sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Tiedote 3.3.2011
Sitran ja Suomen Kuntaliiton toteuttaman kyselyn mukaan palveluseteli on käytössä erityisesti sosiaalipalveluissa, mutta tänä vuonna käyttöönottoa tai sen laajentumista suunnitellaan myös terveyspalveluiden puolella. Sosiaalipalveluissa palvelusetelit näyttäisivät laajentuvan omaishoidosta, kotipalveluista ja tukipalveluista erityisesti palveluasumiseen, jossa käyttökohteita ovat etupäässä tehostettu palveluasuminen ja vammaisten palveluasuminen.
Sitran ja Suomen Kuntaliiton yhdessä toteuttama kysely on ensimmäinen uuden palvelusetelilain aikana toteutettu selvitys palvelusetelin käytöstä ja käyttöönoton suunnitelmista kunnissa ja kuntayhtymissä. Tammikuussa 2011 toteutettuun kyselyyn osallistui 225 kuntaa ja kuntayhtymää.
Kyselyn mukaan 102 kunnalla ja kuntayhtymällä on käytössä palveluseteli. Suunnitelmia käyttöönotosta tai käyttöönoton laajentamisesta on 120 kunnalla ja kuntayhtymällä. Suosituimmat käytössä olevat kohteet ovat kotiin suuntautuvia palveluita, kuten kotipalveluissa, kotipalvelujen tukipalveluissa ja omaishoitajan vapaan aikaisissa palveluissa hoidettavalle.
− Kunnat tarvitsevat sosiaali- ja terveyspalvelujensa järjestämisessä mahdollisuuden hyödyntää erilaisia tuotantotapoja. Palvelusetelin etu on sen kohdennettavuus alueille, joissa on markkinoita ja joissa mahdollisuus synnyttää kilpailua. Se sopii hyvin yksittäisten palvelujen järjestämiseen – ovat nämä sitten pieniä tai isompia kokonaisuuksia, sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Jussi Merikallio Suomen Kuntaliitosta toteaa.
Merikallion mukaan kyselyn tuloksista näkee, että palvelusetelin käyttöönotto vaatii aikaa. Suunnitelmia on selvästi toteutuksia enemmän.
− Kyselyn tulokset osoittavat, että kuntien luottamushenkilöt ovat ottaneet palvelusetelin omakseen, toteaa Sitran palvelusetelihankkeen vetäjä Tuomo Melin. Hänen mukaansa perinteisesti kunnat ovat käyttäneet palveluseteliä omaishoidossa, kotipalvelussa ja tukipalveluissa, nyt palveluasuminen ja terveyspalvelut tulevat vauhdilla kuluvan vuoden aikana palvelusetelin käyttökohteiksi.
Palveluasumisessa käyttö nelinkertaistunee
Tällä hetkellä 94 kuntaa ja kuntayhtymää käyttää palveluseteliä sosiaalipalveluissaan. Käyttöönottoa tai käytön laajennusta suunnittelee 86 kuntaa ja kuntayhtymää.
Kotipalvelujen ja omaishoidon palvelujen lisäksi uusi ja vahvasti kasvava palvelusetelin käyttökohde on palveluasuminen, suunnitelmissa ovat erityisesti tehostettu palveluasuminen ja vammaisten palveluasuminen. Palveluasumisen palveluseteli on käytössä 15 kunnassa ja kuntayhtymässä, ja käyttöönoton suunnitelmia on peräti 64:ssä.
Tampereen kaupunki otti palvelusetelin käyttöön tehostetussa palveluasumisessa kesäkuun alusta. Kaupunki valmisteli oman pilottinsa osana Sitran rahoittamaa palvelusetelihanketta. Vanhuspalvelujen pilotissa määriteltiin sääntökirja eli palvelujen tuottajien hyväksymiskriteerit ikäihmisten asumispalveluihin ja kotipalveluihin.
Lasten päivähoito kasvava palvelualue
Kartoituksessa kahdeksan kuntaa ilmoitti käyttävänsä palveluseteliä lasten päivähoidossa, joissa pääkäyttökohteet ovat päiväkoti ja perhepäivähoito. Käyttöönottoa tai käytön laajennusta suunnittelee 10 kuntaa ja kuntayhtymää. Lasten päivähoidossa päänavaajana on ollut Turku. Tampere ja Oulun seutu tekevät yhdessä Turun kanssa valtakunnallista päivähoidon hanketta, jonka kokemukset ja tulokset ovat kaikkien kuntien käytettävissä.
Palvelusetelillä terveyspalveluihin
Perusterveydenhuollossa 27 kuntaa ja kuntayhtymää käyttää palveluseteliä. Käyttöönottoa tai laajennusta suunnittelee 32. Erikoissairaanhoidossa vastaavat luvut ovat 6 ja 10, kuntoutuksessa 2 ja 5 sekä hammashoidossa 4 ja 13.
Erikoissairaanhoidossa palveluseteliä käyttävät muun muassa Kuusamo, Ylöjärvi ja HUS. Käyttöönottoa harkitsevat Parkano, Kalajoki ja Kemi. Erikoissairaanhoidon lisäksi eniten palvelusetelin käyttöönottoa harkitaan hammashoidossa. Pohdinta on käynnissä esimerkiksi Tampereella ja Vantaalla.
HUS:n palvelusetelikokeilu kaihikirurgiassa pääsee täyteen vauhtiinsa maaliskuun alusta. Kokeilu on kokoluokaltaan ja leikkausten määrinä suurempi kuin kaikki muut erikoissairaanhoidon hankkeet yhteensä.
− Sääntökirjatarkistusten ja pienten hintakorjausten jälkeen palvelutuottajien kanssa on päästy yhteisymmärrykseen. Nyt kaikki on valmista kokeilun vauhtiin saamiseksi, HUS:n silmätautien palvelusetelihankkeen vetäjä Hans Ramsay sanoo.
Hyvät käytännöt kuntien hyödynnettäväksi
− Hyvien käytäntöjen lähtökohtana on kansalaisten yhdenvertaisuus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Kaikilla kansalaisilla tulee olla mahdollisuus valinnanvapauteen tulotasosta riippumatta. Näiden pohjalta haluamme rakentaa kuntatoimijoille hyvät käytännöt palvelusetelille ja siksi jaamme kokeiluhankkeista saatua tietoa, osaamista dokumentaatiota hyödynnettäväksi, Tuomo Melin kertoo.
Sitra ja Suomen Kuntaliitto järjestävät yhdessä kaikille avoimia ja maksuttomia sääntökirjakoulutuksia ja palvelusetelipäiviä. Palvelusetelistä vastaaville henkilöille suunnatussa sääntökirjassa määritellään palvelun tuottajien hyväksymiskriteerit. Palvelusetelihankkeessa tullaan laatimaan hyvät käytännöt palvelusetelin käyttöönotolle ja hinnoittelumalleille.
Tietoa tutkimuksesta
- Suomen Kuntaliiton ja Sitran yhdessä toteuttama kysely on lajissaan ensimmäinen uuden palvelusetelilain aikana toteutettu selvitys palvelusetelin käytöstä ja käyttöönoton suunnitelmista kunnissa ja kuntayhtymissä.
- Kysely toteutettiin tammikuussa ja siihen osallistui 225 kuntaa ja kuntayhtymää.
- Uusi palvelusetelilainsäädäntö astui voimaan 1. elokuuta 2009.
Kustannukset näkyviin
- Kyselyssä selvitettiin myös kuntien halukkuutta ilmoittaa palvelun tuotantokustannukset asiakasmaksulaskussa.
- 13 kuntaa tai kuntayhtymää kertoo ilmoittavansa palvelun tuotantokustannukset asiakkaille. Useimmin tuotantokustannus näkyy kotihoito- ja lasten päivähoitolaskuissa.
- Palvelun tuotantokustannusten ilmoittamista asiakkaalle suunnittelee 19 kuntaa tai kuntayhtymää.
- Tuotantokustannuksia käsittelevään kysymykseen saatiin 178 vastausta.
Lisätietoja:
sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Jussi Merikallio, Suomen Kuntaliitto, puh. 09 771 2602, etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi
Aiheeseen liittyvät videot:
Tilaaja päällikkö Eeva Päivärinta, Tampereen kaupunki
Johtava asiantuntija Tuomo Melin, Sitra
Kansanedustaja Päivi Lipponen, Eduskunta
Johtaja, sosiaali- ja terveys Jussi Merikallio, Kuntaliitto
Vastaava ylilääkäri Hans Ramsay, HUS