Tekoäly voi parantaa lähetteiden laatua ja vapauttaa ammattilaisten aikaa potilastyöhön

Läheteprosessi on sosiaali- ja terveydenhuollossa keskeinen osa hoitoon ohjautumista, mutta samalla yksi terveydenhuoltoa kuormittavista hallinnollisista toiminnoista. Tekoälypohjainen automaatio voisi sujuvoittaa läheteprosessia ja vapauttaa merkittävästi ammattilaisten työaikaa. Näin toteaa Sitran tilaama ja Nordic Healthcare Groupin (NHG) toteuttama katsaus. Työ on luonteeltaan kartoittava ja tarkastelee tekoälypohjaisen automaation mahdollisia käyttökohteita, vaikutuksia ja reunaehtoja.

Laadukas ja oikea-aikainen lähete varmistaa, että potilas pääsee tarkoituksenmukaiseen hoitoon ilman viiveitä. Toimiva läheteprosessi tukee ammattilaisten työtä, parantaa palvelujärjestelmän sujuvuutta ja auttaa kohdentamaan erikoissairaanhoidon resursseja vaikuttavasti.

Tämän vuoksi Sitra päätti kartoittaa tekoälypohjaisen automaation mahdollisuuksia läheteprosessin sujuvoittamisessa.

”Työssä tunnistetut keskeiset kehityskohteet löytyvät manuaalisista työvaiheista, joissa voidaan tukea ja selkeyttää ammattilaisen työtä. Suurin kustannusvaikuttavuuspotentiaali tunnistettiin lähetteen laatimisen tuessa, lähetteen puutteiden tunnistamisessa sekä oikeaan erikoisalaan ohjaamisessa. Yhtenä mahdollisuutena tunnistettiin myös lähetteiden seurannan parantaminen niin ammattilaisten kuin asukkaidenkin näkökulmasta”, toteaa NHG:n manager Joni Suorsa.

Laadukkaampi lähete tarkoittaa vähemmän edestakaista työtä

Kartoituksen keskeinen johtopäätös on, että läheteprosessia kannattaa kehittää yhtenäistämällä kansallisia perusmäärittelyjä ja tuomalla tekoälypohjaisia kyvykkyyksiä vaiheittain hyvinvointialueilla käytettävien järjestelmien yhteyteen.

”Kartoitus ei tarjoa yhtä mallia läheteprosessin automatisoimiseksi, vaan tunnistaa konkreettisia järjestelmäkyvykkyyksiä, joilla voidaan tukea arjen työtä ja vapauttaa ammattilaisten työaikaa lähettävässä ja vastaanottavassa organisaatiossa. Laajamittainen, koko läheteprosessin kattava automaatio yhtenä yhteisenä toteutuksena ei näyttäydy realistisena eikä tarkoituksenmukaisena. Hyödyt syntyvät ensisijaisesti nykyisten järjestelmien kyvykkyyksiä parantamalla ja huomioimalla tunnistetut tarpeet jo hankintavaiheessa”, kertoo Sitran johtava asiantuntija Sasa Kivisaari.

Kansalliset määrittelyt, erityisesti lähetteen rakenteeseen liittyen, voisivat mahdollistaa nykyistä yhtenäisemmän tietopohjan kehittämisen. Tällöin lähetteen etenemisestä syntyvä tieto olisi hyödynnettävissä organisaatiorajat ylittävästi sekä ammattilaisen että potilaan näkökulmasta. Käytännössä tämä voisi mahdollistaa esimerkiksi asiakaslähtöisen näkymän, josta potilas voi seurata hoitoon ohjautumisensa etenemistä.

Työ on osa Sitran laajempaa Digisote‑kokonaisuutta, jonka tavoitteena on kiihdyttää sosiaali‑ ja terveyspalvelujen uudistumista digitalisaation, terveysdatan ja tekoälyn avulla. Työn tavoitteena on mahdollistaa tekoälyn nykyistä laaja‑alaisempi hyödyntäminen hyvinvointialueiden järjestämissä sote‑palveluissa ja vauhdittaa siirtymää kohti ennakoivaa sosiaali‑ ja terveydenhuoltoa. Kartoitus kytkeytyy Sitran pyrkimykseen tunnistaa kansallisesti merkittäviä ja kustannusvaikuttavia tekoälykäyttötapauksia sote-sektorilla.

Kartoituksen keskeiset havainnot ja johtopäätökset jaetaan Sote-tekoäly‑ekosysteemin kautta hyvinvointialueille ja keskeisille valtakunnallisille toimijoille.

Lue lisää:

Rahoitushaku: Tekoälyratkaisujen skaalaaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa (hakuaika päättyi helmikuussa 2026)

Digisote – tekoälyllä ja datalla uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto