Arvioitu lukuaika 3 min

Vastuullisuudesta tuli bisnestä

Yritysten vastuullisuudesta on viimein tulossa osa suomalaisten pk-yritysten liiketoiminnan ydintä. Suomalaisissa pk-yrityksissä vastuullisuus lähtee omistajan innostuksesta ja toteutuu ilman erityisiä työkaluja.

Kuva: Saana Säilynoja

Kirjoittaja

Jenni Sarolahti

Julkaistu

Yritysten vastuullisuudesta on viimein tulossa osa suomalaisten pk-yritysten liiketoiminnan ydintä. Suomalaisissa pk-yrityksissä vastuullisuus lähtee omistajan innostuksesta ja toteutuu ilman erityisiä työkaluja.

Sitra tilasi Demos Helsingiltä selvityksen, jossa kartoitettiin suomalaisten keskisuurten yritysten vastuullisuusstrategioita 20 kiinnostavan ja hyvin erilaisen esimerkin avulla. Yritysesimerkit kertovat miten suomalaiset keskisuuret yritykset yhdistävät kestävyyden ja strategisen kilpailuedun sekä miten vastuullisuudesta tehdään uutta liiketoimintaa.

”Strateginen vastuullisuus ei ole enää pelkästään asioiden fiksua hoitamista, vaan myös uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä”, Demos Helsingin Tuuli Kaskinen sanoi Sitran, FIBS Yritysvastuuverkoston ja Demoksen järjestämässä aamiaistilaisuudessa Helsingissä tänään.

Pienet ja keskisuuret yritykset työllistävät yli 60 prosenttia työssäkäyvistä suomalaisista, ja määrä kasvaa koko ajan. Maailman megatrendit, kuten talouden epävakaus, ilmastonmuutos, resurssien hupeneminen ja hyvinvointi haastavat keskisuuret yritykset strategiseen ketteryyteen, jossa kestävyys on oleellinen osa liiketoiminnan motiiveja, tekemistä ja tuottoja. Menestys globaaleilla markkinoilla edellyttää kykyä jalostaa sisukkaasti yrityksen omia vahvuuksia ja valmiutta jäsentää ympäröivän maailman nopeaa muutosta.

”Yhteiskunnallisten haasteiden ratkomiselle on valtava kysyntä. Suomalaisissa pk-yrityksissä vastuullisuus lähtee omistajan innostuksesta ja toteutuu ilman erityisiä työkaluja”, Kaskinen kertoi.

Kolme polkua vastuullisuuden ja bisneksen yhdistämiseen

Kaskisen mukaan haastatelluista yrityksistä löytyy kolme erilaista motivaattoria strategiseen vastuullisuuteen.

Riskienhallintastrategia on yleensä vastaus yrityksen ulkoa tulleeseen kritiikkiin tai kritiikin uhkaan. Kuluttajat, sijoittajat tai ostajat vaativat yritykseltä vastuullista toimintaa. Ne haluavat yrityksen välttävän negatiivisia vaikutuksia ympäröivään yhteiskuntaan. Nanson ja Pauligin kaltaisille globaalien alihankintaketjujen huipulla oleville brändiyrityksille tuotantoketjun riskien hallinta on elinehto. Ne ovat investoineet yritysvastuujärjestelmiin ja raportoivat vastuustaan säännöllisesti. Riskienhallintastrategian merkitys on viime aikoina kasvanut, kun yhä useampi kuluttaja on alkanut pohtia kuluttamiseen liittyviä eettisiä valintoja. Siksi yritykset etenevät riskienhallinnasta myös erottautumisstrategiaan.

Kustannustehokkuusstrategia syntyy luonnonresurssien ja henkilöstöresurssien viisaamman käytön myötä tehostuvasta tuotannosta ja näin syntyvistä kustannussäästöistä. Hyvä esimerkki kustannustehokkuusstrategiasta on Suomen cleantech-klusteri, jonka asiakkaiden raaka-aine- ja energiakustannukset ovat suuret.

Toinen tapa soveltaa kustannustehokkuusstrategiaa on investoida henkilöstöresursseihin. Monet asiantuntija- ja palveluyritykset ovat alkaneet kiinnittää työntekijöiden hyvinvointiin ja sitoutumiseen uudella tavalla huomiota. Suoraa hyötyä työntekijöihin investoinnista saadaan, kun työntekijät työskentelevät motivoituneemmin ja pysyvät samassa työssä pidempään kuin kilpailijayrityksissä. Ohjelmistokehittäjä Futuricen strategia on ollut jakaa vastuu ja voitto firman menestyksestä kaikille työntekijöille ja kasvattaa henkilöstön hyvinvointia. Taustalla on ajatus, että työhyvinvoinnin ja sitoutuneisuuden kasvattaminen on taloudellisesti tuottavaa.

”Kun työntekijät ovat tyytyväisiä, myös asiakkaat ovat tyytyväisiä ja se taas näkyy suoraan firman tuloksessa. Meidän toimintamme on tehokkaampaa, kun kaikki nauttivat työstään, joten työhyvinvointi tuottaa meille kasvua”, Futuricen Hanno Nevanlinna kertoi.

Kolmas Tuuli Kaskisen listaamista vastuullisuuden motivaattori lähtee  yrityksen tarpeesta erottautua tuotteillaan. Kestävään kehitykseen pohjautuva tarjonnan erilaistaminen lähtee kysyntää radikaalisti muokkaavista megatrendeistä. Yritykset löytävät bisneksen vastaamalla ilmastonmuutoksen, väestön ikääntymisen, digitalisoitumisen ja resurssiniukkuuden kaltaisiin haasteisiin, jotka muuttavat kuluttajien tarpeita ja sitä kautta yritysten toimintaympäristöä.

Hyvä esimerkki erottautumisstrategiasta on jätteenkäsittelyyn keskittyvä startup ZenRobotics, joka nousi muutamassa vuodessa Otaniemen laboratoriosta uudeksi suomalaiseksi jätealan peluriksi. Raaka-aineet vähenevät ja teollisuutta ja kauppaa uhkaa raaka-ainekriisi. Monet tärkeät mineraalit ovat ehtymässä. Tekoälyä ja robotiikkaa hyödyntävän jätteidenkäsittelyjärjestelmänsä avulla ZenRobotics tehostaa teollisuusjätteen käsittelyä ja ottaa talteen muuten hukkaan menevää käyttökelpoista materiaalia. Ja tekee sillä voittoa.

ZenRoboticsin toiminta perustuu siihen, että tuotteen arvoketjun mielletään jatkuvan jätteenkäsittelyyn ja tehdään ketjun loppupäästä yhtä tehokas kuin alkupäästä. Valtaosa jätteidenkäsittelystä tehdään yhä erittäin alkeellisin menetelmin, kuten kaivinkoneilla tai käsin, vaikka tavaroiden tuotantoprosessit on loppuun asti hiottu.

”98 prosenttia siitä, mitä kaupasta ostetaan joutuu puolen vuoden kuluessa kaatopaikalle”, ZenRoboticsin Jufo Peltomaa sanoo. ”Poimitaan nyt hyvänen aika ne hyvät tavarat sieltä pois!” Tarttumalla materiaaleihin elinkaaren loppupäässä yhtiö tekee omaa palastaan ketjussa ja samalla innovatiivista bisnestä. Peltomaan mukaan cleantech-alalla on tällä hetkellä hyvä oltavat: niin asiakkaat kuin rahoittajatkin ovat innoissaan, mutta uusille innovaatioille on polttava tarve.

Lisätietoja
Johtava asiantuntija Pekka Salmi, Sitra, pekka.salmi@sitra.fi, 050 560 6018
Toiminnanjohtaja Tuuli Kaskinen, Demos Helsinki, tuuli.kaskinen@demoshelsinki.fi, 050 514 97 52

Julkaisun tiedot
Strateginen vastuullisuus: 20 esimerkkiä keskisuurista yrityksistä

Tuuli Kaskinen, Outi Kuittinen, Aleksi Neuvonen, Maria Ritola, Mirja Hämäläinen, Johannes Nuutinen, Antti Tarvainen, Veikka Lahtinen
Helsinki: Sitra, 2013
ISBN 978-951-563-871-7 (PDF) www.sitra.fi
ISBN 978-951-563-870-0 (nid.)

Lataa raportti tästä

Teema

Koulutus

Sitra pyrkii vahvistamaan päättäjien ja muutoksentekijöiden kykyä tarttua yhdessä tulevaisuuden kannalta tärkeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Koulutustoimintamme tavoite on saada aikaan uutta ajattelua ja uusia ratkaisuja. Toiminnassamme pyrimme luomaan oppimisympäristöjä, jotka mahdollistavat yhdessä ajattelun ja kehittämisen.

Kirjoittaja

Jenni Sarolahti

Julkaistu

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?