Siirry suoraan sisältöön

Kuva: Sitra/Minna Hemmilä

Julkaistu 06.05.2019

10 asiaa, jotka kaikkien on hyvä tietää uudesta luontoraportista

Kansainvälinen luontopaneeli IPBES julkaisi juuri kaikkien aikojen kattavimman katsauksen maailman luonnon tilasta. Mitä arvovaltaisesta raportista on syytä tietää – ja mitä nyt pitäisi tehdä?
Kirjoittaja
Kirjoittajan profiilisivu: Oras Tynkkynen
Vanhempi neuvonantaja, Hiilineutraali kiertotalous, Sitra
Oras Tynkkynen auttaa Sitraa hahmottamaan, miten Suomesta voidaan rakentaa hiilineutraali kiertotalous. Hän työskentelee erityisesti ilmastoratkaisujen ja niitä edistävien ohjauskeinojen parissa.

Kansainvälisen luontopaneeli IPBES:n julkaisemasta raportista on hyvä tietää ainakin nämä 10 asiaa.

1. Tilanne on huolestuttava…

Tutkijat varoittavat, että luonnon kyky ylläpitää hyvinvointia nykyisille ja tuleville sukupolville heikkenee maailmanlaajuisesti ennennäkemätöntä vauhtia. Paneelin puheenjohtajan Robert Watsonin mukaan murennamme toimillamme jo talouden, terveyden ja elämänlaadun perustaa.

2. …hyvin huolestuttava

Vain 16 prosenttia Maan pinta-alasta on enää jokseenkin luonnontilaista, ja maaperän köyhtyminen on heikentänyt maanviljelyä jo liki neljänneksellä maa-alasta. Miljoonaa eliölajia uhkaa sukupuutto – ja puoli miljoonaa lajia saattaa olla jo tuomittu häviämään, ellei luonnonympäristöjä pikaisesti ennallisteta.

3. Ihmiskunta on riippuvainen luonnosta

Saamme luonnosta mm. ruokaa, suojaa, raaka-aineita, energiaa, lääkkeitä, puhdasta ilmaa ja vettä sekä virkistystä – ja erityisen riippuvaisia luonnosta ovat usein köyhimmät ihmiset. Jos luonnon tärveleminen jatkuu nykytahtia, yhteisesti hyväksyttyjä kestävän kehityksen tavoitteita on mahdoton saavuttaa.

4. Luonnon arvo on valtava – myös rahallisesti

Yksin pölyttäjien häviö saattaisi aiheuttaa maataloudelle satojen miljardien vuotuiset menetykset, ja rantaluonnon murentuminen voi altistaa jopa 300 miljoonaa ihmistä lisää tulville ja myrskyille. Maan ja merten kasvillisuus sitoo noin puolet ihmisen tuottamista hiilipäästöistä jarruttaen näin ilmastonmuutosta olennaisesti.

5. Silti tärvelemme luontoa

Mangrovemetsistä on jäljellä enää alle neljännes ja kosteikoista alle kuudennes, ja sammakkoeläimistä yli 40 prosenttia on uhattuna. Elävien koralliriuttojen ala on lähes puolittunut, ja muovijätteen määrä merissä on vuodesta 1980 kymmenkertaistunut.

6. Monimuotoisuus ja ilmasto kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa

Ilmastonmuutoksen merkitys lajikadon aiheuttajana on kasvamassa, mutta lämpenemisen rajoittaminen auttaisi olennaisesti vähentämään tuhoja luonnolle. Ilmastonmuutoksen torjunta istuttamalla yksilajisia puupeltoja ja lisäämällä bioenergiaa voi uhata monimuotoisuutta, mutta toisaalta luontopohjaisilla ratkaisuilla (esim. metsäkadon torjunta) voidaan yhtä aikaa ratkaista sekä ilmasto- että luontokriisiä.

7. Luonnon köyhdyttäjät tunnetaan

Eniten vahinkoja aiheuttavat maankäytön muutokset (esim. metsien raivaaminen karjan laidunmaiksi), eliöiden hyödyntäminen suoraan (esim. kalastus), ilmastonmuutos, saasteet ja vieraslajit. Muutosten taustalla ovat tutut juurisyyt, ennen kaikkea kulutuksen ja väestön kasvu.

8. Vauraat maat aiheuttavat etävahinkoja

Kansainvälisen kaupan takia kulutus yhtäällä aiheuttaa vahinkoja toisaalla. Latinalaisessa Amerikassa on raivattu 42 miljoonaa hehtaaria metsiä karjatalouden ja Kaakkois-Aasiassa 7,5 miljoonaa hehtaaria viljelysmaiden tieltä – ja iso osa näissä maissa tuotetusta lihasta ja palmuöljystä viedään kuluttajille Suomen kaltaisiin vauraisiin maihin.

9. Toipuminen on vielä mahdollista – mutta tarvitaan nopea suunnanmuutos

Suojelutoimilla on onnistuttu hidastamaan luonnon köyhtymistä yli viidenneksen luokkaa. Jotta onnistuisimme pysäyttämään lajikadon, meidän pitää kuitenkin tehdä käänteentekevä ja rakenteellinen muutos taloudessa ja yhteiskunnassa – jopa arvioida hyvinvointikäsitystämme uudelleen.

10. Keinot tiedetään

Luontokriisiä voidaan torjua tutuilla keinoilla: leikkaamalla luonnonvarojen kulutusta, hidastamalla väestönkasvua ja laajentamalla suojelualueita. Keinovalikoimassa voi hyödyntää myös mm. ympäristölle haitallisten tukiaisten karsimista, kannustamista kestävään ruokavalioon taloudellisella ohjauksella ja siirtymistä Kiertotalous Talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita. .

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti tarkoittaa kirjoa lajien, elinympäristöjen ja eliöiden perimän tasolla. Lue lisää Sitran kokoamasta käsitepankista.

Mistä on kyse?