Arvioitu lukuaika 3 min

Elämäntavat pandemian jälkeen – minkälaisia ajatuksia tulokset herättivät?

Miten korona-aika on vaikuttanut arkeemme? Kokosimme yleisimmät Elämäntavat pandemian jälkeen -selvitykseen liittyvät kysymykset vastauksineen.
Kuva: Annette Ekengren, Sitra

Kirjoittajat

Sari Laine

Johtava asiantuntija, Kestävä arki, Sitra

Heli Nissinen

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Salla Nurminen

Asiantuntija, Kestävä arki, Sitra

Julkaistu

Elämäntavat pandemian jälkeen (Lifestyles after lockdown) -selvitys herätti paljon kiinnostusta ja innoitti 15.12. järjestetyssä julkaisutilaisuudessa kiinnostuneita ruudun ääreen myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Selvityksessä on koottu yhteen yli 1500 suomalaisen kaupunkilaisen näkemys siitä, miten arki pandemian aikana on muuttunut ja mistä muutoksista he haluavat pitää kiinni. Syyskuussa 2020 toteutetussa kyselyssä oli mukana asukkaita Suomen suurimmista kaupungeista: Helsingistä, Espoosta, Vantaalta, Tampereelta, Turusta, Oulusta, Jyväskylästä ja Lahdesta. Kesäkuussa 2020 kyselyn taustalle toteutettiin syvähaastatteluja 20:lle niin sanotulle edelläkävijäryhmän edustajalle, jotka ovat kulutuskäyttäytymisen eturintamassa ottamassa käyttöön uusia arjen palveluita ja tavaroita. Kokonaisuutta täydennettiin eri alojen asiantuntijahaastatteluilla.

Huomion myötä selvitys on herättänyt myös jonkin verran kysymyksiä. Kokosimme yleisimmät kysymykset vastauksineen tähän artikkeliin.

Kysymyksiä ja vastauksia

Miksi kysely kohdennettiin ainoastaan kaupunkeihin?

Kaupungit ovat tiiviisti asutettuja ja korona-aikaiset rajoitukset ovat siellä rajoittaneet arkea vahvemmin. Myös esimerkiksi Kuntaliiton selvityksen mukaan koronakriisi on ajanut etenkin suuremmat kaupungit ahdinkoon, ja viruksen torjumiseksi asetetut rajoitteet ovat koetelleet kaupunkien ja kaupungistumisen perusluonnetta.

Mitä selvityksessä tarkoitetaan edelläkävijöillä?

Edelläkävijä on henkilö, joka puskee rajoja ja ottaa käyttöön uusia ratkaisuja ja toimintatapoja ensimmäisenä. He tarjoavat vihjeitä siitä, mihin suuntaan olemme menossa. Edelläkävijä motivoitunut omaksumaan uusia tapoja toimia. Hän pyrkii muutokseen eikä tyydy pysymään mukavuusalueellaan, vaan inspiroituu haasteista. Kyselytutkimuksen vastanneista 13 prosenttia täytti edelläkävijän tunnusmerkit, joita selvitettiin kyselyssä taustakysymyksin.

Selvityksessä tehtiin 20 syvähaastattelua. Ketä haastatellut ovat?

Selvityksen tehnyt tutkimus- ja konsulttiyritys on rekrytoinut haastateltavat raportissa esitetyn määritelmän mukaisesti.

Edelläkävijöitä asuu sekä kaupungeissa että maaseudulla. Sitran edustajat ovat saaneet perehtyä haastattelujen tallenteisiin, mutta yksityisyyssuojan vuoksi sitralaiset eivät tiedä keitä haastateltavat ovat.

Miten eri ryhmät (edelläkävijät, nopeat omaksujat ja verkkainen enemmistö) on tunnistettu kyselyjoukosta?

Kyselyyn kuului taustakysymyksiä, jotka liittyivät edelläkävijyyteen. Vastaajat jaettiin edelläkävijöihin, nopeisiin omaksujiin ja verkkaiseen enemmistöön riippuen siitä, miten he vastasivat näihin kysymyksiin. Tämä jaottelu on pitkän kehitystyön tulosta ja sitä on testattu monessa eri maassa. Ryhmittely auttaa ymmärtämään muutoksia ihmisten asenteissa ja käytöksessä.

Julkaisemassamme selvityksessä esiin nostetut muutokset eivät liity pelkästään edelläkävijöihin, vaan ne ovat nähtävissä otoksessa laajemmin.

Miksi raportti on englanninkielinen?

Päähuomiot selvityksestä (tiivistelmä sekä keskeisimmät datavisualisoinnit ja nostot) löytyvät suomeksi Sitran verkkosivuilta aihetta käsittelevästä uutisesta ja julkaisun sivulta. Pandemia on vaikuttanut arkeen globaalisti ja toivommekin, että selvityksen tuloksia voidaan hyödyntää myös kansainvälisesti tässä vaikeassa ajassa.

Onko väärinymmärryksen vaaraa, että aikomukset ymmärretään käyttäytymisen muutoksena?

Selvityksessä on yhdistetty useita metodeja riskin minimoimiseksi. Raportissa on pyritty erottamaan käyttäytymiseen varsinainen muutos ja aikomukset muutokseen. Raportin yhteenveto-osio on kaikkea tätä tietoa yhdistävän analyysin tulos; havaintoja on tehty sekä laadullisesta selvityksestä että määrällisestä datasta.

Miten voitaisiin ehkäistä rebound-vaaroja, joita näistä muutoksista voi ilmetä?

Niin sanotun rebound-ilmiön ennaltaehkäisemiseksi tulee tehdä oikeanlaisia interventioita. Tutkimustulosten toivotaan auttavan päätöksentekijöitä tekemään päätöksiä, jotka ehkäisevät tai vähintään minimoivat tätä mahdollisuutta.

Miksi prosentit olivat paikoin kovin alhaisia? Esimerkiksi vain 8,5 prosenttia sanoi jatkavansa matkustelua kotimaassa myös tulevaisuudessa.

Tämä kysymys esitettiin ihmisille, jotka olivat matkustaneet enemmän tuon kaikista vaikeimman ajanjakson aikana (kevät 2020). Kysymyksessä poissuljetaan ihmiset, jotka sanoivat, että eivät ole muuttaneet matkustuskäyttäytymistään. Luku 8,5 prosenttia koskee tästä ryhmästä niitä, jotka suunnittelevat matkustavansa lisää myös tulevaisuudessa. Kokonaismäärä kotimaanmatkailua lisänneistä oli noin 20 prosenttia, joten lähes puolet ihmisistä, jotka matkustivat enemmän aikovat tehdä sitä myös tulevaisuudessa.

Aihe

Kestävä arki

Sillä, miten asumme, liikumme, syömme ja mitä ostamme, on valtavia ympäristövaikutuksia. Tehdään kestävästä arjesta entistä helpompaa ja houkuttelevampaa.

Kirjoittajat

Sari Laine

Johtava asiantuntija, Kestävä arki, Sitra

Heli Nissinen

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Salla Nurminen

Asiantuntija, Kestävä arki, Sitra

Julkaistu

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?