Hei kunta, älä yritä yksin

Tuoreen selvityksen mukaan kumppanuus on kunnille rahaakin tärkeämpi tukimuoto resurssiviisauden edistämiseksi.

Vaikka rahallinen tuki kelpaa resurssiviisauden edistämiseen kunnille, suuri osa kunnista kokee silti tärkeimmäksi tukimuodoksi kumppanuuden. Tämä ilmenee Sitran TNS Gallupilla teettämästä kyselytutkimuksesta, johon haastateltiin lähes 150 kuntien viranhaltijaa 15 kunnasta.

Suomessa on käynnissä satoja resurssitehokkuuden edistämiseen tähtääviä hankkeita. Osa kunnista pyrkii edistämään resurssitehokkuutta ja kestävää kehitystä isoina strategisina kokonaisuuksina, kuten Lahden kaupunki GreenCity -ohjelmassaan. Joissain kunnissa haasteita on lähdetty taklaamaan pienemmillä mutta onnistuneilla kokeiluilla, kuten Humppilassa kehittämällä poistotekstiilien lajittelua nuorten työpajassa. Hankkeiden mittakaavalla ei välttämättä ole merkitystä vaan onnistumisen tunne voi syntyä alueella pienistä käytännön toimenpiteistä.

Suurin osa kyselyyn vastanneista kuntien edustajista koki, että globaali kysyntä resurssitehokkaille ratkaisuille on kasvussa, ja tähän nyt reagoivat alueet ovat tulevaisuuden menestyjiä. Resurssitehokkuuden ja kestävän kehityksen koettiin tarjoavan uusia liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti elinkeinokehittäjien keskuudessa. Kehittäjät peräänkuuluttivat pitkäjänteisen kehitystyön merkitystä ja kokonaisuuden hallintaa – ja kokivat, että tämä näkemys usein puuttuu kuntapäättäjiltä.

”Resurssitehokkuus liittyy niin moneen asiaan; kaupunkien kehittymiseen, rakentamiseen, veteen, ympäristöön, ilmansaasteisiin, ruokajärjestelmiin, viimekädessä ihmisen hyvinvointiin”, sanoo eräs kuopiolainen kyselyyn vastaaja. Resurssitehokkuuden ja kestävän kehityksen edistäminen vaatii kyselyyn vastanneiden mukaan siilojen purkamista kuntasektorilla ja yhteistyöhön tarttumista. Kestävään kehitykseen ja resurssitehokkuuteen liittyvät haasteet ovat niin monialaisia ja sektorirajat ylittäviä, ettei ratkaisuja voida luoda kukin omissa poteroissaan. Yhteistyön käynnistämiselle saattaa olla nyt oikea hetki, sillä suurin osa vastaajista koki oman organisaation olevan kiinnostuneempi teemoista kuin alueen muut toimijat yleisesti. Kehityshalua löytyy siten monesta organisaatiosta.

Sitra teetti syksyllä 2013 kaksi erillistä kyselyä suomalaiskunnille, missä selvitettiin kuntien toimenpiteitä resurssitehokkuuden edistämiseksi ja näkemyksiä kestävästä kehityksestä osana elinkeinopolitiikkaa.  TNS-Gallupin toteuttamassa kyselyssä haastateltiin puhelimitse kuntien viranhaltijoita, elinkeino- ja kehitysyhtiöiden, maakuntaliittojen sekä ely-keskusten edustajia 15 kunnan alueelta. Puhelinhaastatteluihin vastasi 148 henkilöä. MDI puolestaan selvitti noin 70 kunnan konkreettisia toimenpiteitä ja hankkeita resurssiviisauteen liittyen.

Resurssiviisaan alueen toiminta- ja yhteistyömallia lähdetään kehittämään yhdessä useamman kaupungin kanssa työpajaprosessissa, joka starttaa 8.4.

Sitran käynnistämään kehittämistyöhön osallistuu tänä vuonna Jyväskylän lisäksi muitakin kaupunkeja, jotka ovat jo lähteneet edistämään resurssitehokkuutta alueillaan  hankkeiden ja puiteohjelmien kautta. Tavoitteena on luoda yhteistyössä alueellisen resurssiviisauden toimintamalli, joka palvelee resurssitehokkuuteen ja kestävään kehitykseen liittyviä tavoitteita sekä edistää resurssiviisasta elinkeinopolitikkaa ja toimintaympäristöä. Nyt käynnistettävä yhteistyöverkosto on myös tulevaisuudessa toimintamallin käyttöön ottavien alueiden tukena.