SITRA: Ikäihmisiä, Anja Salonen surffailee Espoossa 17.3.2015 Kuva Sari Gustafsson

Julkaistu 10.11.2015

Digitaaliset omahoitopalvelut tukevat sote-uudistusta

Älykkäät ja verkkovälitteiset omahoitopalvelut voivat tuottaa yhteiskunnalle merkittäviä säästöjä, kertoo tuore arvio.

Digitaaliset omahoitopalvelut, kuten verkossa tehtävä älykäs oire- tai palvelutarpeen arvio, voivat lähivuosina pienentää sote-menoja kymmenillä miljoonilla euroilla vuodessa, jos ne otetaan käyttöön valtakunnallisesti. Samalla omahoitopalvelut vähentäisivät suomalaisten jonotusta esimerkiksi terveyskeskuksiin ja lisäisivät osaltaan asiakkaan valinnanvapautta.

Äkillinen selkäkipu iskee – mitä tehdä? Suuri osa suomalaista todennäköisesti etsii ensimmäiseksi tietoa verkosta ja usein melko sattumanvaraisesti. Entä, jos voisit tehdä verkossa luotettavan oirearvion muutamassa minuutissa? Oirearvio huomioisi potilasjärjestelmässä olevat tietosi sekä omalla terveystililläsi olevat tiedot sekä yhdistäisi ne uusimpaan lääketieteelliseen tietoon. Oirearvion tehtyäsi saisit suosituksen siitä, pitääkö sinun hakeutua lääkäriin, fysioterapeutille vai riittäisivätkö omahoito-ohjeet. Tarvittaessa voisit ottaa yhteyttä videovälitteiseen etälääkäriin. Palvelussa voisit tehdä myös varauksen suositellun ja valitsemasi palveluntarjoajan kanssa riippumatta siitä, onko palveluntarjoaja yksityinen, julkinen tai kolmannen sektorin palveluntuottaja.

Edellä kuvatun kaltaiset älykkäät ja verkkovälitteiset omahoitopalvelut voivat tuottaa yhteiskunnalle merkittäviä säästöjä suhteessa vaadittaviin satsauksiin, jos ne otetaan käyttöön valtakunnallisesti. Tieto ilmenee ODA-hankkeesta (Omahoito- ja digitaaliset arvopalvelut) tehdystä kustannushyötyarviosta. ODAn tavoitteena on, että itsepalvelua ja automaatiota lisäämällä joitakin ammattilaisten perinteisesti tekemiä tehtäviä voidaan nopeuttaa, siirtää kansalaisten itsensä tekemiksi tai automatisoida kokonaan. ODA-hanke perustuu Sitran yhdessä yhteistyökumppanien kanssa luomaan virtuaaliklinikka-konseptiin. Sosiaali- ja terveysministeriö linjasi aiemmin tällä viikolla, että etänä annetut terveydenhuollon palvelut, esimerkiksi videovälitteiset hoitopalvelut, ovat pääsääntöisesti verrannollisia perinteisiin vastaanottokäynteihin.

”Lähtökohtana konseptissa ja omahoitopalveluissa on nopeuttaa potilaiden avun saantia perusterveydenhuollossa avaamalla kansalaisille vaihtoehtoinen hoitoväylä verkon ja kännykän avulla. Se merkitsee myös nykyistä tehokkaampaa sairauksien ennaltaehkäisyä, eli esimerkiksi sitä, että lievistä oireista kärsivät saavat välittömästi apua eivätkä jää kotiin ihmettelemään oireidensa pahenemista. Digitaalisuuden avulla lääkäri voi tarvittaessa tulla potilaan luokse sen sijaan, että potilaat jonottavat lääkärin luokse, Sitran johtava asiantuntija Tuula Tiihonen sanoo.

Kustannushyötyarviossa on käytetty Helsingistä, Espoosta, Tampereelta, Turusta, Joensuusta, Hämeenlinnasta, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotesta ja Oulusta kerättyjä tietoja. Arvion mukaan näissä kaupungeissa ODA-hankkeen toteuttamisella saavutettaisiin sosiaali- ja terveydenhuoltoon yhteensä noin 30,1 miljoonan euron laskennallinen kustannushyöty vuosittain. Hankkeen toteuttamisen jälkeisen ylläpidon kustannuksiksi arvioidaan yhteensä noin kaksi miljoonaa euroa vuosittain. Arviossa keskityttiin ennen kaikkea työn tuottavuuden paranemisesta saataviin hyötyihin. Tarkemmat tiedot arviosta löytyvät täältä (linkki).

Sitra on rahoittanut omahoidon kokeiluja viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana ja monet niistä ovat nyt vakituisessa käytössä. Tällaisia palveluja ovat muun muassa Hämeenlinnan kaupungin minunterveyteni.fi-palvelu ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n tarjoamat omahoitopalvelut. YTHS on muun muassa hyödyntänyt kaikille uusille opiskelijoille, joita on lähes 15 000, tehtävässä terveystarkastuksessa sähköistä kyselyä jo vuodesta 2009 saakka. Sitran teettämän vaikuttavuusselvityksen mukaan sähköiset ratkaisut tehostavat YTHS:n toimintaa merkittävästi ja säästävät sekä asiakkaan että ammattilaisen aikaa. Samalla palvelujen kohdentaminen niitä eniten tarvitseville asiakkaille on parantunut. Asiakkaat puolestaan ovat kokeneet uusien palvelujen helpottavan hoitoon pääsyä.

”Useiden kyselytutkimusten mukaan ihmiset haluaisivat lisää digitaalisia terveyspalveluja perinteisten terveyspalveluiden rinnalle. Tavoitteena tuleekin olla, että virtuaaliklinikka on kaikkien kansalaisten saatavilla. Tämä tukisi osaltaan myös sote-uudistuksen tavoitteita palvelujen paremmasta saavutettavuudesta ja valinnanvapauden lisäämisestä”, Sitran johtava asiantuntija Tuula Tiihonen sanoo.

Terveydenhuollon digitalisaation mahdollisuuksia ja uudenlaisia, älykkäitä hyvinvointipalveluja esiteltiin keskiviikkona 11.11.2015 Sitran startup-tapahtuma Slushin yhteydessä järjestämässä kutsuvierasseminaarissa.

Mistä on kyse?