archived
Arvioitu lukuaika 2 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Vammaisten työllistymisen win-win-win

VATES-säätiön toteuttamassa ja Sitran rahoittamassa projektissa selvitettiin vammaisten ja osatyökykyisten työllistämisen kansantaloudellista merkitystä. Projektin lähtökohtana oli, että vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen tukitoimia voitaisiin katsoa "avustus-ajattelun" sijasta kansantaloudellisina win-win-win -investointeina.

Kirjoittaja

Helena Mustikainen

Johtava asiantuntija, Reilu datatalous

Julkaistu

VATES-säätiön toteuttamassa ja Sitran rahoittamassa projektissa selvitettiin vammaisten ja osatyökykyisten työllistämisen kansantaloudellista merkitystä. Projektin lähtökohtana oli, että vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen tukitoimia voitaisiin katsoa ”avustus-ajattelun” sijasta kansantaloudellisina win-win-win -investointeina. Projektissa tehtiin kirjallisuusselvityksiä ja tilastoanalyysiä sekä yrityskysely. Esiin nousi kolme keskeistä tulosta.

Pellervon taloustutkimus PTT:n Pasi Holmin ja Veera Laihon tekemä selvitys osoitti, että vammaiset ovat selvästi aliedustettuina työvoimapalveluissa, vaikka reservistä löytyy motivoituneita ja myös korkeakoulutettuja henkilöitä. PTT:n arvion mukaan vajaakuntoisille kohdennettu työvoimapoliittinen toimenpide rahoittaa julkisen talouden näkökulmasta 22 prosenttisesti itse itsensä. Jos hyöty-kustannus –laskelmaan otetaan mukaan toimenpiteen jälkeen avoimille työmarkkinoille työllistyneiden saama taloudellinen hyöty, toimenpiteet rahoittavat 52 prosenttisesti itse itsensä.

VATES-säätiön Jukka Lindbergin tekemä selvitys osoitti, että jos vammaiset tai vajaakuntoiset halutaan aidosti työmarkkinoille, pitää uskaltaa määrittää selkeä tavoite, jota seurataan ja mitataan. On uskallettava panostaa tehokkaiksi koettuihin toimintatapoihin, kuten esimerkiksi työhönvalmennukseen. Englannin Remploy -esimerkki osoitti, että työpaikoilla järjestetty työharjoittelu, työvalmennus tai muu vastaava merkittävästi edisti työpaikkaan kiinnittymistä ja työllistymistä. Ruotsissa Samhallista tehty laskelma osoitti, että 10 prosentin siirtymä Samhallin toiminnasta avoimille työmarkkinoille tuotti riittävän kansantaloudellisen kannattavuuden tälle välityömarkkinoiden kaltaiselle työllistämiselle.

VATES-säätiön Marjatta Varangan tuottama kysely yrityspäättäjille osoitti, että yritykset ovat kiinnostuneita palkkaamaan vammaisia ja osatyökykyisiä, mutta yritykset kaipaavat lisätietoa ja käytännön esimerkkejä. Lisätietoa tarvitaan eniten taloudellisista tukimuodoista, mutta myös työn ja työolosuhteiden sopeuttamisesta sekä vammaisten työllistämisen erityiskysymyksiin perehtyneestä asiantuntijapalvelusta. Yrityspäättäjistä 72 prosenttia osoitti myönteisyyttä vammaisten tai osatyökykyisten työhön ottamiseen. Heistä 13 prosenttia ilmoitti työllistävänsä varmasti kun oikea henkilö löytyy, 36 prosenttia ilmoitti selvittävänsä mahdollisuuksia ja 23 prosenttia pyysi lisätietoja. Yrityskyselyyn saatiin vastaus noin 1500 yrityspäättäjältä. Yrityskyselyn tulos antaa aiheen kiirehtiä hallitusohjelmassa tavoitteeksi otetun työnantajille tiedottamisen toimeenpanoa. 

Lisätietoja

Marjatta Varanka, toimitusjohtaja, VATES-säätiö, puh. 050 5164 485, etunimi.sukunimi@vates.fi