kuvaaja: Sari Gustafsson

Julkaistu 27.11.2015

#älyhoi: Mitä minun terveyteni minulle kuuluu?

Minunkaltaisiani on jatkuvasti enemmän, 83 prosenttia suomalaisista haluaisi vastedes osallistua entistä aktiivisemmin oman terveytensä edistämiseen.
Kirjoittaja
Kirjoittajan profiilisivu: Jukka Vahti
Johtava asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra
Jukka Vahti vastaa uudistumiskyky-teemaan liittyvien Sitran hankkeiden viestinnästä.

#älyhoi-artikkelisarjassa pohditaan älykkäiden terveyspalvelujen, hyvinvointidatan ja uuden terveysteknologian mahdollisuuksia. Tämä on sarjan ensimmäinen artikkeli.

Terveys on sitä, ettei minulla ole kipuja. Ei siis ainakaan sellaisia, joita en ole itse tieten tahtoen vaikka kuntoilulla aiheuttanut. Terveys on minulle sitä, että kun herään aamulla, en tunne itseäni niin väsyneeksi, että edessä oleva päivä näyttää ylitsepääsemättömältä vuorelta. Terveys on minulle sitä, että olen toimintakykyinen ja pystyn nauttimaan elämästä.

Olen keskimääräistä suomalaista kiinnostuneempi omasta hyvinvoinnistani. Harrastaessani liikuntaa mittaan sykettäni ja sensorit analysoivat juoksutekniikkaani. Olen mitannut askeleita ja yöunen määrää sekä ollut mukana verkkopohjaisessa työhyvinvointihankkeessa. Suunnittelen geenitestin teettämistä. Toivoisin, että voisin olla paremmin perillä toisella paikkakunnalla asuvien, ikääntyvien vanhempieni kuulumisista ja terveydestä uuden teknologian avulla.

Minunkaltaisiani on jatkuvasti enemmän. Sitran kyselyn perusteella 83 prosenttia suomalaisista haluaisi vastedes osallistua entistä aktiivisemmin oman terveytensä edistämiseen. Toinen kysely puolestaan kertoo, että 61 prosenttia suomalaisista on kiinnostunut selvittämään omia perinnöllisiä riskitekijöitään.

Olemme keskellä ennen näkemätöntä muutosta suhteessa itseemme, terveyteemme ja hyvinvointiimme. Kyse on monen tekijän summasta mutta suurin yksittäinen syy murrokseen on kuitenkin teknologian kehittyminen ja erityisesti digitalisaation mukanaan tuomat yhteiskunnalliset, taloudelliset, kulttuuriset ja arkiset muutokset elämäämme. Meillä on enemmän mahdollisuuksia kuin koskaan aiemmin edistää hyvinvointiamme, jos haluamme niin tehdä. Omilla vanhemmillani, puhumattakaan heidän vanhemmistaan, tilanne on elämän varrella ollut hyvin erilainen.

Pystymme seuraamaan omaa terveyttämme entistä tarkemmin ja olemme saamassa käyttöömme valtavan määrän terveys- ja hyvinvointidataa, jonka avulla, erilaisia aineistoja yhdistelemällä, ymmärrämme itseämme ja muita entistä paremmin. Tämän ansiosta voimme myös kehittää kokonaan uudenlaisia palveluja ja palvelujen ekosysteemejä, jotka paitsi edistävät hyvinvointia myös edistävät tieteellistä tutkimusta ja luovat uutta taloudellista kasvua.

Konkreettinen esimerkki täydessä vauhdissa olevasta muutoksesta ovat nopeasti yleistyvät terveydenhuollon omahoitopalvelut. Omahoito-nimikkeen alle voidaan tällä hetkellä laskea monenlaisia palveluita eri puolella Suomea, mutta kaikkia niitä yhdistää ajatus ihmisen omaehtoisuudesta ja aktiivisuudesta oman hyvinvointinsa edistäjänä. Erilaisia omahoitopalveluja yhdistää myös verkkovälitteisyys, joka useimmiten tarkoittaa, että palvelut ovat saatavissa ajasta ja paikasta riippumatta. Käytännössä omahoitopalvelu voi olla esimerkiksi verkossa tehtävä oire- ja hoidontarpeenarvio, kotona tehtävä lapsen korvatulehdusmittaus tai verkkovälitteinen valmennusohjelma, jonka tavoitteena voi olla vaikka painon pudottaminen ja terveelliset elämäntavat.

Miksi teknologian kehityksen tarjoamiin mahdollisuuksiin pitää tarttua terveyden ja hyvinvoinnin saralla juuri nyt? Suuri uhka koko kansan terveydelle ovat niin sanotut elintasosairaudet. Vuonna 1980 49 prosenttia suomalaisista oli ylipainoisia, vuonna 2014 jo 56 prosenttia. Aikuisiän diabetes yleistyy nopeasti sekä meillä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Samaan aikaan suomalaisten keskimääräinen elinikä on pidentynyt odotettua nopeammin. Suomen huoltosuhde, eli työikäisten suhde lapsiin ja eläkeläisiin, on väestön vanhenemisen vuoksi nopean muutoksen alussa.

Kaikki tämä tarkoittaa sitä, että sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmämme ei voi ottaa päävastuuta terveydestämme. Se ei tosiasiassa ole voinut tehdä sitä tähänkään asti, mutta vastedes ihmisen oma vastuu omasta terveydestään korostuu. Hyvä uutinen on, että meillä ennennäkemättömän paljon välineitä muuttaa järjestelmä sellaiseksi, että se tukee meitä itsestämme huolehtimisessa mahdollisimman hyvin. Omahoitoa käsittelemme tämän artikkelisarjan julkaisussa numero kaksi.

Hyvinvointi- ja terveyskäsityksemme on muuttumassa. Olemme siirtymässä ajatukseen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Tämä voi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi sitä, etten näe terveellistä ruokavaliota muusta elämästä irrallisena ”suorituksena” vaan osana kokonaisvaltaista hyvinvointiani. Silloin pyrkimys oman terveyteni kannalta järkeviin ruokailutottumuksiin lähtee minusta itsestäni, ei jonkun muun ulkopuolelta sanelemana. Tämä on myös yksi kestävän hyvinvoinnin kulmakivistä.

Avainasemassa tässä on osallisuus, eli ihminen aktiivisena toimijana omassa elämässään. Uudenlainen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä tieto, esimerkiksi geenitieto, muuttaa käsitystämme itsestämme ja voi antaa lisämotivaatiota entistä järkevämpiin hyvinvointivalintoihin. Geenitietoon liittyvistä mahdollisuuksista ja haasteista kerrotaan tarkemmin artikkelissa numero kolme.

Samalla tämä oman tiedon vallankumous vahvistaa osallisuuttamme muillakin tavoilla. Kun saan itseäni koskevan datan hallintaani ja itselleni hyödynnettäväksi, valtani kasvaa suhteessa erilaisiin yhteiskunnallisiin instituutioihin kuten sote-organisaatioihin tai lääkäriin. Tämä voi muuttaa käsityksiäni kansalaisuudesta ja yhteiskunnallisista hierarkioista sekä parhaassa tapauksessa johtaa entistä asiakaslähtöisempiin palveluihin ja tuottaa myös uutta liiketoimintaa. Tätä järjestelmän ja yksilön välisen suhteen muutosta käsittelemme tarkemmin neljännessä artikkelissa.

Tieto on paitsi valtaa, myös ainutlaatuinen menestysmahdollisuus koko Suomen kansantaloudelle ja yksittäisille yrityksille. Tiedon, niin sanotun big datan voi hyvästä syystä nähdä rajattomana mutta toistaiseksi vain vähän hyödynnettynä luonnonvarana, jonka kysyntä maailmanmarkkinoilla tulee lähitulevaisuudessa kasvamaan rajusti. Tämän artikkelisarjan viimeisessä osassa kerrotaan, miksi ja miten erilaisten tietovarantojen yhdistämiseen perustuvista uudenlaisia palveluista voi tulla paitsi suomalaisten hyvinvoinnin myös Suomen talouden uusi tukijalka, jos tartumme viipymättä toimeen.

Siirry tästä #älyhoi-artikkelisarjan osaan numero kaksi.

Mistä on kyse?