Julkaistu 17.03.2017

11 hyvän johtajan ominaisuutta

Perinteiset hyvätkään johtamiskäytännöt eivät tunnu toimivan enää entistä monimutkaisemmassa maailmassa. Kysyimme neuvoa 29 asiantuntijalta: Millaista johtamista tarvitaan monimutkaisessa maailmassa?
Kirjoittaja
Asiantuntija, Viestintä, Sitra
Heli Nissinen luotsaa Sitran ennakointitiimin sekä Suomen suurimman innovaatiokilpailun Ratkaisu 100:n viestintää. Helillä on työkokemusta neljältä eri mantereelta sekä erilaisista viestintätehtävistä että projektikoordinoinnista.

Kaikkein vakavimmat nykyisin kohtaamistamme haasteista, kuten ilmastonmuutos, terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät kysymykset, demokratian horjuminen sekä sotilaallisten ja väkivaltaisten ääriliikkeiden nousu, ovat ongelmina äärimmäisen monimutkaisia. Kykymme käsitellä näitä perustavanlaatuisia vaikeita ongelmia onnistuneesti on paitsi välttämätöntä ihmiskunnan hyvinvoinnille pitkällä aikavälillä, myös ratkaisevaa koko sen tulevaisuuden kannalta. Valitettavasti nykyisin käytetyt poliittiset ja strategiset keinot ovat usein tehottomia ja instituutiomme ja johtajamme varsin heikosti valmistautuneita näihin haasteisiin.

Mitä siis tulisi muuttaa organisaatioiden, hallitusten ja yritysten johtamistavoissa, jotta näihin ongelmiin olisi mahdollista tarttua?

Kokosimme joukon johtamisen ja kompleksisuuden asiantuntijoita Leadership under Complexity -työpajaan etsimään yhdessä uusia toimivampia johtamiskäytäntöjä. Työpajan osallistujat kokosivat muun muassa seuraavan listan hyvän johtajan tunnusmerkeistä monimutkaisten ongelmien käsittelyssä.

Hyvä johtaja

  1. Kuuntelee aktiivisesti
  2. Mahdollistaa riskien ottamisen ja uusien ratkaisujen kokeilemisen
  3. Huomioi kontekstin määrittelemällä ja muotoilemalla vaikeita ongelmia uudelleen sitä mukaa, kun ymmärrys niistä lisääntyy
  4. Työskentelee yhteistyössä organisaatioiden ja ryhmittymien rajojen yli ongelmien voittamiseksi
  5. Toimii monitieteisesti ja asettaa johtamisessa prosessitaidot erityisosaamisen edelle. (Johtajalla itsellään ei tarvitse olla kaikessa erityisosaamista, vaan pikemminkin kykyä koota se monialaiselta tiimiltään.)
  6. Kehittää kulttuurisensitiivisyyttä esimerkiksi hyödyntämällä sellaisten ihmisten taitoja, jotka ovat asuneet useissa eri maissa tai työskennelleet sekä julkisissa että yksityisissä organisaatioissa
  7. Ei tee johtopäätöksiä hätiköidysti vaan hyväksyy monimerkityksisyyden ja tekee ratkaisut harkitusti tietoon perustuen
  8. Puolustaa oikeudenmukaisuuden periaatteita ja on niiden suhteen täsmällinen ja läpinäkyvä
  9. Kykenee suodattamaan epävarmuutta, joka voisi muuten hillitä aloitteiden tekemistä
  10. Luottaa yhteisöihin, kykenee delegoimaan ja hyväksyy itsenäisesti organisoituvat tiimit
  11. Kyseenalaistaa ja haastaa sääntöjä eikä anna niiden kehittyä joustamattomiksi kaavamaisuuksiksi

On vaikeaa eritellä nimenomaan kompleksiseen ja haastavaan ongelmanratkaisuun vaadittavia johtajuuden osatekijöitä. Silti on ratkaisevan tärkeää tunnistaa ja ymmärtää, mitkä johtamis- ja toimintamallit ovat kaikkein tehokkaimpia monimutkaisten ongelmien käsittelyssä.

On myös selvää, että kompleksiset haasteet ovat tyypillisesti sellaisia, että niitä on mahdotonta ratkaista yhdellä kertaa nopeasti. Silti poliitikkojen, ministeriöiden ja valtion virastojen, konsernien ja valtiosta riippumattomien järjestöjen on opittava käsittelemään kompleksisuutta.

Haluatko tietää aiheesta lisää? Lue koko pohdinta Leadership under Complexity -työpajasta täältä.

Mistä on kyse?