Tuottavuusloikka syntyy johtamisesta, ei teknologiasta

Suomi ei aloita ministerivaliokunnan hahmotteleman tuottavuusloikan tavoittelua tyhjästä. Tekoälyä, dataa ja automaatiota hyödyntäviä uudistuksia on jo käynnissä eri puolilla maata. Kunnissa, hyvinvointialueilla ja valtionhallinnossa tehdään kehitystyötä, joilla lyhennetään käsittelyaikoja, vähennetään päällekkäistä työtä, vapautetaan asiantuntijoiden aikaa ja parannetaan palvelujen laatua. Työtä tehdään yhteistyössä julkisen sektorin, yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja muiden kumppaneiden kesken.

Tämä on tärkeä lähtökohta: kyky toteuttaa tekoälyä hyödyntäviä uudistuksia kasvaa koko ajan.

Nykyinen tekemisen tapa ei kuitenkaan yksin riitä. Merkittävä tuottavuusloikka ei synny lisäämällä uusia digitaalisia välineitä vanhojen toimintatapojen päälle. Valtiontalouden tarkastusviraston tuore arvio tekoälyn hyödyntämisestä valtionhallinnossa muistuttaa tästä haasteesta: tekoälyn pistemäinen käyttö ei tuota tavoiteltuja hyötyjä ilman yhteisiä toimintamalleja ja koordinaatiota, joilla kokeiluista päästään jatkuvaan toimintaan.

Käynnissä olevia uudistuksia on siksi laajennettava, toimivia ratkaisuja skaalattava yli organisaatiorajojen ja hyötyjen seurantaa parannettava. Samalla on tehtävä valintoja: mitä isoja kokonaisuuksia – julkisia palveluja tai julkisen sektorin toimintoja – lähdetään uudistamaan ja miten vaikutukset mitataan. On myös kysyttävä, mistä vanhoista toimintatavoista ja järjestelmistä uskalletaan luopua.

Suomi ei ole kysymyksen kanssa yksin. Sitra seuraa tiiviisti nopeasti eteneviä kansallisia ratkaisuja eri puolilla maailmaa. Viro, Singapore, Ruotsi ja Ranska rakentavat kukin omalla tavallaan malleja, joissa tekoälyä ei nähdä vain teknologiana, vaan julkista sektoria, yrityksiä, osaamista, tutkimusta ja yhteiskunnan uudistumiskykyä yhdistävänä muutoksena.

Erityisen kiinnostava on Viron Eesti.ai-aloite. Siinä tekoälyn hyödyntäminen kytketään suoraan työn arvon kasvattamiseen, yritysten vientikykyyn ja julkisen sektorin tehokkuuteen.

Julkisen sektorin tuottavuusloikkaa ei Suomessakaan kannata nähdä vain vastauksena julkisen talouden säästötarpeisiin. Tekoälyn hyödyntäminen voi toki tuottaa merkittäviä tuottavuushyötyjä ja siten helpottaa osaltaan tiukkaa rahoitustilannetta. Oikein toteutettuna se on kuitenkin myös merkittävä mahdollisuus suomalaisyrityksille ja laajemmin kansantaloudelle.

Kyse ei ole siis vain julkisen sektorin tuottavuudesta, vaan yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuudesta, elinkeinopolitiikasta ja digitaalisesta suvereniteetista. Suomella on kansallinen intressi siihen, että suomalaiset yritykset pystyvät tuottamaan skaalautuvia teknologiaratkaisuja, joita julkisen sektori tarvitsee, ja hyödyntämään niitä referensseinä kasvuun kansainvälisillä markkinoilla.

Lisäksi monet julkisen sektorin uudistukset, kuten sujuvammat lupaprosessit, parempi tiedon hyödyntäminen ja helpompi raportointi tukevat suoraan yritysten kasvun edellytyksiä.

Tässä onnistuminen edellyttää, että painopiste asetetaan oikein. Kyse on ensisijaisesti johtamisen ja toimintamallien uudistamisesta, ja vasta sen jälkeen teknologiasta. Karkeasti sanottuna 90 prosenttia työstä on yhteistä suuntaa, prosessien uudelleenajattelua, osaamisen vahvistamista, mittareita, kannusteita, lainsäädännön esteiden purkamista ja toimeenpanoa. Teknologia on välttämätön mahdollistaja, mutta se ei yksin muuta mitään.

Tämä lähestymistapa on tärkeä ottaa huomioon niin uudistushankkeiden valinnassa kuin siinä, miten niitä organisoidaan.

Suomen vahvuuksia ovat korkea luottamus, vahva julkinen sektori, osaavat ihmiset ja kasvava joukko käytännön uudistajia. Niiden varaan voidaan rakentaa paljon. Mutta merkittävä tuottavuusloikka edellyttää poikkeuksellista suunnitelmallisuutta ja toimeenpanokykyä.

Keskustelu siitä, mihin tekoäly pystyy ja mihin ei, on tärkeää. Viime kädessä tekoälyyn kohdistuvat toiveet ja huolet punnitaan kuitenkin käytännön työssä: pystymmekö johtamaan uudistusta niin, että tekoälyn mahdollisuudet muuttuvat paremmiksi palveluiksi, sujuvammaksi työksi, vahvemmaksi julkiseksi taloudeksi ja uudeksi kasvuksi.