Siirry suoraan sisältöön

Kuva: Minna Hemmilä

Julkaistu 29.04.2019

Cleantech on jo merkittävä Suomen taloudelle – ja kasvupotentiaalia olisi runsaasti tarjolla

Tilastot kertovat, että cleantech on yksi kansantaloutemme tukijaloista. Maailmanmarkkinoilla tarvitaan yhä enemmän päästöjä vähentäviä ratkaisuja, joita tuottamalla Suomi voi kasvattaa vientiä ja verotuloja. Miten onnistuisimme nappaamaan kiinni maailmanmarkkinoiden valtavasta potentiaalista?
Kirjoittaja
Kirjoittajan profiilisivu: Tatu Leinonen
Projektikoordinaattori, Ilmastoratkaisut, Sitra
Tatu Leinonen toimii pohjoismaisen hyvinvointimallin uudistamiseen tähtäävän visiotyön, Seuraavan erän, sekä muiden Sitran juhlavuoteen liittyvien hankkeiden viestinnän parissa.

Ilmaston lämpenemisen hillitseminen 1,5 asteeseen vaatii globaalien päästöjen puolittamista vuoteen 2030 mennessä. Kyseessä on suuri muutos, joka luo valtavan kysynnän puhtaille ja päästöttömille ratkaisuille kaikissa maailman maissa.

Monet tahot ovat korostaneet cleantech-liiketoiminnan olevan Suomelle merkittävä mahdollisuus (katso esimerkiksi EK ja SAK, Talouselämä). Vahvuutemme on havaittu myös maan rajojen ulkopuolella: Suomi sijoittui vuonna 2017 julkaistussa WWF:n Global Cleantech Innovation Index -vertailussa toiselle sijalle. Samana vuonna Suomi nappasi toisen sijan myös EU-maiden ympäristöinnovaatiokykyä arvioivassa EU Eco-Innovation Indexissä.

Cleantech Teknologia, tuote, palvelu, prosessi tai suljettu systeemi, joka edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä. Maksimoi materiaali-, vesi- ja energiatehokkuuden sekä taloudellisesti että teknologisesti ja pienentää samalla päästöjä veteen, ilmaan ja maahan. tarkoitetaan lyhyesti sanottuna sellaisia teknologisia tai muita ratkaisuja, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja pienentävät ympäristöhaittoja. Kaikissa maailman maissa etsitään ratkaisuja resurssien riittävyyteen, ilmastonmuutokseen, ympäristön pilaantumiseen – ja monilla alueilla myös puhtaan veden saatavuuteen.

Globaali kysyntä puhtaille ratkaisuille on valtava.

Esimerkiksi yli tuhat kaupunkia on sitoutunut edistämään kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja tavoittelemaan muun muassa 100-prosenttisesti uusiutuvaan energiaan perustuvaa energiajärjestelmää vuoteen 2050 mennessä, kertoo WWF:n Global Cleantech Innovation Index vuodelta 2017. Sitran ja Frost & Sullivanin vuonna 2015 julkaiseman selvityksen mukaan Suomelle relevantti vuotuinen cleantech-markkina kasvaa arviolta 3000 miljardiin dollariin vuoteen 2050 mennessä.

”Tarjoamalla puhtaita ratkaisuja Suomi ja suomalaiset yritykset voivat toimia ympäristöongelmien ja ilmastonmuutoksen ratkaisijoina. Samalla menestyvä yritystoiminta tarkoittaa myös työpaikkoja ja verotuloja”, kertoo Sitran projektijohtaja Janne Peljo.

Miltä suomalainen cleantech-liiketoiminta näyttää tällä hetkellä? Entä millaisia kasvumahdollisuuksia maailmanmarkkinoilta löytyy? Eri arvioissa on käytetty erilaisia rajauksia cleantech-bisnekseksi luokiteltavasta toiminnasta, sillä cleantechille ei ole laajasti käytettyä tarkkaa määritelmää. Siksi arviot eivät ole täysin vertailukelpoisia, eikä cleantechin kehityksen seuraaminen ole yksiselitteistä. Tästä huolimatta esimerkiksi eri alojen cleantech-toiminnan liikevaihtoa tai vientilukuja tarkasteltaessa paljastuu, että cleantech-ala on jo kansantaloudellemme merkittävä tukijalka ja sen merkitys on kasvussa.

Cleantech-liikevaihto ja vienti kasvussa

Viime vuosina on esitetty useita arvioita cleantech-liiketoiminnasta Suomessa. Katsotaan lyhyesti, miltä cleantech-liiketoiminta näyttää niiden valossa.

1. Mitä kertovat tilastokeskuksen tilastot?

Tilastokeskus kokoaa ja julkaisee ympäristöliiketoimintatilastoa, joka perustuu EU:n ympäristötilinpitosäännöksiin ja Eurostatin ohjeistukseen. Määritelmän mukaan tilasto kuvaa tuotantoa, joka edistää ympäristönsuojelua tai säästää luonnonvaroja verrattuna tavanomaiseen tuotantoon. Tilastossa mukana olevasta tuotannosta lähes 85 prosenttia liittyy luonnonvarojen säästöön ja loput ympäristönsuojeluun. Yhteenlaskettu ympäristöliiketoiminnan liikevaihto Suomessa oli vuonna 2017 lähes 41 miljardia euroa. Henkilötyövuosia ympäristöliiketoiminnassa tehtiin samana vuonna reilut 136 000. Arvonlisäys oli yli 13 miljardia euroa, eli noin seitsemän prosenttia koko kansantalouden arvonlisäyksestä [1].

Vertailuksi: metsäteollisuuden liikevaihto oli Tilastokeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteisen tietokannan mukaan noin 30 miljardia euroa vuonna 2017. Työllisiä metsäteollisuudessa oli samana vuonna noin 41 500.

Vuosina 2013–2017 ympäristöliiketoiminnan liikevaihto on ollut kasvu-uralla ja vuosien 2016 ja 2017 välillä kasvu oli lähes kahdeksan prosenttia.

Ympäristöliiketoiminnan liikevaihto eräillä toimialoilla -graafi

Lähde: Tilastokeskus, ympäristöliiketoimintatilasto

Ympäristöliiketoiminnassa suurin toimiala on rakentaminen, jossa ympäristöliiketoiminta perustuu ennen kaikkea energiaa säästäviin ratkaisuihin. Vuonna 2017 kaiken rakentamisen liikevaihto oli noin 36,2 miljardia euroa, josta ympäristöliiketoimintaa oli yli kolmannes (13,8 miljardia euroa).

Metsäteollisuudessa tapahtuvaksi ympäristöliiketoiminnaksi katsotaan muun muassa uusiutuvan energian tuotanto, sähkön ja lämmön yhteistuotanto (combined heat and power, CHP), joka säästää energiaa verrattuna erillistuotantoon, sekä uusiomateriaalien käyttö. Metsäteollisuuden ympäristöliiketoiminnan liikevaihto oli vuonna 2017 noin 3 miljardia, eli noin kymmenen prosenttia kaikesta metsäteollisuuden alan liikevaihdosta.

Ympäristöliiketoiminnan vienti nousi 9,2 miljardiin euroon vuonna 2017.

Viennissä metalliteollisuus on ympäristöliiketoiminnan toimialoista suurin noin 4,5 miljardin euron viennillä vuonna 2017. Ympäristöliiketoiminta metalliteollisuudessa on pääosin kierrätysmateriaalien käyttöön perustuvaa tuotantoa. Toiseksi ja kolmanneksi merkittävät vientialat ovat metsä- ja kemianteollisuus – molempien vienti oli vuonna 2017 noin 1,9 miljardia euroa. Kokonaisuutena ympäristöliiketoiminnan vienti oli vuosina 2014–2016 noin 8 miljardin euron tasolla, ja vuonna 2017 se nousi lähes 17 prosenttia eli noin 9,2 miljardiin euroon.

2. Entä Etlan tutkimukset?

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etlan) tutkimuksessa vuodelta 2015 tarkasteltiin rajattua joukkoa yrityksiä, joiden liiketoiminnassa on tutkijoiden arvion mukaan selkeimmin kyse cleantechistä. Valitut yritykset (762 kpl) työllistivät yhteensä hieman yli 83 000 henkilöä. Kuutta suurta yritystä, joiden liikevaihdot ylittävät miljardi euroa ja jotka työllistävät yli tuhat henkilöä, käsiteltiin analyysissä erillisenä otoksena. Muut kuin suuryritykset jaettiin 21 temaattiseen sektoriin, ja niiden yhteenlaskettu arvonlisäys oli noin kolme miljardia euroa.

Tutkimuksen myötä nousi esiin, että suuri osa cleantech-liiketoiminnasta tapahtui kytköksissä valmistavaan teollisuuteen (yli 60 prosenttia kaikesta cleantech-liikevaihdosta tapahtui teollisuudessa). Myös Suomen Ilmastopaneelin raportti vuodelta 2016 nosti esiin suurten yritysten merkittävää roolia cleantechissä, ja että Suomen tuotantorakenteen monipuolistuminen vähentäisi kansantaloutemme suhdanneherkkyyttä.

Kuluttajille suunnatut innovaatiot ovat vielä harvinaisia.

Etlan tutkimuksessa havaittiin lisäksi, että kuluttajille suunnatut innovaatiot olivat harvinaisia, ja pienten ja keskisuurten yritysten taloudellisen tilanteen nähtiin rajoittavan liiketoiminnan kehittämistä ja kasvua. Cleantech-yrityksiä pk-sektorilla arvioitiin Elinkeinoelämän keskusliiton selvityksessä vuonna 2016 olevan noin 4000.

3. Mitä paljastuu TEM:n selvityksestä?

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi vuonna 2017 selvityksen biotalouden, cleantechin ja kiertotalouden tilasta ja kehitysnäkymistä. Osana selvitystä tarkasteltiin erityistä cleantech-yritysten joukkoa (”TEM1000”), joka työllisti noin 50 000 henkilöä. Joukon rajaus perustui virkamiesten näkemykseen.

Yhteenvetona arvioista piirtyy kuva, että cleantech-liiketoiminta on jo merkittävää Suomen kansantaloudelle. Tilastokeskuksen ympäristöliiketoimintatilaston mukaan liikevaihto oli lähes 41 miljardia euroa, vienti yli 9 miljardia euroa, arvonlisäys yli 13 miljardia euroa (eli noin 7 % koko kansantalouden arvonlisäyksestä) ja työllisyysvaikutus reilut 136 000 henkilötyövuotta.

Suomi voisi kasvattaa rooliaan ratkaisujen tarjoajana.

Suomella ja suomalaisilla yrityksillä olisi kuitenkin erinomainen mahdollisuus kasvattaa rooliaan ratkaisujen tarjoajana, kun huomioidaan maailmanmarkkinoiden kysynnän volyymi. Esimerkiksi Bloombergin New Energy Outlook 2018 arvioi päästöttömän energiantuotannon investointien summaksi maailmassa noin 10 000 miljardia dollaria aikavälillä 2018–2050. Pienikin siivu tästä lisää – tai cleantech-bisneksestä muilla aloilla – tarkoittaisi Suomelle merkittävää viennin kasvua.

Mutta mitä ovat energia-alan ohella muut kasvumahdollisuudet ja miten Suomi pääsisi niihin kiinni voimallisemmin?

T&K- ja koulutuspanostukset, verkostot ja hankinnat edistämään kasvua

TEM:n selvitys tunnistaa yhdeksän cleantechin kasvualuetta, jotka löytyvät taulukosta tekstin lopusta. Selvityksen mukaan suomalaisilta yrityksiltä löytyy kansainvälisesti mielenkiintoisia cleantech-ratkaisuja muun muassa puhtaan energian tuotannosta, energiatehokkuudesta, veden ja jätteiden käsittelystä, mittaus- ja analytiikkaratkaisuista sekä suunnittelu- ja asiantuntijapalveluista.

Tunnistettujen alueiden lisäksi on tärkeää huomata, että kasvu ja työpaikat voivat syntyä arvoketjuihin ja -verkkoihin, jotka eivät välttämättä noudata perinteisiä toimialarajauksia. Cleantechin Liiketoimintaekosysteemi Verkosto, jossa erityyppiset yksityiset ja julkiset toimijat tekevät yhteistyötä ja luovat toisiaan täydentäviä tuotteita ja palveluja tai kehittävät uudenlaista osaamista ja tuotantoresursseja. Tällaisia löytyy esimerkiksi biokaasun ympäriltä. koostuvat monenlaisista yrityksistä, eikä jokainen niistä välttämättä miellä toimintaansa cleantechiksi. Silti tällaiset yritykset – esimerkiksi data-analytiikkapalvelujen tarjoajat – voivat olla ratkaisevassa roolissa mahdollistamassa cleantech-ratkaisujen toteutusta.

Puhtaiden ratkaisujen kaupallistamisessa pääroolissa ovat luonnollisesti yritykset. Julkinen sektori voi kuitenkin tukea ja mahdollistaa ratkaisujen kehittämistä.

”Suomi voi menestyä ottamalla ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen niukkuuden lähtökohdaksi kaikessa poliittisessa päätöksenteossa – myös elinkeino- ja innovaatiopolitiikassa”, Peljo summaa.

Käytännössä cleantech-ratkaisujen kehittämistä ja vientiä voidaan tukea satsaamalla tutkimukseen, kehitykseen ja investointeihin (TKI) sekä erityisesti pk-sektorilla kansainvälistymiseen. Lisäksi julkisen sektorin kannattaa esimerkiksi panostaa koulutukseen ja osaamiseen, huomioida ympäristötekijät julkisissa hankinnoissa, kehittää lainsäädäntöä ohjaamaan datan rajapintojen avaamista sekä verkottaa toimijoita kumppanien löytämiseksi.

Cleantechin kasvualeita

  • puhdas energia
  • energiatehokkuus
  • puhtaat materiaaliratkaisut
  • asumisen ja rakentamisen cleantech
  • puhdas vesi ja veden käytön tehokkuus
  • materiaali- ja ravinnekiertojen teknologiat ja järjestelmät
  • älykäs liikenne ja liikkumisen uudet ratkaisut
  • kestävä ruokajärjestelmä
  • suunnittelu- ja asiantuntijapalvelut (liittyy kaikkiin muihin kasvualueisiin)

Lähde: TEM 2017

Tekstitaulukko, jossa on cleantechin eri määrittelyjä

[1]  Yrityksen tai tuotantoyksikön arvonlisäys lasketaan vähentämällä tuotoksen arvosta tuotannon aikana käytetyt välituotteet kuten tavarat ja palvelut.

Mistä on kyse?