Arvioitu lukuaika 3 min

Tässäkö yllätysratkaisu aamuruuhkiiin?

Kuva: Jukka Vahti

Kirjoittaja

Jukka Vahti

Johtava asiantuntija, Demokratia ja osallisuus, Sitra

Julkaistu

Isoimpien koulujen ja työnantajien työaikojen rytmittäminen sujuvoittaisi työmatkaliikennettä. ”Kun saadaan puolen tunnin tai kolmen vartin haitari, meillä Jyväskylässä ruuhkat vähenisivät”, apulaiskaupungininsinööri Kari Ström sanoo.

RESURSSIVIISAS JOULUKALENTERI 8/24

Oudolta kuulostaa, mutta uskottava on, kun insinööri sen sanoo: kansa ei tunne joukkoliikennettä.

Tätä mieltä on Jyväskylän kaupungin apulaiskaupungininsinööri Kari Ström, joka perustaa näkemyksensä sekä asiasta tehtyihin selvityksiin että ihmisten kanssa käymiinsä keskusteluihin. Monella käsitykset joukkoliikenteestä kumpuavat vuosikymmenten takaa ja ne saattavat perustua johonkin yksittäiseen huonoon kokemukseen. Jyväskylän seudulla vain viisi prosenttia kaikesta liikenteestä on joukkoliikennettä.

”Näen, että joukkoliikenne ei ole menestynyt keskisuurissa kaupungeissa siksi, että sitä ei ole markkinoitu mitenkään. Ihmiset eivät tiedä joukkoliikenteen käytön hyödyistä. Toisaalta joukkoliikennepalvelu on päästetty niin huonoon kuntoon, että laatu ei ole ollut riittävä”, Ström sanoo.

Toisinaan, varsinkin ruuhka-aikoina, huonot kokemukset ja joukkoliikenteen käytön hankalauus ovat totisinta totta. Asiakasta on paha syyttää asenneongelmasta, jos hän ei mahdu täpötäyteen bussiin ollenkaan tai joutuu rimpuilemaan matkan käytävällä seisoskellen.

Jyväskylän seudulla on kuitenkin kehitelty ongelmaan ratkaisua, joka – kuten parhaat ideat yleensä – on varsin yksinkertainen: porrastetaan yhteiskunnan työrytmiä niin, ettei kaikkien tarvitse ängetä tien päälle samaan aikaan. Tämän on arvioitu säästävän aikaa, hermoja ja rahaa. Työaikojen rytmittäminen on osa Jyväskylän kaupungin ja Sitran Bussiloikka-hanketta, jolla pyritään kasvattamaan joukkoliikenteen käyttöä ja vähentämään liikenteen päästöjä.

Tähän mennessä työ- ja koulumatkojen rytmittämisestä on keskusteltu ja kokeiltu jyväskyläläisten yläasteiden, lukioiden ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Jos kouluverkko edelleen keskittyy niin että kouluyksiköt ovat entistäkin suurempia, aikataulujen koordinoiminen on vastedes entistäkin tärkeämpää.

Esimerkiksi Jyväskylä Viitaniemessä on kolmen eri koulun yksiköitä. Koulujen rehtoreilta kysyttiin, olisiko yksiköiden alkamisaikoja mahdollista rytmittää vaikka puolen tunnin välein. Kaikki oppilaitokset lupasivat laatia selvityksen aikataulumuutoksista. Muutokset otettaneen käyttöön ensi syksynä. Samalla myös bussiaikatauluja voidaan muuttaa tarpeen mukaan.

Tähän mennessä tehdyissä kokeiluissa on jo selvinnyt, että esimerkiksi vartin porrastus ei riitä.

”Mutta kun saadaan puolen tunnin tai kolmen vartin haitari, meillä Jyväskylässä ruuhkat vähenevät ja liikenteen sujuvuus paranee”, Ström sanoo.

Joukkoliikenteeseen satsaaminen halvempaa myös kaupungille: jos yksityisautoilun aiheuttamat ruuhkat jatkuvat, joudutaan laajentamaan esimerkiksi haastavissa paikoissa sijaitsevia siltoja, mikä maksaa Strömin mukaan kymmeniä miljoonia euroja.

”Jos joukkoliikenteen käyttöä pystytään lisäämään, varmasti nämä investoinnit siirtyvät.”

Joukkoliikenteeseen satsaaminen tarkoittaa paljon muutakin kuin bussivuorojen porrastaminen tai lisääminen. Onnistumisen ratkaisee kaupunkisuunnittelu, eli se, minne kaavoitetaan asuntoja ja työpaikkoja sekä se, millaiset liikenneyhteyden näiden alueiden välillä on. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että asuinalueella pitää olla riittävä asukasmäärä, jotta joukkoliikenne on alueella elinvoimainen.

Paljon on myös alueen suurimpien työnantajien harteilla. Ne voivat halutessaan kannustaa isoja ihmismääriä joukkoliikenteen tai vaikka polkupyörien käyttöön työmatkoilla. Esimerkiksi Keski-Suomen keskussairaala selvittää parhaillaan keinoja, joilla työntekijöiden työmatkoista voitaisiin tehdä ympäristöystävällisempiä.

Yksi alueen suurimmista työllistäjistä on Jyväskylän kaupunki, jonka palkkalistoilla myös Kari Ström itse on. Apulaiskaupungininsinööri kertoo käyttävänsä joukkoliikennettä työpäivien aikana lähes viikoittain. Kodin ja työpaikan välillä hän kulkee kuitenkin omalla autolla.

”Minulla on etäisyyttä kotiin 40 kilometriä ja sinne on huonot joukkoliikenneyhteydet, joten sinne en joukkoliikenteellä pääse. Mutta esimerkiksi eilen keskussairaalalla käydessäni käytin Linkki-korttia, jolla osa kaupungin työntekijöistä voi tehdä työmatkojaan tässä lähialueella. Tätä toimintakulttuuria pitää laajentaa koko kaupunkikonserniin.”

Juttua on päivitetty.

Resurssiviisaassa joulukalenterissa esitellään päivittäin yksi resurssiviisas teko, joka säästää luonnonvaroja, päästöjä ja lisää hyvinvointia. Resurssiviisaan joulukalenterin tuottaa Sitra.

Lisää Sitran Bussiloikka-hankkeesta

Aihe

Resurssiviisaus

Luonnonvarojen hupeneminen, väestönkasvu ja ilmastonmuutos pakottavat yhteiskunnat ympäri maailmaa muuttumaan tehokkaammiksi ja vähäpäästöisemmiksi. Resurssien viisas käyttö on nousemassa kansainväliseksi kilpailuvaltiksi.

Kirjoittaja

Jukka Vahti

Johtava asiantuntija, Demokratia ja osallisuus, Sitra

Julkaistu

Suosittelemme

Mistä on kyse?