Siirry suoraan sisältöön

Kuva: Joanna Moorhouse

Julkaistu 08.12.2015

Yritykset yhdistävät voimansa työpaikkojen luomiseksi – kokeilu alkaa kolmessa kaupungissa

Uudessa työllistämiskokeilussa yritykset tuovat tekemättömät työt esiin ja TE-toimistot ja kunnat hakevat niihin sopivimmat tekijät.

Yrityksissä on paljon tekemättömiä töitä ja henkilöstötarpeita, toisin kuin yleensä ajatellaan. Suomessa saattaakin olla jopa 360 000 piilevää työpaikkaa. Sitran kehittämässä työllistämiskokeilussa yritykset tuovat piilossa olevat ja tekemättömät työt yhteistuumin esiin ja TE-toimistot ja kunnat hakevat niihin parhaiten sopivat työntekijät. Kokeilu alkaa Tampereen seudulla, Turussa ja pääkaupunkiseudulla.

Yritysläheisessä työllistämismallissa perinteinen työllistämisajattelu käännetään nurinpäin: yritykset tunnistavat työvoimatarpeitaan yhdessä ja erikseen, ja TE-toimistot ja kunnat etsivät työnhakijoista tarpeisiin sopivimmat työntekijät. Tavoitteena on helpottaa rekrytointia ja luoda sitä kautta uusia työpaikkoja. Mukaan on ilmoittautunut lähes sata työnantajaa, pieniä ja suuria yrityksiä Tampereelta, Turusta ja pääkaupunkiseudulta.

”Yrityksistä tulee palautetta, että tekemätöntä työtä kyllä löytyisi, mutta aikaa työllistämisen vaihtoehtojen selvittämiseksi ei tahdo löytyä. Suomessa voi olla jopa 360 000 piilevää työpaikkaa, joita pyrimme tuomaan näin esille”, kertoo Sitran vanhempi neuvonantaja Mikko Kesä.

Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan avoimia työpaikkoja on lähes 30 000. Työpaikkoja on myös tilastojen ulkopuolella: viranomaisille ilmoitetaan arviolta vain noin joka kolmas avoin haku. Lisäksi noin kolme neljästä rekrytoinnista tapahtuu ilman avointa hakua. Tämän päälle tulevat vielä nk. piilotyöpaikat, jotka syntyvät, kun työntekijän ja työnantajan intressit kohtaavat ilman, että yrityksellä on edes haku päällä.

”Rekrytoinnin joustavuus ja helppous lisäävät työvoiman kysyntää. Suomessa on vahva usko siihen, että lisäkoulutus tai työllistämistuet ovat avain työttömyydestä takaisin työelämään. Tosiasiassa nämä vaikuttavat vasta, jos osaaminen ja rekrytointipalvelu vastaavat työnantajan todelliseen tarpeeseen vieläpä oikea-aikaisesti”, Kesä painottaa.

Yritysrypäs voi palkata yhteisiä työntekijöitä

Yritykset punnitsevat rekrytoinnin kannattavuutta tarkoin, jos työvoimatarve on esimerkiksi kausiluontoista. Ajan mittaan täyttämättömät työvoimatarpeet hiipuvat, olemassa oleva henkilöstö hoitaa hommat tai työt jätetään yksinkertaisesti tekemättä.

Uudessa mallissa verkostomaisesti, esimerkiksi osuuskunnissa tai pooleissa, toimivat työnantajat voivat hyötyä toisistaan hakemalla yhteisiä työntekijöitä tai siirtämällä kausityövoimaa työnantajalta toiselle.

Työntekijälle työnantajaverkosto tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia ja todellisen näytön paikan. Työhakemusten kirjoittelun sijaan työtekijä voi keskittyä esimerkiksi työkokeilussa parhaan mahdollisen työnäytteen antamiseen, ja referenssit on mahdollista jakaa koko verkoston nähtäväksi.

Mallia testataan käytännön kokeiluin

Yritysläheistä työllistämismallia pilotoidaan aluksi kolmessa erillisessä hankkeessa. Keskisuuria ja isoja työantajia kokoava Turun työantajain yhdistys ry työstää uutta yritysläheistä työllistämisen konseptia työnimellä DuuniRuukki.

”Tarkoituksena on hyödyntää moderneja digityökaluja siihen, että työtarpeet ja työntekijät kohtaavat mahdollisimman nopeasti ja helposti”, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja ja konepajayrittäjä Tomi Taipale.

Tampereella taas on koottu yhdessä alueen kuntien kanssa 70 työnantajan verkosto, joka tiivistää yhteistyötään työllistämisessä, ja pääkaupunkiseudulla suuremmat työnantajat kehittävät yhteistuumin yksilöllisen työhönvalmennuksen mallia yritysten sisään.

”Lähiesimiesten kiire ja kova työtahti eivät mahdollista tällä hetkellä yksilöllistä perehdyttämistä ja vierellä kulkemista isoissakaan yrityksissä. Suuret työnantajat toivovat julkiselta sektorilta tukea tähän, jotta esimerkiksi nuorten, maahanmuuttajien ja työttömien työllistäminen onnistuisi vaikuttavammin”, toteaa koulutusasioiden päällikkö Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista.

”Kaiken kaikkiaan suurin osa julkisesta tuesta ja avusta kannattaisi kohdentaa suoraan työpaikoille ja karsia samalla erilaisia työllistämisen välivaiheita. Onnistuessaan nämä kolme kokeilua toimivat esimerkkeinä myös muille kaupungeille ja tarjoavat eväitä esimerkiksi lainsäädännön ja toimintaympäristön kehittämiseen”, Kesä painottaa.

Lisätietoja:

Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra, puh. 294 618 291, mikko.kesa@sitra.fi

Tomi Taipale, hallituksen puheenjohtaja, Turun Työnantajain Yhdistys, yrittäjä (Kaarjoki Oy), puh. 0500 838 553, tomi.taipale@kaarjoki.fi

Markku Lahtinen, koulutusasioiden päällikkö, Helsingin seudun kauppakamari, (09) 2286 0351, markku.lahtinen@chamber.fi

Pasi Järvilehto, toimitusjohtaja, Pajakon Oy (Tampere), puh. 0500 730922, pasi.jarvilehto@pajakon.fi

Taru Keltanen, asiantuntija, viestintä, Sitra, puh. 040 674 3246, taru.keltanen@sitra.fi

Sitran Työelämän taitekohdat -avainalue ideoi ja kokeilee toimintamalleja, jotka auttavat työtä ja työntekijöitä löytämään toisensa nykyistä tehokkaammin. Lisäksi herättelemme suomalaisia kehittämään uuden työn markkinoilla ja uudessa työelämässä tarvittavia valmiuksia. 

Ota yhteyttä

Mistä on kyse?