Kuva: Ronan Browne

Julkaistu 17.03.2015

Bussiloikalla joukkoliikenteen kulkutapaosuus nousuun

Kirjoittaja

Toni Tamminiemi on työskennellyt joukko- ja palveluliikenteen sekä koulukuljetusten asiantuntijatehtävissä vuodesta 2000 ja toimii tällä hetkellä Jyväskylän kaupungin kuljetussuunnittelijana.

Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on Jyväskylän seudulla ollut vuosikymmeniä laskussa. Bussiloikka-hankkeessa kokeiltiin uudenlaisia keinoja joukkoliikenteen matkustajamäärien kasvattamiseksi ja resurssiviisaan liikkumisen edistämiseksi.

Bussiloikka osoittautui monella tapaa käänteentekeväksi kokemukseksi, niin hankkeen vetäjille kuin sen vaikutuspiiriin osuneillekin. Tapahtumien, tilaisuuksien ja kampanjoiden avulla tavoitettiin ja liikutettiin paikasta A paikkaan B tuhansia ihmisiä. Samalla joukkoliikennettä saatiin tehtyä asteen verran tutummaksi ja sen käyttökynnystä höylättyä useita millejä alemmas. Ilmaista ja edullishintaista matkustamista tarjoamalla saatiin joukkoliikennettä käyttämään runsaasti sellaisiakin ihmisiä, jotka eivät sitä yleensä käytä.

Hankkeen tavoitteita, eli joukkoliikenteen matkustajamäärien kasvattamista, hiilidioksidipäästöjen pienentämistä, polttoaineen kulutuksen laskemista, hiukkaspäästöjen vähentämistä ja hengitysilman laadun parantumista onnistuttiin hankkeen aikana edistämään vähintäänkin kohtuullisesti. Tavoitteista päästöjen ja yksityisautoilun polttoaineenkulutuksen vähentämiseen vaikutettiin etenkin tempauksilla (tapahtumien aikainen ilmainen joukkoliikenne), joukkoliikennekokeilulla (Luovu henkilöautosta, saat puolen vuoden linkkikortin) sekä työmatkaliikkumisen ohjaustoimilla (Resurssiviisas työmatkaliikkuminen). Esimerkiksi syyskuussa 2014 vietetyn Valon kaupunki -tapahtumailtojen ilmanlaatu raportoitiin Jyväskylän keskustassa vastaavaan vertailuajankohtaan nähden paremmaksi, ja osasyy siihen on ilmaisen joukkoliikenteen aiheuttama yksityisautoilun väheneminen.

Osa Bussiloikan osaprojekteista havaittiin niin mainioiksi, että niitä on Jyväskylässä päätetty jatkaa. Ekaluokkalaisten Bussiloikka kouluun! -kiertue saa jatkoa ja sitä laajennetaan myös naapurikuntiin Muurameen ja Laukaaseen. Työssä hyödynnetään matkan varrella syntyneitä kehittämisideoita ja pyritään tekemään yhteistyötä kaupungin muiden toimijoiden kanssa. Joukkoliikenneoppitunnin päätteeksi kotitehtävänä suoritettavaan aikuinen-lapsi – linkkiretkeen voidaan jatkossa yhdistää retkivinkkejä sekä erikseen neuvoteltavia alennuksia esimerkiksi uimahalliin, museoon, teatteriin, sinfoniaan tms.

Resurssiviisaasta työmatkaliikkumisesta kehitettiin hankkeen aikana työnantajien käyttöön ketterä toimintamalli. Työn aikana tuli todennetuksi, että potentiaalia joukkoliikennematkustamisen lisäämiseen löytyy. Jatkossa tarkastelut kannattaa keskittää joukkoliikenteellä tapahtuvan työmatkaliikkumisen tukemiseen muun muassa aikataulu- ja linjastosuunnittelun keinoin.

Toivottuun tulokseen ei sen sijaan päästy toimipaikkojen työskentelyn aloitusaikojen sääntelyssä. Tavoitteena oli kokeilla Jyväskylän kaupunkialueella sijaitsevien toimipaikkojen, esim. oppilaitosten, työskentelyn alkamis- ja päättymisaikojen porrastamista, pyrkimyksenä hyödyntää joukkoliikenteen resursseja aikaisempaa tehokkaammin. Kokeiltu 15 minuutin myöhennys todettiin riittämättömäksi, eikä sillä ollut havainnoitavaa vaikutusta ruuhkiin tai päästöihin. Yrittänyttä ei kuitenkaan laiteta: ponnistelut aloitusaikojen porrastamiseksi 30–45 minuutilla jatkuvat, kun työssä kerran päästiin hyvään alkuun. Suunta havaittiin oikeaksi, liikenteen sujuvuuteen tähtääviä toimia suunnitellessa asioita kannattaa kyseenalaistaa. Tarvitaanko aina lisää väyliä, kaistoja, liikenneympyröitä, -valoja ja busseja? Pakkoko kaikkien on olla liikkeellä samalla kellonlyömällä?

Tärkeä havainto oli, että yhteiskunnan aikataulujen säätelytoimia ei voi suunnitella yksin kaupunkialuetta silmällä pitäen. Huomioon pitää ottaa myös koko ympäröivä seutu, josta väen pitää päästä kulkemaan työpaikoille, kouluihin ja takaisin. Jos alkamisaikoja rukataan, muutosten tekemisessä pitää ottaa lukuun myös seutuyhteydet. Jos toimet unohdetaan ulottaa niihin asti, ollaan ennen pitkää tilanteessa, jossa maaseutuvuoroille ei riitä matkustajia epäsopivien kulkemisaikojen vuoksi.

Jyväskylässä olemme ylpeitä monitahoisesta hankkeestamme, vaikkakin tulokset jäivät eräiltä osin vajaiksi. Joukkoliikenteessä vuosi 2014 oli ehkä hektisintä aikaa ikinä, ja voimavaroja vaadittiin samaan aikaan moneen paikkaan. Jos aikaa olisi ollut enemmän, puuttumaan jääneet osaprojektitkin olisi viety hankeajan puitteissa kunnialla finaaliin. Hankkeet ovat sisällöiltään niin arvokkaita, että toteutuksia ei missään tapauksessa jätetä tekemättä, ne ainoastaan siirtyvät myöhempään ajankohtaan.

Jos jotain voisi suositella toteutettavaksi muuallakin, niin lapsille suunnattu Bussiloikka kouluun! on varmasti sellainen. Useasta eri toiminnosta yhdistetty, leikin, puuhan, askartelun ja käytännön linkkimatkustuksen avulla lapsille suunnattu joukkoliikennekasvatus hipoo monipuolisuudessaan miltei täydellisyyttä. Eikä vain omasta mielestämme: hellyttävän positiivista palautetta saatiin niin lapsilta, vanhemmilta kuin opettajiltakin.

Toinen ehdottomasti kokeilun arvoinen juttu on resurssiviisaan työmatkaliikkumisen mallin vieminen työyhteisöön – on hienoa saada ihmiset miettimään ja kyseenalaistamaan tavaksi tulleita malleja ja kokeilemaan uutta!

Bussiloikka-hanke on herättänyt kohderyhmiensä lisäksi myös joukkoliikenteen toimijoiden kiinnostuksen. Saapuneiden yhteydenottojen mukaan myös alan toimijat odottavat innokkaasti tietoa osahankkeiden kokemuksista ja tuloksista.

Bussiloikka-hanke on mielestämme ollut erittäin onnistunut. Se on tuonut kaupungille uusia kokemuksia ja tietoutta joukkoliikenteen kehittämisestä, markkinoinnista ja erilaisien tempausten kohdentamisesta oikeisiin kohderyhmiin. Lisäksi hanke on mahdollistanut sellaisten asioiden kokeilun, mikä muuten olisi voinut olla mahdotonta tai mitä ei taloudellisen riskin vuoksi olisi uskallettu kokeilla. 

Hanke toi omalla osallaan kaupungin asukkaille tutuksi joukkoliikennettä ja sen siirtymistä toimivaltaisen viranomaisen järjestelyvastuulle 1.7.2014 alkaen. Yhteistyö eri sidosryhmien kanssa sujui hankkeen aikana hyvin. Yritykset ottivat erilaiset kokeilut vastaan innostuneesti ja niihin mukaan lähtien, oli kyse sitten markkinointitapahtumasta tai yrityksen työntekijöiden liikkumisen tutkimisesta.

Hanke toi myös esille, että kestävillä kulkumuodoilla voimme oikeasti vaikuttaa asuinympäristömme ilmastolliseen tilaan ja viihtyvyyteen.