Eurooppalaisilla yrityksillä on vaikeuksia päästä kiinni datatalouteen

Sitra selvitti jo toistamiseen Eurooppalaisten yritysten tulevaisuus datataloudessa -kyselytutkimuksella suur- ja pk-yritysten tietoisuutta, asenteita ja kyvykkyyksiä vastata datatalouden tarjoamiin liiketoimintamahdollisuuksiin Alankomaissa, Ranskassa, Saksassa ja Suomessa. Tutkimus toteutettiin osana Sitran reilun datatalouden IHAN®-projektia.

Datatalouden osaaminen ja sääntely kompastuskivinä

Datatalouden suurimmiksi haasteiksi tulosten perusteella nousivat lainsäädännön monimutkaisuus (30 %) sekä liiketoimintamalleihin liittyvä osaaminen (25 %). Merkittäviksi esteiksi koettiin myös, etteivät asiakkaat tunnista uusien palveluiden mahdollisuuksia (23 %) ja toisaalta yrityksen omissa teknisissä kyvykkyyksissä on puutteita (22 %).

Maakohtaiset erot olivat merkittäviä. Asiakkaiden vähäinen ymmärrys uusien palveluiden mahdollisuuksista nousi suomalaisten yritysten suurimmaksi haasteeksi (31 %). Kaikissa kolmessa verrokkimaassa Saksassa (31 %), Ranskassa (36 %) ja Alankomaissa (32 %) juuri lainsäädäntö koettiin suurimpana kompastuskivenä.

Arvioitaessa valmiutta toimia datataloudessa suomalaiset pitävät perää teknisissä kyvykkyyksissä ja vain 34 prosentilla suomalaisyrityksistä on datan jakamisen sisältävä datastrategia. Ranskassa datastrategia löytyy lähes puolelta yrityksistä (48 %). Kokonaistilannetta arvioitaessa melkein puolet (47 %) kaikista kyselyyn vastanneista yrityksistä kokee, että heillä on tarvittavat kyvykkyydet toimia osana datataloutta.

Datan jakamisen mahdollisuuksia on vaikea hahmottaa

Tutkimusten mukaan (esim. ETLA report 93, 2019: What Are the Benefits of Data Sharing?) datatalouden suurimmat hyödyt saadaan tulevaisuudessa datan jakamisesta ekosysteemeissä, mutta vastanneiden yritysten penseä suhtautuminen kielii siitä, etteivät yritykset koe näin.

Kyselyssä saksalaiset (47 %) ja alankomaalaiset (50 %) yritykset arvioivat suurimpien datan jakamisen mahdollisuuksien löytyvän innovaatioista, suomalaiset yritykset taas kustannussäästöistä (45 %). 54 prosenttia kyselyyn vastanneista ranskalaisista yrityksistä arvioi datan jakamisen tuoman liikevaihtopotentiaalin nykyisissä liiketoimintamalleissa joko erittäin suureksi tai suureksi – ero muihin maihin on huomattava.

Kilpailukyvyn luominen datan avulla on entistä haasteellisempaa

Valtaosa vastaajista näkee datatalouden vaikuttavan organisaatioonsa positiivisesti. Vastaajien, jotka arvioivat näin jo tapahtuneen, osuus on pienentynyt kilpailijoiden kiriessä heidät kiinni. Kuitenkin vuoden 2021 tutkimuksessa enää 48 prosenttia kyselyyn vastanneista näkee datataloudessa syntyvän kilpailuetua omalle yritykselleen joko jo nyt tai tulevaisuudessa. Pudotusta kahden vuoden takaisista tuloksista oli 10 prosenttia eli muutos asenteissa on huomattava. Epätietoisuus on kasvanut kaikissa neljässä maassa vuoteen 2019 verrattuna.

Kyselyyn vastanneet suomalaisyritykset suhtautuvat datatalouden mahdollisuuksiin edelleen pessimistisemmin kuin verrokkimaat: vain 35 prosenttia suomalaisista näkee datataloudessa kilpailuetua omalle yritykselleen. Suomalaisten yritysten määrä on suuri (48 %) datatalouden epäröijien joukossa. Ranskalaisissa yrityksissä ollaan edelleen kaikkein positiivisimpia (58 %), vaikka epäilevien määrä onkin lisääntynyt. Alankomaalaisten yritysten keskuudessa positiivisten määrä on pudonnut kaikkein eniten (-13 %).

Positiivista on kuitenkin, että yritykset ovat osittain lähteneet vastaamaan kyselyssä nousseisiin haasteisiin liiketoimintamalliensa muutoksilla. Osaamisvajeesta huolimatta 72 prosenttia yrityksistä eli lähes kolme neljäsosaa on tehnyt jonkinlaisen muutoksen liiketoimintamalliinsa kahden viimeisen vuoden aikana.

Liiketoimintamallin eri ominaisuuksien kehittämisen vertailussa eri teemojen väliset erot ovat pieniä: 11–13 prosenttia vastaajista on tehnyt merkittäviä muutoksia riippumatta siitä, mitä tekijää tarkastellaan. Ranskassa on tehty useimmin muutoksia ansaintamalliin, arvolupaukseen, kumppaneihin ja toimintoihin. Vastaavasti Saksassa on tehty useimmin muutoksia liiketoimintamalliin, asiakkaisiin ja kanaviin liittyen. Suomessa on tehty selvästi useimmin muutoksia resursseihin.

”Reilun datan merkin” avulla erottumaan kilpailijoista

Yritys voi todentaa kumppaneilleen ja asiakkailleen olevansa luotettava peluri markkinoilla erilaisten merkkien, tunnusten tai sertifikaattien avulla. Kyselyn mukaan selvästi alle puolet yrityksistä näkee reilun kaupan merkin tyyppisen ”Reilun datan merkin” hyödyt kuluttajaliiketoiminnalle (41 %) tai yritykseltä yrityksille (43 %) suunnatulle liiketoiminnalle. Suomalaisten yritysten usko reilun datan merkkiin on vertailumaista selvästi vähäisintä: hyödyttömänä merkkiä pitäviä on vertailtavista eniten ja hyödyllisenä pitäviä vähiten.

Kuluttajien ja yritysten näkemyksissä reilun datan merkin hyödyistä on merkittäviä eroja, sillä ihmiset toivovat helppoa tapaa erottaa reilun datatalouden palvelut muista. Sitran jo toistamiseen teettämän datatalouden kansalaiskyselyn (Alankomaat, Ranska, Saksa ja Suomi, 2021) tulokset osoittavat, että kuluttajat pitävät reilun datan merkkiä melko tärkeänä tai erittäin tärkeänä kaikissa kyselyn maissa (71 %) ja merkitys on selvästi kasvanut vuodesta 2018 (66 %). Saksalaisia oli merkin suosijoissa nyt eniten (75 %).

Yritykset eivät toistaiseksi vaikuta pitävän asiakkaiden kokemaa luottamusta keskeisenä erottautumisen keinona, sillä alle puolet (48 %) kyselyyn vastanneista yrityksistä oli tehnyt toimenpiteitä asiakkaiden luottamuksen lisäämiseksi. Toisaalta kuluttajille osoitetun kyselyn mukaan 37 % vastanneista kertoo, että luottamuksen puute on edelleen merkittävä este digitaalisten palveluiden käytölle.

Kyselytutkimus toteutettiin osana Sitran IHAN-projektia, jossa rakennetaan perustuksia reilulle datataloudelle. Siinä menestyvät digitaaliset palvelut pohjautuvat luottamukseen ja tuottavat arvoa kaikille.