Kuvaaja: Joanna Moorhouse

Julkaistu 12.06.2014

Hallintoneuvoston toimintakatsaus 2/2014

Tulevaisuusorganisaationa Sitra on nostanut vahvasti esille rakenteellisia ratkaisuja käynnissä olevien hankkeidensa kautta. Julkisessa keskustelussa Sitran aloitteet etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja rahoituksen uudistamisesta sekä ilmasto- ja energiapoliittiset kannanotot ovat saaneet vastakaikua.
Kirjoittaja
Johtaja, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

1  Yleiskuva Sitrasta        

Kulunut kevätkausi on nähnyt vahvan murroksen Suomen poliittisella rintamalla: muutokset hallituskokoonpanossa, ministeri- ja puoluejohtajavaihdokset, Euroopan parlamentin vaalit sekä ensi vuoden eduskuntavaalit ovat tiivistäneet yhteiskunnallista keskustelua ja luoneet painetta Suomen uusiutumiselle.

Vahvan lisänsä kokonaisuuteen on tuonut Ukrainan kriisi ja Venäjän toimet sekä Venäjän heikentyneen taloustilanteen heijastuminen Suomeen.

Tulevaisuusorganisaationa Sitra on nostanut vahvasti esille rakenteellisia ratkaisuja käynnissä olevien hankkeidensa kautta. Julkisessa keskustelussa Sitran aloitteet etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja rahoituksen uudistamisesta sekä ilmasto- ja energiapoliittiset kannanotot ovat saaneet vastakaikua.

Jälkimmäisen osalta laajasti esillä on ollut muun muassa Sitran ja suomalaisten kärkiyritysten (Kone, Fortum, Caverion, Neste Oil, Outotec ja St1) päätös perustaa Climate Leadership Council -yhdistys, jonka tavoitteena on vahvistaa Suomen elinkeinoelämän valmiutta kohdata ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen hupenemisen aiheuttamia ongelmia. Perustajajäsenten mielestä kannattava ja kestävä liiketoiminta on tehokkain keino vastata globaaleihin ympäristöhaasteisiin.

Sitra ja yritykset peräänkuuluttivat yhteisessä avauksessaan Helsingin Sanomissa (2.4.2014) Suomen irtautumista kivihiilen käytöstä ja pääkaupunkiseudun edelläkävijyyttä puhtaan energian ja cleantechin veturina. Ehdotus herätti paljon huomiota ja sai kannatusta niin päättäjiltä, yrityksiltä kuin kansalaisiltakin.

Sitran tutkimuksen ja brittiläisen New Economics Foundationin monivuotisen hankkeen lopputuloksena julkistettiin huhtikuussa Well-being and Beyond: Broadening the Public and Policy Discourse -teos. Julkistamistilaisuus toteutettiin Sitra Debatin -muodossa, mihin osallistui joukko kansainvälisiä huippututkijoita, kuten YK:n onnellisuusraporttien John F. Helliwell.

Hyvinvointitutkimuksen eri aloja yhdistävä teos luo uusia näkökulmia vallalla olevaan, talousvetoiseen hyvinvointikeskusteluun ja perustelee kuinka kansalaisten hyvinvoinnin tulee olla poliittisen päätöksenteon keskeinen päämäärä

Sitran yhteiskunnallinen koulutus on kerännyt kevään aikana päättäjiä, virkamiehiä, asiantuntijoita ja yrityselämän edustajia pohtimaan niin kestävää talouspolitiikkaa, kyberturvallisuutta kuin tulevaisuuden turvallisuutta.

Uusi turvallisuus -foorumi totesi loppuyhteenvedossaan, että tulevaisuuden turvallisuus vaatii ennen kaikkea tapahtumien ennakointia ja yhteiskunnallista kestävyyttä. Nopeasti muuttuvan maailman kyydissä pysyy parhaiten, kun ajatusta tai suunnitelmaa testaa mahdollisimman nopeasti käytännössä. Foorumin päätöstilaisuudessa 4.6. omat näkemyksensä turvallisuuskysymyksiin toivat muun muassa puolustusvoimien tuleva komentaja, kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg ja tulevaisuuden turvallisuusilmiöiden huippuasiantuntija Tomas Ries Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulusta.

20. toukokuuta Sitra sai vieraakseen Jarmo Lindbergin johdolla Puolustusvoimat, jotka tulivat tuulettamaan sosiaalisen median käyttöään Sitraan. Sitran digitaalinen viestintä on noussut benchmarking-kohteeksi ja siitä mallia ovat ottaneet useat julkisen ja kolmannen sektorin toimijat.

2  Toimintakohtainen katsaus vaikuttavuustyöhön

2.1  Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta

Resurssiviisas alue               

Kohti resurssiviisautta -hankekokonaisuus eteni huhtikuussa uudelle tasolle, kun työhön resurssiviisaan kaupungin toimintamallin rakentamiseksi otettiin mukaan Jyväskylän lisäksi yhdeksän muuta kaupunkia. Yhteistyökaupungeille järjestettyyn kaupunkityöpajaan osallistuivat Helsingin, Lappeenrannan, Turun, Lahden, Forssan, Mikkelin, Joensuun, Porin ja Tampereen edustajat. Yhteistyökaupunkien kesken haetaan ja monistetaan parhaita resurssiviisaita toimintatapoja.

Sitra julkaisi keväällä myös resurssiviisauden talousvaikutuksista teetetyn selvityksen, jossa kerrottiin yhdeksän resurssiviisaan toimenpiteen vaikutuksista Jyväskylän kokoisessa kaupungissa. Selvityksessä havaittiin, että resurssiviisaudella on ympäristön parantamisen lisäksi aluetaloudellisia hyötyjä ja vaikutuksia: resurssiviisaat investoinnit, kuten lähiruuan tuotannon kasvattaminen tai puupolttoaineen käyttö, voivat tuoda alueelle jopa tuhat pysyvää työpaikkaa ja sadan miljoonan euron verran lisäarvoa vuodessa.

Jyväskylässä saatiin huhtikuun lopussa päätökseen kirjaston kuljetuspalvelujen joukkoistamishanke, josta saatiin hyviä tuloksia ja innostunut vastaanotto: kirjojenkuljetuspalveluun ilmoittautui 140 vapaaehtoista kuljettajaa, ja suurin osa palvelua kokeilleista asiakkaista haluaisi ottaa palvelun käyttöön ja 85 prosenttia suosittelisi sitä muille. Kuljetusten joukkoistaminen on maailmalla levinnyt toimintatapa, mutta Suomessa siitä ei ole ollut kokemuksia. Hanke osoitti, että suomalaisetkin ovat valmiita ja halukkaita ottamaan käyttöön uusia resurssiviisaita toimintatapoja.

Kohti resurssiviisautta -hankkeen kokeilusta syntynyt tähdelounaskäytäntö levisi huhti-toukokuussa muun muassa Järvenpäähän ja Rovaniemellä tähdelounaasta tehtiin pysyvä toimintatapa. Myös Helsinki päätti toukokuussa pienentää koulujen ruokahävikkiä ja aloittaa tähdelounaat ensi syksynä. 

Teolliset symbioosit

Maaliskuun lopulla Sitra julkisti selvityksen teollisten symbioosien hyödyistä Porvoossa järjestetyssä Teolliset Symbioosit Foorumissa. Selvitys osoittaa, että symbioosit mahdollistavat yrityksille selkeitä taloudellisia ja ekologisia hyötyjä. Niiden ansiosta peräti 86 prosenttia yrityksistä on säästänyt kustannuksia ja noin kolmannes on parantanut tulostaan. Symbioosien nähdään myös vahvistavan nykyisten työpaikkojen säilymisen tai luovan uusia työpaikkoja.

Tiedot selvityksen yli 240 symbioosista on viety karttasovellukseen, joka löytyy www.teollisetsymbioosit.fi-osoitteesta. Sivusto auttaa yrityksiä verkottumaan ja löytämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Samalla siitä kehittyy myös vaikuttamisen työkalu, joka todentaa symbioosien hyötyjä ja levinneisyyttä.

Karttasovelluksen englanninkielinen versio esitellään Euroopan komissiolle Green Week -konferenssissa Brysselissä kesäkuun alussa. Konferenssissa Sitran Jyri Arposella on lisäksi puheenvuoro UNIDO:n  Eco-Industrial Parks as a Tool to Scale Up a Resource Efficient and Circular Economy -keskustelutilaisuudessa.

Sitran julkistamassa toisessa selvityksessä kartoitettiin symbioosien pullonkauloja. Viranomaislupiin liittyvät hitaat ja byrokraattiset prosessit sekä kansallisen ohjauksen puute nähdään yrityksissä merkittävinä esteinä, kuten myös jätelaki ja sen jätemääräykset. Selvityksen pohjalta Sitra on tehnyt ympäristöministeriölle ehdotuksen lupakäytäntöjä helpottavista ja yhtenäistävistä toimista. Ministeri Ville Niinistöltä on saatu 16.5. julkinen lupaus esteiden poistamisesta.

Sitran ja Motivan yhteistyössä kehittämä symbioosien muodostumisen toimintamalli, Finnish Industrial Symbiosis System (FISS), on edennyt jalkauttamisvaiheeseen, jossa on mukana 25 alueellista toimijaa. Erilaisissa työpajoissa yritykset saavat tietoa ylijäämämateriaaleista ja pääsevät kertomaan omista materiaalitarpeistaan.

Avainalueen kehittämästä yrityskonsortiomallista tuli 5DG-ryhmän (Suomen Akatemia, Tekes, Finvera, VTT, Sitra) yhteinen ehdotus uudeksi kansainvälistymismalliksi.

Kestävän kaivostoiminnan verkosto

Kestävän kaivostoiminnan verkoston käynnistystiimin kanssa jatkettiin verkoston toiminnan suunnittelua ja sen valitsemat kaivosten ja niiden sidosryhmien edustajat kutsuttiin mukaan verkoston ydinryhmään. Ympäristöjärjestöt valitsivat keskuudestaan kaksi edustajaa verkostoon ja kaivosyhtiöt neljä edustajaa. Maakuntien liittojen johtajat vahvistivat yhteiseksi edustajakseen käynnistystiimissä olleen Lapin liiton edustajan.

Toukokuussa verkosto tutustui työpajassa Chilessä kehitettyyn Mining Footprint -työkalun ja sen mahdolliseen soveltamiseen Suomessa.

Verkoston käynnistyskokous pidettiin 27.5. Tytyrin kaivosmuseossa. Verkostolle ja muutamille muille sidosryhmille tehty motivaatiokartoitus valmistui ja se esiteltiin kokouksessa. Verkosto laati toimintasuunnitelmansa kuluvalle vuodelle ja sopi työnjaosta toimintamallin kehittämisestä, viestinnästä sekä vastuullisuustyökaluista. Varapuheenjohtajakseen verkosto valitsi yksimielisesti Eero Yrjö-Koskisen Suomen luonnonsuojeluliitosta. Verkoston puheenjohtaja on Sylvie-Fraboulet-Jussila.

Hiilineutraali teollisuus

Avainalueen työ on edennyt suunnitelmallisesti ja yhteistyö suuryritysten kanssa on saanut vauhdikkaan startin. Toukokuussa Sitra, Caverion, Fortum, Kone, Neste Oil, Outotec ja St1 perustivat yhdessä uuden yhdistyksen Climate Leadership Council, joka haastaa esimerkillään Suomea nopeampiin toimiin ilmastonmuutoksen torjunnassa. Perustajajäsenten mielestä kannattava ja kestävä liiketoiminta on tehokkain keino vastata globaaleihin ympäristöhaasteisiin.

Taustatiedon tuottamiseksi avainalueella on käynnistetty selvityksiä, jotka tarkastelevat muun muassa kivihiilestä luopumista vuoteen 2025 mennessä sekä pääkaupunkiseudun muuntamista johtavaksi cleantech-metropoliksi. Pääkaupunkiseudun referenssihankkeen valmistelua tehdään yhteistyössä yritysten ja pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa.

Avainalue järjesti toukokuun lopulla ensimmäisen keskustelutilaisuutensa yrityksille ja yhdistyksille aiheesta sijoittajan hiiliriskit. Aihetta tullaan avaamaan myöhemmin tänä vuonna järjestettävissä tapahtumissa sekä meneillään olevissa selvityksissä. Avainalueen teema päätettiin nostaa esiin tämän vuoden CTO Forumissa sekä vuoden 2015 teknologiajohtajan valinnassa, Cleantech Venture Dayssä ja Porin Suomi-Areenalla.

2.2  Elinvoimainen ihminen ja kannustavat rakenteet

Aktiivinen kansalainen – kaiken ikäisenä

Avainalueen tarkastelukauden suurin hanke on ollut Palvelutori-konseptin luominen ja levittäminen. Konsepti perustuu Tampereen Kotitori-toimintamalliin, jossa ikäihmisille tarjotaan heidän tarpeensa mukaista ratkaisua vaikka hän ei olisi oikeutettu julkisiin palveluihin. Käytännössä tämä tarkoittaa palveluiden tarjoamista yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta. Mallilla asiakas saa lähes aina jonkun ratkaisumallin tarpeeseensa. Alustavat arviot toimintamallin kustannusvaikuttavuudesta ovat merkittävät. Turun kaupunki on päättänyt ottaa mallin käyttöön ja useat muut kaupungit ovat viemässä asian päätökseen.

Hyvinvointia tiedosta           

Alkuvuoden keskustelunavaus geenitiedon paremmasta hyödyntämisestä terveydenhuollossa sai näkyvää jatkoa maaliskuussa, kun Sitra ja Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM) julkistivat yhteisen kokeiluhankkeen medialle. Kardiokompassi-hankkeessa selvitetään, miten omaa perimää koskevaa riskitietoa ihmisille annetaan, miltä tiedonsaanti tutkittavista tuntuu, ja oliko tieto heille hyödyllistä.

Toisessa Sitran rahoittamassa perimään ja terveyteen liittyvässä hankkeessa luodaan kansallinen standardi yksilön terveys-, elintapa- ja geenitietojen yhdistämiseen ja hyödyntämiseen sähköisen terveystilin kautta. Hankkeen yhteistyökumppanit ovat Taltioni ja Auria Biopankki.

Sitra on ollut aloitteellinen kansallisen genomistrategiatyön alkuun saamiseksi. Työryhmä kokoontui STM:n johdolla maaliskuussa ensimmäisen kerran.

Sitran yhteistyökumppaneiden kanssa kehittämää niin kutsutun virtuaaliklinikan toimintamallia on esitelty laajasti sidosryhmille toukokuusta alkaen. Virtuaaliklinikan toimintamalli nopeuttaa, ja osin automatisoi oirearviointia ja hoitoon ohjausta. Hämeenlinnan alustavat kokemukset toimintamallin käyttöönotosta kiinnostavat laajasti muitakin kaupunkeja.  

Sidosryhmätyö terveysteknologia-alan toimijoiden kesken jatkuu edelleen vahvana. Kuukausittaiset Health Tuesday -tapaamiset ovat levinneet Helsingistä kuuteen kaupunkiin ympäri Suomea.

Tietoyhteiskunnan mahdollistaminen

Espoo testasi Sitran hankkeessa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestelmien välistä tiedonvaihtoa ja sähköisen palvelukokonaisuuden tuottamista palveluväylän avulla. Palveluväylä todettiin turvalliseksi tiedonvälitysratkaisuksi Espoossa. Lahdessa palveluväylän mahdollisuudet innostivat suunnittelemaan toimintaa uudella ja yksinkertaisemmalla tavalla. Lahden pilotin jatkomahdollisuuksia selvitetään.

Yhdeksän kuntaa on kehittänyt palveluväyläosaamistaan vierailemalla Virossa Sitran rahoittamissa työpajoissa. Kuntien selvitykset palveluväylän tarjoamista mahdollisuuksista valmistuvat kesäkuussa 2014. Sitra on myös selvittänyt sote-sektorin palveluväylään liittymisen edellytyksiä yhteistyössä organisaatioiden, Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön kanssa.

Tunnistamisratkaisuun liittyen kartoitamme palveluntarjoajien tarpeita. Selvitämme myös yhtenäisen asiakastietokannan tarpeita yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

Sitran asiantuntijat edistävät muidenkin ICT2015-toimenpide-ehdotusten toteutumista valtioneuvoston kanslian vetämän seurantaryhmän puitteissa. Esimerkiksi reaaliaikaisen talouden infrastruktuurin osana valtiovarainministeriö käynnistää tulorekisterin toteutushankkeen kesäkuussa ja rakenteisten tilinpäätöstietojen välittämisen infrastruktuurihankkeen.

Palvelujohtamisen mahdollistaminen

Nuorten liputushanke

Sitran nuorten syrjäytymistä ehkäisevät hankkeet keskittyvät liputustoimintamallin kokeiluun. Mikkelissä aiemmin käynnistynyt hanke on laajentunut merkittävästi suuremmalle paikkakunnalle Espooseen. Toimintamallissa nuorten syrjäytymistä ehkäistään mahdollistamalla paikallisten viranomaisten ja toimijoiden yhteistyö uudella tavalla. Mallin tarkoituksena on parantaa koulun, järjestöjen ja viranomaisten välistä tiedonkulkua, jotta nuorten ongelmiin voidaan tarttua ajoissa. Toiminta koskettaa kaikkia 9-28-vuotiaita Espoossa asuvia nuoria. Mukana ovat paikalliset viranomaiset ja toimijat sekä etsivä nuorisotyö.

Tarve tiivistää ammattilaisten yhteistyötä on tullut viime aikoina esille monessa yhteydessä tutkittaessa ja arvioitaessa lasten ja nuorten pahoinvoinnin syitä. Tarkoitus on tuoda uusia hyviksi todettuja toimintamalleja mm. juuri nyt valmisteilla olevaan nuorisolain uudistamiseen. Espoon ja Mikkelin kokeiluilla vahvistetaan vuorovaikutusta ja yhteistyötä, jotta lapsen tai nuoren tilanne pysyy koko ajan etusijalla.

Tavoitteena on yhdessä eri yhteistyökumppaneiden kanssa selvittää, miten liputusmalli toimii osana kattavaa nuorten palvelukonseptia. Olennaista rakennettavassa valtakunnallisessa konseptissa ovat yhden luukun -periaate ja matalan kynnyksen valtakunnalliset palvelut sekä ympärivuorokautinen tavoitettavuus.

Tiedolla johtamisen malli

Sitran ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) yhteishankkeen tavoitteena on laatia tiedolla johtamisen malli ja työkalut sosiaali- ja terveyssektorille tukemaan päätöksentekoa. Malli määrittelee päätöksentekoon tarvittavan olennaisimman tiedon ja miten tieto tuotetaan ja esitetään. Mallia on kehitelty ja kokeiltu käytännössä Eksoten alueella. Tulokset ovat rohkaisevia, ja monet toimintamallin osat on otettu vakituiseen käyttöön Eksotessa. Kokemuksista työstetään parhaillaan käsikirjaa, joka julkaistaan syksyllä. Käsikirjan avulla toimintamallia on mahdollista levittää myös muihin kuntiin.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus

Avainalueen hankkeet tuottavat sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen uudistamista tukevaa tietoa asiakaslähtöisesti ja tulevaisuuden tarpeet huomioiden. Rahoituskenttää tarkastellaan asiakkaan näkökulmasta. Avainalueen tavoitteena on kasvattaa kansalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapautta sekä varmistaa kansalaisten tasavertaisuus sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjinä. Hankkeilla lisätään keinoja ja kannusteita, jotka tukevat asiakaslähtöistä toimintatapaa ja asiakas liikuttaa rahaa -toimintamallin toteutumista.

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen uudistaminen vaatii laajaa ja avointa yhteistyötä, johon Sitra osallistuu aktiivisesti.

2.3  Kestävän hyvinvoinnin ja työn toimintamallit

Vaikuttavuusinvestoiminen

Vaikuttavuusinvestoiminen-avainalue aloitti toimintansa 1.5.2014. Sen tavoitteena on luoda uusia rahoitusmalleja erityisesti sosiaalisten ongelmien ratkaisuun. Rahoituksen näkökulmasta yhteiskunnallisten ongelmien hoitamisen ei tarvitse olla vain julkisen sektorin kuluerä, vaan investointi, johon voi sitoutua myös yksityistä pääomaa.

Kevään aikana Sitra on tutkinut vaikuttavuusinvestoimisen mahdollisuuksia Suomessa muun muassa haastatteluin ja kansainvälisiin esimerkkeihin perehtymällä.

Huhtikuussa Sitrassa järjestettiin eri sidosryhmät yhdistänyt Impact Investing -työpaja, johon osallistui 35 yritys-, järjestö- ja sijoitusmaailman sekä julkisen sektorin edustajaa. Työpajassa pohdittiin sitä, miten Suomeen saadaan rakennettua yhteiskuntaa monipuolisesti palveleva vaikuttavuusinvestointien toimintaympäristö. Keskustelujen pohjaksi kuultiin Sitran tilaamat alustukset Impact Invest Scandinavian puheenjohtaja Shawn Westcottilta, Demos Helsingin tutkija Juha Leppäseltä ja The Pop Up Companyn toimitusjohtaja Kari Aallolta.

Vaikuttavuusinvestoiminen on uusi keino lisätä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Se edistää myös yhteiskunnallisten ongelmien hoitamiseksi käynnistettyjen projektien mitattavuutta ja vaikuttavuutta.

3  Liiketoiminnan kehitys

Sitra on mukana ankkurisijoittajana Negawatt Energiatehokkuusrahastossa, joka sijoittaa kiinteistöjen energiatehokkuutta parantaviin projekteihin Suomessa. Negawatt mahdollistaa kiinteistöjen omistajille helpon tavan säästää energiakustannuksissa ilman omaa investointibudjettia.

Rahasto tulee sijoittamaan noin 10–15 energiatehokkuusprojektiin teollisuudessa, palvelurakennuksissa, toimistorakennuksissa ja suurissa asuinkiinteistöissä.

Sitra sijoitti helmikuussa sähkön kysyntäjoustopalveluja suurille sähkön käyttäjille tarjoavaan Sustainable Energy Asset Management Oy (SEAM) -nimiseen yhtiöön. SEAM ohjaa sähkönkulutusta teknologian avulla leikkaamalla kulutusta hintapiikkien aikana, siirtämällä kulutusta kalliiden hintojen tunneilta halvempien hintojen tunneille, vähentämällä kokonaiskulutusta ja käyttämällä kysyntäjoustot hyödykseen sähkönhankinnassa. Suomessa sähkön kysyntäjoustopotentiaalin on arvioitu olevan jopa 10 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Yhtenä hyötyjänä on myös ympäristö, sillä kulutushuippujen tuotanto katetaan tyypillisesti fossiilisilla polttoaineilla. 

Sitra on irtautunut Kuntamaisema Oy:stä, jonka koko osakekanta siirtyi Nordic Healthcare Group Oy:n omistukseen toukokuussa. Yrityksen päätuote on Maisema-toiminnanohjausjärjestelmä kuntien, kaupunkien ja yhteistoiminta-alueiden johtamiseen.

4  Strategia ja tutkimus

Järjestyksessään toinen Sitra Debatti toi joukon kansainvälisiä huippututkijoita keskustelemaan hyvinvoinnin lähteistä budjettileikkausten maailmassa. Huhtikuussa järjestetty tapahtuma oli samalla Sitran ja brittiläisen New Economics Foundationin monivuotisen tutkimushankkeen lopputuloksena syntyneen Well-being and Beyond: Broadening the Public and Policy Discourse -teoksen julkistamistilaisuus. Sitran Timo Hämäläisen toimittama, hyvinvointitutkimuksen eri aloja yhdistävä teos luo uusia näkökulmia vallalla olevaan, talousvetoiseen hyvinvointikeskusteluun, ja perustelee kuinka kansalaisten hyvinvoinnin tulee olla poliittisen päätöksenteon keskeinen päämäärä. Tutkimus sai hyvän vastaanoton julkisessa keskustelussa ja mm. Helsingin Sanomilta, joka pääkirjoituksessaan pohti hyvinvoinnin ja hyvinvointivaltion eroja. Hyvinvointivaltion kehittäminen ja talouskasvun edistäminen ovat välineitä hyvinvoinnin parantamiseksi.

Sitran strategisen ajattelun pohjana toimivan Kestävän hyvinvoinnin mallin päivitystyö ja eläväksi tekeminen on käynnissä.

Kansallisen ennakoinnin uusi toimintamalli hyväksyttiin huhtikuun alussa, ja julkistettiin Valtioneuvoston kanslian toimesta. Sitra järjesti uuden toimintamallin mukaisen verkoston käynnistystilaisuuden toukokuun lopussa. Ministeriöt olivat tässä tilaisuudessa hyvin edustettuina.

5  Yhteiskunnallinen koulutus

Kevät on ollut Sitran koulutustoiminnassa aktiivista aikaa. Sitran Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksen kolmas kurssi näki kestävän talouden mahdollisuudet Suomelle valtavina ja penäsi päätöspäivänään 5.3. Suomelle visiota kestävästä taloudesta.

Kolmisenkymmentä yhteiskunnallista kehittäjää puoleksi vuodeksi koonnut Uusi turvallisuus -foorumi päätti varsinaisen työnsä maaliskuussa, jonka jälkeen on järjestetty vielä muutamia tapahtumia, saatettu kokeiluja päätökseen sekä paketoitu kertyneitä oppeja ja oivalluksia jatkolevitystä varten. Foorumin viimeinen rutistus on puolustusvoimien kanssa yhteistyössä 4.6. järjestettävä Turvallisuus muuttuvassa maailmassa -seminaari.

Uusi turvallisuus -foorumi totesi että tulevaisuuden turvallisuus vaatii ennakointia ja resilienssiä, on yhteiskunnan rakenteissa, pienissä teoissa ja lähellä. Nopeasti muuttuvan maailman kyydissä pysyy parhaiten, kun ajatusta tai suunnitelmaa testaa mahdollisimman nopeasti käytännössä. Uusi turvallisuus -foorumi teki 11 kokeilua, joilla muun muassa kehitettiin oman asuinympäristön turvallisuutta, opetettiin nuorille arjen kyberturvallisuustaitoja ja muotoiltiin julkisia palveluja niin, että käyttäjän ääni kuuluu suunnittelussa paremmin. Foorumin oivallukset kokoava verkkojulkaisu avataan 4.6. osoitteessa uusiturvallisuus.sitra.fi.

Mistä on kyse?