Sitra julkaisi 16.11. Euroopan ensimmäisenä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden päivänä muistion Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus Suomessa – periaatteesta päätöksentekoon.

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla puolestaan oli mukana laatimassa STM:n ja kansallisen lapsistrategian tilaamaa selvitystä, joka ehdottaa keinoja vahvistaa tulevien sukupolvien huomioon ottamista päätöksenteossa. Selvitys julkaistiin 10.11.

Kysyimme Itlan tulevaisuustyön erityisasiantuntija Satu Korhoselta sekä Sitran ennakoinnin asiantuntija Sanna Rekolalta viisi kysymystä sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta.

1. Miksi aihe on nyt ajankohtainen? Miksi tästä pitäisi kiinnostua?

Satu Korhonen, Itla: Suomessa aihe on erityisen ajankohtainen väestörakenteen muutoksen vuoksi. Väestön ikääntyessä ja lasten määrän vähentyessä lasten ja nuorten suhteellinen painoarvo edustuksellisessa demokratiassa pienenee. Siksi on entistä tärkeämpää varmistaa, että heidän tarpeensa ja tulevaisuutensa tulevat huomioiduiksi päätöksenteossa. Samaan aikaan tutkimukset osoittavat, että nuorten tulevaisuususko on heikentynyt merkittävästi. Sekä usko yhteiskunnan kykyyn ratkoa meitä kohtaavia globaaleja haasteita että nuorten usko omaan tulevaisuuteen on koetuksella.

Monikriisien maailmassa on vaarana, että politiikka muuttuu entistä reaktiivisemmaksi ja lyhytjänteisemmäksi juuri silloin, kun tarvittaisiin pitkäjänteistä kykyä uudistua löytää ja löytää ratkaisuja hyvinvoinnin turvaamiseksi ja elinympäristön pysymiseksi elinkelpoisena. Kyse on myös laajemmasta kansainvälisestä muutoksesta: YK ja EU ovat nostaneet tulevien sukupolvien oikeudet ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vahvemmin päätöksenteon asialistalle. Suomessa keskustellaan parhaillaan sukupolvivastuuta koskevasta lakialoitteesta.

Sanna Rekola, Sitra: Suomi on tulevina vuosina isojen muutosten edessä. Julkisen talouden kiristyvät reunaehdot, väestön ikääntyminen, turvallisuusympäristön muutokset, teknologinen murros ja ekologinen kestävyyskriisi haastavat meitä sopeutumaan ja uudistumaan. Teemme päätöksiä, jotka vaikuttavat eri tavoin eri sukupolviin ja niihin voi liittyä jännitteitä. Siksi on tärkeää kiinnittää huomiota sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen päätöksenteossa. Näin pidämme kiinni hyvinvointivaltion jatkuvuudesta, yhteiskunnan uudistumiskyvystä ja demokratian legitimiteetistä, ja voimme vahvistaa myös nuorten uskoa tulevaisuuteen.

Tänä syksynä nuoret ovat eri puolilla Eurooppaa kerääntyneet kaduille vaatimaan parempaa tulevaisuutta ja äänensä kuulemista päätöksenteossa. Myös Suomessa tulevaisuususkon heikentyminen voi rapauttaa nuorten luottamusta yhteiskunnan instituutioihin ja päätöksentekoon. Jos yhteiskunta ei osoita sitoutuvansa nuorten tulevaisuuteen, voidaanko nuorten odottaa omalla vuorollaan sitoutuvan yhteiskunnan ylläpitämiseen ja rahoittamiseen? Pienessä maassa sukupolvien väliseen vastakkainasetteluun ei ole varaa, vaan on löydettävä keinot toimia ja rakentaa tulevaisuutta yhdessä.

2. Miksi päätöksenteossa pitäisi huomioida paremmin sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus? Eikö nykyhetkessä ole tarpeeksi ongelmia?

Satu Korhonen, Itla: Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on merkityksellistä sekä juuri nyt että tulevia sukupolvia ajatellen. Nykyiset lapset ja nuoret kasvavat monien samanaikaisten kriisien ja murrosten keskellä. Tällä hetkellä epävarmuutta koetaan aivan perustellusti monista asioista: minkälainen työelämä ja toimeentulo heitä odottaa, kärjistyvätkö sodat ja poliittiset jännitteet, pysyykö planeetta elinkelpoisena ja miten esimerkiksi tekoäly muuttaa yhteiskuntaan ja ihmisten elämää. Nyt tehtävät päätökset vaikuttavat siihen, millaiseksi tulevaisuus muodostuu lasten ja nuorten elämänkaaren aikana. Siksi nykyhetken hyötyjen ja kustannusten lisäksi on tärkeää tarkastella päätösten pitkän aikavälin vaikutuksia sekä sitä, miten hyödyt, haitat ja riskit jakautuvat eri sukupolvien välillä.

Kyse on myös moraalisesta vastuusta. Nykyiset sukupolvet käyttävät päätösvaltaa myös niiden puolesta – lasten, nuorten ja vielä syntymättömien sukupolvien – jotka tulevat elämään päätösten seurausten kanssa, mutta eivät voi niihin itse vaikuttaa. Osa päätösten vaikutuksista on vaikeasti peruutettavia tai kokonaan peruuttamattomia. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ei tarkoita nykyisten ja tulevien sukupolvien tarpeiden asettamista vastakkain, vaan sellaisten ratkaisujen etsimistä, jotka turvaavat hyvinvointia nyt kaventamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia hyvään elämään. Kokemus siitä, että yhteiskunta pystyy turvaamaan tulevaisuutta ja jakamaan hyötyjä, kustannuksia ja riskejä oikeudenmukaisesti sukupolvien välillä voi myös vahvistaa nuorten luottamusta yhteiskuntaan. Tällä on merkitystä demokratian ja hyvinvointivaltion kestävyyden kannalta.

Sanna Rekola, Sitra: Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on kaunis periaate, joka nousee usein esille juhlapuheissa. Päätöksenteossa periaate ei kuitenkaan nykyisellään riittävästi toteudu ja siksi tarvitsemme päätöksentekoon uusia toimintamalleja. Kyse ei ole vain moraalisesta kysymyksestä, vaan myös kestävästä tavasta rakentaa tulevaisuutta. Jos sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta ei huomioida päätöksenteossa, voivat taloudelliset, sosiaaliset, demokraattiset ja ympäristöön liittyvät kustannukset kasvaa merkittävästi. Lyhytnäköinen politiikka voi lisätä ilmastonmuutoksen aiheuttamia vahinkoja, heikentää talouskasvua ja tehdä tulevaisuuteen siirtyvistä ongelmista entistä haastavampia. Tämä voi heikentää luottamusta yhteiskuntaan ja sen instituutioihin.

Suomalaiset antavat sukupolvien väliselle oikeudenmukaisuudelle päätöksenteossa vahvan mandaatin. E2 Tutkimuksen ja Norstatin Sitralle toteuttaman kansalaiskyselyn (2026) mukaan peräti 73 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, ettei poliittisessa päätöksenteossa oteta riittävästi huomioon päätösten vaikutuksia tuleviin sukupolviin. Yhtä suuri osa suomalaisista olisi valmis huomioimaan tulevat sukupolvet paremmin, vaikka se tarkoittaisi omista eduista tinkimistä lyhyellä aikavälillä. Laajaa kannatusta yli puoluerajojen saanut aloite sukupolvivastuulaista, on osoitus siitä, että myös kansanedustajat tunnistavat tarpeen vahvistaa sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta päätöksenteossa.

3. Mitä hyötyjä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vahvistamisesta seuraa?

Satu Korhonen, Itla: Kun päätöksiä tehdään pitkäjänteisemmin ja niiden vaikutuksia arvioidaan yli hallituskausien ja sukupolvien, voidaan tunnistaa paremmin tulevaisuuden riskejä, ehkäistä ongelmien kasautumista ja tehdä ajoissa investointeja hyvinvointiin. Itlassa uskomme, että hyvinvoivat ja tulevaisuuteen luottavat lapset ja nuoret luovat perustan menestyvälle demokraattiselle yhteiskunnalle ja kestävälle taloudelle. Reiluksi koettu yhteiskunta, joka pystyy luomaan jatkuvuutta ja turvaa murrosten ajassa on myös yhteiskunta, jota halutaan ylläpitää, kehittää ja turvata. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus vaikuttaa yhteiskunnalliseen luottamukseen ja henkiseen kriisinkestävyyteen ja on tätä kautta osa Suomen kokonaisturvallisuutta. Pitkällä aikavälillä kysymys on myös yhteiskuntasopimuksesta: kokevatko nuoret esimerkiksi edustuksellisen demokratian, sosiaaliturvan ja eläkejärjestelmän kaltaiset yhteiset instituutiot oikeudenmukaisiksi ja säilyttämisen arvoisiksi.

Lapsuus ja nuoruus ovat myös itsessään arvokkaita elämänvaiheita. Jokaisen lapsen ja nuoren pitäisi voida luottaa ympärillä olevaan yhteiskuntaan ja lähiyhteisöihin, uskaltaa unelmoida ja luottaa tulevaisuuteen sekä nyt että myös tulevina aikoina. Meidän tulee siis ajatella, mitä erilaisista ratkaisuista seuraa ja mitä jätämme jälkeemme. Tulevilla sukupolvilla tulisi säilyä mahdollisuus tehdä omia valintojaan ja rakentaa hyvää tulevaisuutta.

Sanna Rekola, Sitra: Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden huomioimisella on paljon positiivisia vaikutuksia. Se parantaa päätöksenteon laatua huomioimalla päätösten vaikutuksia eri sukupolviin ja vahvistaa edustuksellisen demokratian ja poliittisen päätöksenteon legitimiteettiä. Se voi myös tukea vaikeiden uudistusten hyväksyttävyyttä ja pitkäjänteistä toimeenpanoa sekä turvata hyvinvointivaltion jatkuvuutta ja eri sukupolvien sitoutumista yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen. Tällöin myös nuoret voivat kokea, että tulevaisuus on heitä varten.

4. Mitä uutta Itla tuo keskusteluun? Entä Sitra?

Satu Korhonen, Itla: Globaalit muutosilmiöt vaikuttavat merkittävästi lasten ja nuorten elämään ja elämänkulkuun jo nyt. Kaikilla politiikan aloilla tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti lasten ja nuorten hyvän elämän edellytyksiin. Siksi olemme Itlassa käynnistäneet lapsi- ja nuorikeskeisen ennakointi- ja tulevaisuustyön kokonaisuuden, jonka tavoitteena on ymmärtää yhteiskunnallisista muutoksista ja niiden vaikutuksista lasten ja nuorten elämään sekä vahvistaa heidän näkökulmaansa tulevaisuutta koskevassa päätöksenteossa.

Uusimpana avauksena selvitimme STM:n ja kansallisen lapsistrategian toimeksiannosta, miten lasten, nuorten ja tulevien sukupolvien näkökulmaa voitaisiin vahvistaa päätöksenteossa. Tuomme tulevien sukupolvien ja sosiaalisen kestävyyden näkökulman osaksi päätöksenteon kokonaisuutta ja esitämme konkreettisia keinoja pitkän aikavälin päätöksenteon, sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden ja lapsen oikeuksien vahvistamiseksi. Julkisen talouden kestävyydestä, ekologisesta kestävyydestä, lapsen oikeuksista ja demokratian tulevaisuudesta keskustellaan usein erikseen. Selvityksessämme tuomme nämä näkökulmat yhteen.

Havaitsimme, että sukupolvinäkökulma ei ole vielä riittävän vahvasti käytössä päätöksenteossa. Ehdotamme, sen vahvistamista luomalla yhteisiä pitkän aikavälin tavoitteita ja sukupolvien välisen kehityksen seurantaa ja kytkemällä näitä budjettiprosessiin ja pitkän aikavälin vaikutusten arviointiin ja ennakointiin.

Sanna Rekola, Sitra: Sitran juuri julkaistu muistio avaa sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta päätöksenteon kysymyksenä ja esittelee ratkaisuja, joiden avulla eri sukupolvien hyödyt, haitat, vastuut ja mahdollisuudet voidaan tunnistaa ja punnita avoimesti. Keskeinen viestimme on, että sukupolvien välisessä oikeudenmukaisuudessa on kyse niin tulevista sukupolvista kuin myös nykyisin elävien ihmisten edellytyksistä hyvään elämään.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on rakentunut sukupolvien välisen vastavuoroisuuden periaatteelle. Tämän niin kutsutun sukupolvisopimuksen mukaan jokainen työikään ehtinyt sukupolvi ottaa vuorollaan vastuun yhteiskunnasta ja sen palveluiden järjestämisestä luottaen siihen, että seuraavat sukupolvet aikanaan huolehtivat heistä. Nyt julkisen talouden haasteet, väestön ikääntyminen, ekologinen kestävyyskriisi ja monet muut yhteiskunnalliset ongelmat horjuttavat sukupolvisopimusta. Siksi tarvitsemme uusia käytäntöjä huolehtia sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta päätöksenteossa. Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vahvistaminen on Suomen tulevaisuuden kannalta kriittinen tehtävä, jota haluamme olla omalta osaltamme tukemassa.

5. Mitä konkreettisia ratkaisuja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseen päätöksenteossa on olemassa? Kenen pitäisi ryhtyä toimeen?

Satu Korhonen, Itla: Suomessa ei onneksi tarvitse aloittaa tyhjästä. Meillä on jo monia pitkäjänteistä päätöksentekoa tukevia rakenteita, mutta niitä pitäisi kehittää johdonmukaisemmaksi kokonaisuudeksi. Selvityksessämme ehdotamme pitkän aikavälin tavoitteiden kokoamista, sukupolvien välisen kehityksen seurantanäkymän rakentamista sekä näiden kytkemistä talouspolitiikan suunnitteluun. Lisäksi osallisuus ja tulevaisuusajattelu tulisi kytkeä vahvemmin päätösvaihtoehtojen arviointiin ja seurantaan.

Poliittisen päättäjät ja ministeriöiden virkamiehet ovat avainasemassa eri sukupolville reilun päätöksenteon kehittämisessä. Eduskunnassa käsitellään juuri sukupolvivastuuta koskevaa lakialoitetta, joka voisi osaltaan vahvistaa sukupolvinäkökulmaa. Lisäksi tarvitaan laajaa kansalaiskeskustelua ja sukupolvien välistä vuorovaikutusta niin yhteiskunnan toivottavasta kehityssuunnasta kuin jokaisen sukupolven roolista siinä.

Sanna Rekola, Sitra: Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseen päätöksenteossa on tarjolla monenlaisia ratkaisuja, joita on kehitetty ja hyödynnetty eri puolilla maailmaa. Meillä on Suomessa hyvät lähtökohdat ja vahvuuksia, joiden päälle rakentaa.

Muistiossamme esittelemme erilaisia ratkaisuja, joita meillä voitaisiin ottaa käyttöön. Päätöksenteon instituutioiden, prosessien ja rakenteiden kehittäminen on keskeistä, mutta sen lisäksi tarvitaan julkishallinnon ja päättäjien valmiuksien vahvistamista. Lisäksi tarvitaan kansalaisten osallistumista päätöksentekoon. Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vahvistaminen edellyttää, että kansalaiset pääsevät osallistumaan tulevaisuutta koskevaan päätöksentekoon ja keskusteluun. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lasten ja nuorten osallistumiseen sekä sukupolvien väliseen vuorovaikutukseen ja yhteiseen puntarointiin. Kyse ei ole vain siitä, ketkä pääsevät ilmaisemaan näkemyksensä, vaan myös siitä, miten nämä näkemykset välittyvät valmisteluun ja päätöksentekoon ja miten osallistumisesta saatavaan palautteeseen ja tietoon vastataan.

Lue lisää

Tutustu myös