Julkaistu 27.11.2015

#älyhoi: Omahoidosta välineitä omaan hyvinvointiin

Teknologia kehittyy niin nopeasti, että on jopa vaikea kuvitella mitä kaikkia mahdollisuuksia virtuaaliklinikka pian tarjoaa.
Kirjoittaja
Kirjoittajan profiilisivu: Jukka Vahti
Johtava asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra
Jukka Vahti vastaa uudistumiskyky-teemaan liittyvien Sitran hankkeiden viestinnästä.

#älyhoi-artikkelisarjassa pohditaan älykkäiden terveyspalvelujen, hyvinvointidatan ja uuden terveysteknologian mahdollisuuksia. Tämä on sarjan toinen artikkeli.

Kuvitteellinen mutta mahdollinen esimerkkitapaus: Verkkoselaimessa eteeni aukeaa ”Oireen arviointi”-välilehti. Siirrän osoitinta ja klikkaan ”kerro oireesi”-laatikkoa. Selkäni on ollut jo pari päivää niin kipeä, että se on alkanut haitata arkista elämää. Vielä viime vuonna olisin lähtenyt lähimmän terveyskeskukseni päivystykseen tai varannut ajan työterveyshuollosta.

Nyt voin kuitenkin tehdä oirearvion verkossa, virtuaaliklinikalla. Klikkailen klinikalla tiedot oireistani ja saan saman tien arvion siitä, onko minun syytä hakeutua lääkärille. Tällainen verkkopohjainen virtuaaliklinikka on jo käytössä esimerkiksi Hämeenlinnassa, missä palvelun nimi on minunterveyteni.fi. Hyviä kokemuksia näistä niin sanotuista omahoitopalveluista on myös muun muassa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:stä.

YTHS on muun muassa hyödyntänyt kaikille uusille opiskelijoille, joita on lähes 15 000, tehtävässä terveystarkastuksessa sähköistä kyselyä jo vuodesta 2009 saakka. Sitran teettämän vaikuttavuusselvityksen mukaan sähköiset ratkaisut tehostavat YTHS:n toimintaa merkittävästi ja säästävät sekä asiakkaan että ammattilaisen aikaa. Samalla palvelujen kohdentaminen niitä eniten tarvitseville asiakkaille on parantunut. Asiakkaat puolestaan ovat kokeneet uusien palvelujen helpottavan hoitoon pääsyä.

Toimiva ja kattava, verkkovälitteinen omahoitojärjestelmä edellyttää, että yhdistämme toisiinsa kolme pistettä eli 1) omat terveystietomme (itse mitatut ja aiemmin eri palvelujen yhteydessä mitatut tiedot ja esimerkiksi genomitiedon) 2) tutkitun lääketieteellisen tiedon ja 3) terveydenhuoltojärjestelmän. Monet ensimmäisistä kokeiluista tämän tyyppisen järjestelmän luomiseksi ovat olleet onnistuneita ja vakiintumassa käyttöön muun muassa Hämeenlinnan minunterveyteni.fi-palvelussa ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:ssä.

Edellä mainitut kolme pistettä pitäisi yhdistää myös julkisen talouden vuoksi. Syksyllä 2015 julkistetussa kustannushyötyarviossa on käytetty Helsingistä, Espoosta, Tampereelta, Turusta, Joensuusta, Hämeenlinnasta, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotesta ja Oulusta kerättyjä tietoja. Arvion mukaan näissä kaupungeissa ODA-hankkeen (omahoito- ja digitaaliset arvopalvelut) toteuttamisella, eli virtuaaliklinikan valtakunnallistamisella saavutettaisiin sosiaali- ja terveydenhuoltoon yhteensä noin 30,1 miljoonan euron laskennallinen kustannushyöty vuosittain. Hankkeen toteuttamisen jälkeisen ylläpidon kustannuksiksi arvioidaan yhteensä noin kaksi miljoonaa euroa vuosittain. Arviossa keskityttiin ennen kaikkea työn tuottavuuden paranemisesta saataviin hyötyihin. Tarkemmat tiedot arviosta löytyvät täältä (linkki).

Virtuaaliklinikka on Sitran yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa kehittämä toimintamalli, joka on hyvä esimerkki teknologian kehityksen tuomista mahdollisuuksista: kymmenen vuotta sitten vastaavan toimintamallin luominen ei olisi ollut mahdollista. Nyt teknologia kehittyy niin nopeasti, että on jopa vaikea kuvitella mitä kaikkia mahdollisuuksia virtuaaliklinikka ja digitalisaatio laajemmin tarjoavat seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Osviittaa voi hakea Oulun yliopiston syksyllä 2015 Sitralle tekemästä palveluverkkoselvityksestä. Selvityksen mukaan esimerkiksi terveyskeskusten määrä voisi digitalisaation myötä lähes puolittua vuoteen 2025 mennessä ilman, että palvelujen saatavuus juurikaan heikkenisi. Selvityksellä ei otettu kantaa yksittäisten terveyskeskusten kohdalla tehtäviin ratkaisuihin, vaan nostettiin esille koko palveluverkon edessä olevan muutoksen mittakaavaa. Vastaavia, nopeita ja perustavanlaatuisia siirtymiä on jo aiemmin nähty muilla toimialoilla, kuten pankkisektorilla, vaikkei sitä kukaan vielä 1980-luvulla olisi uskonutkaan. Sosiaali- ja terveyspalveluissa mahdollisuudet ovat vielä pankkimaailmaa laajemmat muun muassa logistiikan kehittymisen ja robotisaation vuoksi. Etä- ja omahoitopalvelujen yleistymisen lisäksi esimerkiksi laboratoriopalveluihin kuuluva näytteenotto voidaan pian tehdä suurimmaksi osaksi kotona.

Kuvitteellinen esimerkki jatkuu: Tehtyäni oirearvion selkäkivustani virtuaaliklinikalla verkkopalvelu antaa minulle oireideni ja halutessani myös muihin terveystietoihini perustuvan oirearvion ja suositukset jatkotoimenpiteistä. Arvio on, että en tarvitse lääkärin vastaanottopalveluja, vaan fysioterapiaa, mistä voidaan sitten tarvittaessa ohjata myös lääkärin juttusille. Samalla verkkopalvelu antaa minulle tarkoitukseen sopivien palvelupisteiden yhteystiedot puhelinnumeroineen ja karttoineen. Jos oireet ja terveystietoni olisivat olleet toisenlaisia, olisin saattanut saada myös suosituksen hakeutua lääkärin vastaanotolle tai varata videopuheluajan etälääkäriltä.

Katso Hämeenlinnan terveyspalvelujen projektipäällikkö Jari Nummisen haastattelu Älykästä hyvinvointia Slushissa -seminaarista täältä. Haastattelun aiheina muun muassa virtuaaliklinikka ja asiakkaiden antama palaute uudenlaisista sähköisistä omahoitopalveluista.

Mistä on kyse?