1 Yleiskuva Sitrasta
Sitran alkuvuoden vaikuttavuustyötä on leimannut voimakkaasti kevään eduskuntavaalit. Sitra julkisti 9. helmikuuta oman hallitusohjelmapaperinsa, jonka avulla on vaikutettu sekä puolueiden vaaliohjelmien rakenteeseen että niiden sisältöihin.
Hallitusohjelmapaperin kantavana visiona on Sitran strategian ydin eli Suomi kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä. Sitran mielestä kestävä visio tulevaisuudesta kantaa käytännön tekojen yksityiskohtiin asti. Sitran ehdottamat viisi strategista tavoitetta on purettu hallituskauden mittaisiin tavoitteisiin, jotka puolestaan jakautuvat edelleen konkreettisiin esimerkkeihin tavoitteisiin liittyvistä kärkihankkeista.
Kärkihankkeita ovat esimerkiksi yksikanavainen, palvelupaketteihin perustuva sote-rahoitusmalli, kiertotaloutta edistävät kannusteet, cleantech-investointeja vauhdittava riskirahoitusmekanismi, perustulokokeilu ja laajasti käytössä oleva kansalaisen sähköinen palvelunäkymä.
Vaalikauden lopun lähestyminen näkyy myös siinä, että moni Sitran käynnistämistä hankkeista on tulossa kriittiseen taitekohtaan tai päätökseen.
Osa tehdystä työstä jatkuu toisessa muodossa uusissa avauksissa. Hyvä esimerkki tästä on tänä vuonna käynnistynyt uusi Kiertotalouden kuluttajalähtöiset liiketoimintamallit -avainalue, jonka tavoitteena on Suomen siirtyminen kohti kiertotaloutta ja samalla edistää uuden liiketoiminnan syntymistä.
2 Toimintakohtainen katsaus vaikuttavuustyöhön
2.1 Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta
Sitran teema Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta luo edellytyksiä resurssiviisaalle ja hiilineutraalille yhteiskunnalle sekä sitä edistävälle liiketoiminnalle. Teemassa on neljä avainaluetta, jotka edistävät hankkeiden ja projektien kautta edellä mainittua päämäärää.
Teeman tärkeänä painopisteenä tulee olemaan uusi Kiertotalous–avainalue, jonka työ on alkanut tänä vuonna. Työ teollisten symbioosien vauhdittamiseksi jatkuu myös osana Sitran uutta avainaluetta. Viestikapulan siirto tapahtui Helsingin Kaapelitehtaalla 13.1. järjestetyssä Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle -seminaarissa, joka houkutteli paikalle lukuisia asiantuntijoita ja poliitikkoja sekä yhteensä yli 600 osallistujaa. Yritysjohtajat peräänkuuluttivat poliittisia päätöksentekijöitä nostamaan Suomen ambitiotason entistä korkeammalle.
Kiertotalouskonsepti lanseerattiin marraskuussa, jolloin Sitra julkisti Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle – selvityksen, jonka mukaan resurssien kierron tehostaminen tarjoaa Suomelle 1,5 – 2,5 miljardin euron vuotuisen kasvupotentiaalin vuoteen 2030 mennessä. Selvitys havainnollistaa kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksia viidellä talouden sektorilla: konepajateollisuudessa, paperiteollisuudessa, ruokaketjussa, rakentamisessa ja yksityisessä kulutuksessa.
Pääkaupunkiseudun kansainvälisen mittaluokan cleantech-referenssialueen kehittäminen nytkähti ison askeleen eteenpäin, kun Helsinki, Espoo ja Vantaa sekä TEM päättivät tammikuun lopulla lähteä yhdessä valmistelemaan Smart & Clean – hanketta yhteistyössä Sitran kanssa. Hankkeen valmisteluvaihe kestää kuusi kuukautta ja sen tuloksena valmistuu konkreettinen toteutus- ja rahoitusmalli hankekokonaisuudesta, jonka mallina käytetään pääkaupunkiseudulla menestyksekkäästi toteutettua World Design Capital – hanketta (WDC).
Sitran Resurssiviisas avainalue saavutti kriittisen virstanpylvään joulukuussa, kun Jyväskylän kaupunki hyväksyi uuden kaupunkistrategian, jossa resurssiviisaus on yksi keskeinen painopiste ja alueen kansainvälinen kilpailuvaltti. Sitra ja Jyväskylän kaupunki solmivat joulun alla aiesopimuksen Jyväskylän liittymisestä perustettavaan kansainväliseen resurssiviisaiden kaupunkien verkostoon kesäkuussa 2015.
Myös Kestävän kaivostoiminnan verkoston vakiinnuttamisessa on edistetty, kun alkuvuodesta verkosto valitsi uudeksi puheenjohtajakseen kansliapäällikkö Hannele Pokan. Samalla sovittiin, että Kaivosteollisuus ry:stä tulee verkoston hallinnollinen isäntä ja tärkeä rahoittaja Sitran avainalueen päättymisen jälkeen. Valmistelu tehtävien siirrosta Sitrasta Kaivosteollisuus ry:lle on jo käynnistynyt.
2.2 Elinvoimainen ihminen ja kannustavat rakenteet
Elinvoimainen ihminen ja kannustavat rakenteet – teeman tavoitteena on rohkaista välittävään huolenpitoon samalla edistäen uusia hyvinvoinnin toimintamalleja ja liiketoimintaa. Teemassa on viisi avainaluetta, jotka edistävät hankkeiden ja projektien kautta edellä mainittua päämäärää.
Sitran rakentama sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitusmalli valmistui ja julkistettiin lokakuussa. Sitran malli varmistaisi potilaiden oikeuden hyviin sosiaalipalveluihin ja terveydenhuoltoon sekä tekisi järjestelmästä myös nykyistä tehokkaamman, läpinäkyvämmän ja ohjattavamman. Ehdotuksen ydin on yksikanavainen rahoitusmalli, jossa kaikki rahat menisivät yhtä kanavaa pitkin. Mukaan tulisivat valtionosuuksien ja kuntien kapitaatiomaksujen lisäksi myös Kelan korvaukset. Sote-alueen järjestäjä rahoittaisi palvelut Kelan operoiman sote-tilin kautta. Sieltä raha liikkuisi vasta tuottajan raportin pohjalta.
Rahoitusmallin lisäksi avainalueella on rakennettu palvelupaketteja, jotka tulisivat toimimaan sosiaali- ja terveysalueen (=järjestäjän) ja tuottamisvastuualueen, sekä palvelun lopputuottajien välisenä tulosohjauksen työkaluna. Lisäksi palvelupaketeilla pystytään konkretisoimaan järjestämispäätökset. Palvelupaketti on myös vuotuisen tilauksen väline, hinnan määrittelee järjestäjä, ei tuottaja.
Yksi nykyisen sote-järjestelmän haasteista on, että kokonaisnäkemys asiakkaan hoitoprosessista, palvelukäytöstä ja kokonaiskustannuksista puuttuu. Sitran yhdessä yhteistyökumppanien kanssa tekemissä uraauurtavissa tutkimushankkeissa on tarkasteltu juuri näitä järjestelmän katvealueita ja saatu uutta näkemystä sote-palveluiden kokonaiskäytöstä ja kustannuksista. Tutkimushankkeiden eli Oulun sekä Kainuun ja Keski-Suomen tulokset monikanavarahoituksen kohdentumisesta sekä palveluiden kokonaistaloudellisesta kehittämismahdollisuudesta julkistetaan Sitran tilaisuudessa 12. maaliskuuta.
Kansallisen genomistrategian työstämistä on jatkettu yhdessä Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa ja työ viimeistellään kevään aikana. Se on osa Terveysalan innovaatio- ja kasvustrategian toimeenpanoon tähtäävää työtä.
Marraskuun loppupuolella saavutettiin merkittävä virstanpylväs sähköisen tunnistamisen osalta, kun Suomen hallitus esitti sähköistä tunnistamista ja sähköisiä allekirjoituksia koskevan lain muuttamista. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. toukokuuta 2015. Lakiesitys perustuu hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan tämän hallituskauden aikana toteutetaan kansallinen sähköinen tunnistusratkaisu. Tarkoituksena on myös yhdenmukaistaa suomalaista sääntelyä EU:n vaatimuksien mukaisesti.
Sitran nuorten syrjäytymistä ehkäisevä projekti eli nuorten liputusjärjestelmä, Tajua mut! -konsepti on laajentunut neljään kaupunkiin ja kansallinen osaamiskeskus on suunnitteilla Espooseen. Lisäksi uudistettavan nuorisolain valmistelun yhteydessä arvioidaan liputusjärjestelmän kansallinen asemointi.
2.3 Kestävän hyvinvoinnin ja työn toimintamallit
Talouden ja työelämän rakenteisiin sekä vakiintuneisiin toimintatapoihin kohdistuu tällä hetkellä paineita niin globaalisti kuin myös meillä Suomessa. Onnistunut muutokseen sopeutuminen vaatii rohkeita, innovatiivisia avauksia. Sitra haluaa osaltaan edistää talouteen ja työhön liittyvien uudenlaisten ratkaisujen kokeilua sekä käyttöönottoa. Tätä tehtävää hoitaa Sitran uusin, vuoden 2014 alussa aloittanut Kestävän hyvinvoinnin ja työn toimintamallit -teema.
Joulukuussa Sitra järjesti kansainvälisen Innovation for jobs -seminaarin, joka toi yhteen yli 30 talouselämän, politiikan ja tutkimuslaitosten edustajaa sekä kansainvälistä asiantuntijaa ideoimaan toimia työelämän kehittämiseksi. Teemana oli keskipalkkaisen työn murros: Miten työelämän ulkopuolelle joutuvat kokeneet työntekijät löytävät uuden, mielekkään työn? Millainen työmarkkina- ja finanssipolitiikka tukisi heidän työllistymistään? Sitran kumppanina seminaarissa toimi Stanfordin yliopistolla perustettu, nykyisin itsenäinen järjestö IIIJ.
Uusia ratkaisuja työelämän murrokseen hakee myös Uusi Työelämän taitekohdat – avainalue, joka aloitti työnsä maaliskuussa. Avainalueen keskeisenä tavoitteena on ideoida ja testata sellaisia toimintamalleja, jotka parantavat esimerkiksi opiskelijoiden ja kokeneiden asiantuntijoiden työelämävalmiuksia. Avainalue myös nostaa julkiseen keskusteluun kysymyksiä työelämän rakenteista ja säätelystä.
Sitran keskustelutilaisuuksien sarjassa Sitra Debatissa pohdittiin tammikuussa ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja sen uudistustarpeita tulevaa työelämää ajatellen. Tilaisuudessa julkistettiin professori Heikki Hiilamon, kansanedustaja Elina Lepomäen, pääjohtaja Tuomas Pöystin, kansanedustaja Osmo Soininvaaran ja ylijohtaja Juhana Vartiaisen kirjoittama raportti, joka otti kantaa sekä ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoitukseen että tuen kestoon ja kannustavuuteen. Toisin kuin joissakin kannanotoissa annettiin ymmärtää, kyse ei ollut Sitran tilaamasta eikä rahoittamasta julkaisusta, vaan kirjoittajaryhmän itsenäisestä työstä. Sitra Debatin tavoitteena on herättää keskustelua Suomen talouden ja yhteiskunnan kannalta tärkeistä kysymyksistä.
3 Liiketoiminnan kehitys
Sitran kohdeyritys Nexstim Oyj listautui marraskuussa First North -listalle Helsingissä ja Tukholmassa ja keräsi listautumisannissa yhteensä 15 miljoonaa euroa. Annissa kerätyt varat käytetään yhtiön kehittämän aivohalvauspotilaiden kuntoutukseen liittyvän tuotteen kliinisiin testeihin sekä myynnin ja markkinoinnin kehittämiseen.
Sitran toinen pitkäaikainen kohdeyritys Fibrogen Inc., joka kehittää muun muassa anemialääkkeitä, listautui marraskuussa Nasdaq-teknologiapörssiin. Yhtiö keräsi listautumisannissa noin 145 miljoonaa dollaria ja yhtiön markkina-arvo on noin 1,7 miljardia dollaria.
Vuoden 2014 aikana tehtiin kohdeyrityksiin liittyviä ensisijoituspäätöksiä kolme kappaletta yhteensä 2,1 miljoonaa euroa ja jatkosijoituspäätöksiä 14 kpl yhteensä 7,7 miljoonaa euroa. Täydellisiä irtautumisia toteutui kolme kappaletta: Kuntamaisema, Fluidhouse ja Galilaeus, joka hakeutui konkurssiin joulukuussa 2014. Vuoden 2015 alussa Sitra irtautui älykästä sähköverkkoteknologiaa tarjoavasta Viola Systems Oy:stä. Kohdeyrityksiä Sitralla on tällä hetkellä 33 kappaletta.
Sitran strategiaa tukeviin pääomarahastoihin tehtiin vuoden 2014 aikana sijoituspäätöksiä yhteensä noin 9 miljoonaa euroa. Lisäksi Sitra on tehnyt aktiivista valmistelutyötä vaikuttavuusinvestointi -avainalueeseen liittyvän rahaston perustamiseksi.
4 Ennakointi, tutkimus ja strategia
Strategiatiimin Kohti kestävää hyvinvointia -työpaperin päivityksenä Sitra julkaisi syksyllä työpaperin Visio Suomelle. Työpaperiin on koottu tämän hetkinen visiomme Suomen pitkäntähtäimen tavoitteista. Interaktiivisena versiona paperista julkaistiin 10.2. verkkojulkaisu Uusi juoni – kohti kestävää hyvinvointia ennen kaikkea yhteiskunnallisen keskustelun herättäjäksi. Julkaisu tapahtui Sitra Debatti -tapahtumassa, johon oli kerääntynyt 150 yhteiskunnallista vaikuttajaa keskustelemaan Suomen tulevaisuudesta. Tilaisuudessa keskustelut liikkuivat Aasian ja Amerikan sekä politiikan ja elinkeinoelämän välillä. Myös poliittisten puolueiden ajatushautomot pääsivät ääneen tilaisuuden paneelikeskusteluosiossa.
Sitran strateginen hallitusohjelmavaikuttaminen on jatkunut intensiivisesti koko alkuvuoden puoluetoimistotapaamisten merkeissä. Sitran strateginen hallitusohjelmapaperi Viisi ehdotusta Suomelle julkaistiin 9.2. ja on saanut hyvän vastaanoton poliittisilta puolueilta ja on saanut aikaan myös paljon keskustelua mediassa.
Tämän lisäksi 10.2. julkaistiin Sitran Itä-Aasia hankkeen loppuraportti Aasia haastaa valtio- ja demokratiakäsitystämme uudistumaan sidosryhmätilaisuudessa Sitrassa.
Kansallisen ennakointiverkoston työskentelyn aktivointi ja tulevaisuuskuvien parissa työskentely on jatkunut intensiivisenä koko alkuvuoden. Ennakointiverkoston kansallinen ohjausryhmä eli ennakointiluotsi on myös nimetty ja Sitra sai siihen paikan.
5 Yhteiskunnallinen koulutus
Kestävän talouspolitiikan johtamiskurssi 5 järjestettiin 18.9.–19.11.2014. Ohjelmaan lisätyt jalkautuvan oppisen ns. luokkaretket saivat erityistä kiitosta käytännön mukaan tuomisesta kurssiohjelmaan.
Uusi koulutus -foorumi aloitti työnsä 11.12.2014. Sitä ennen laajemmalle sidosryhmäjoukolle järjestettiin 4.12.2014 työpaja, jossa he pääsivät evästämään alkavaa foorumia. Foorumin aihe on herättänyt runsaasti keskustelua ja kiinnostusta: tarve suomalaisen koulutuksen kehittämiselle on käynyt ilmeiseksi. Foorumin työ on alkanut koulutuksen nykytilan, haasteiden ja vision parissa, ja myös ideakuulutus kokeiltavien ideoiden löytämiseksi on käynnistetty.
Sitran koulutustoiminnan alumnitoimintaa on suunniteltu loppusyksyn ja alkutalven aikana, ja se sai varsinaisen lähtölaukauksensa 6.3., kun Kestävän talouspolitiikan johtamiskurssin ja foorumien alumnit koottiin ensimmäistä kertaa yhteiseen alumnitapahtumaan Dipoliin.
Sitran vuosina 2000–2003 järjestämässä Suomi 2015 -koulutusohjelmassa analysoitiin kattavasti maamme menestystekijöitä ja haasteita sekä visioitiin parempaa tulevaisuutta Suomelle ankkurina vuosi 2015. Koulutusohjelma oli aikanaan Sitran tapa verkottaa ja vaikuttaa, mutta myös ennakoida tulevaisuutta. Koulutusohjelman käyneet koottiin yhteen 5.2.2015 keskustelemaan kurssin ajatuksista, niiden toteutumisesta sekä Suomen tulevaisuuden haasteista. Tapaamisessa syntyneitä ajatuksia tullaan työstämään vielä kevään aikana eteenpäin.
Suosittelemme