Kuva: Minna Hemmilä / Sitra

Julkaistu 01.03.2019

Hiilineutraali kiertotalous

Ehdotamme strategiseksi tavoitteeksi (10-20v.): Hiilineutraali kiertotalous ja vähäpäästöiset ratkaisut ovat kilpailukyvyn keskiössä.

Ehdotamme hallituskauden tavoitteeksi (4v.): Suomi on sitoutunut hiilineutraaliuteen ja käynnistänyt ekologisen verosiirtymän. Suomen kasvustrategia perustuu hiilineutraaliin kiertotalouteen.

Missä mennään?

Nykytila

Hyvinvointimme rahoitus perustuu lineaariseen, luonnonvarojen ylikulutukseen perustuvaan talouteen. Verotus suosii edelleen neitseellisiin luonnonvaroihin, fossiilisiin raaka­aineisiin ja kertakäyttöisyyteen perustuvia tuotteita, joiden ansaintalogiikka on tulossa tiensä päähän.

Päästösitoumukset eivät ole linjassa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden kanssa eikä maa edistä kunnianhimoista EU:n ilmastopolitiikkaa. Kuva siitä, miten päästövähennysten jyvittäminen sektoreittain tukisi Suomen kilpailukyvyn perusteiden uudistumista, on epäselvä.

Tätä kohti!

Tavoitetila

Verotus kannustaa synnyttämään korkeaa arvonlisää tuovia kestävän kehityksen ja uudenlaisen ansaintalogiikan mukaisia tuotteita ja palveluja. Fossiilisten polttoaineiden tukeminen on loppunut, sen sijaan innovaatiotuet ja ­kannusteet edistävät kiertotaloutta.

Suomen talouden kasvustrategia perustuu hiilineutraaliin kiertotalouteen, joka on mahdollistanut valtion päästötavoitteiden kiristämisen Pariisin sopimuksen edellyttämälle tasolle ja jokaisella yhteiskunnan sektorilla on sovittu osuus päästöjen vähentämisestä.

Miksi muutos on välttämätön?

Taloutemme selkäranka on vuosikymmeniä pysynyt samana. Olemme tehneet neitseellisistä luonnonvaroista lyhytikäisiä tuotteita, joita olemme yrittäneet myydä mahdollisimman paljon. Pohjoismainen hyvinvointimalli on perustunut kasvavan kulutuksen paradigmaan.

Nyt koettu hyvinvointi ja talouskasvu on ihan välttämätöntä irrottaa luonnonvarojen kulutuksesta. Globaalin kestävyyskriisin ollessa jo eksistentiaalinen uhka, meillä on kiire päivittää käsityksemme edistyksestä, jotta Suomi voi tarjota vähintään 2100-luvulle kantavat olosuhteet yritysten menestykselle sekä asukkailleen kestävää hyvinvointia.

Uudessa, tehokkaammassa hiilineutraalin kiertotalouden mallissa kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Kestäville ratkaisuille on alati kasvavaa maailmanlaajuista kysyntää ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi – niillä on edellytykset kehittyä Suomen seuraavaksi menestystarinaksi, joka pohjautuu vahvuuksiimme – koulutukseen ja digitalisaatioon.

Kiertotalous vaatii toteutuakseen yhteistyötä myös kansainvälisesti ja tarjoaa siten mahdollisuuden Suomen tarjota maailmalle tulevaisuuden uskoa kasvattavia näkymiä, nykyisen sisäänpäin käpertymisen trendin vastapainoksi.

Hallituskauden tavoitteet ja kärkihankkeet

Hallituskauden aikana maamme toimintaympäristö kehittyy niin, että se kannustaa elinkeinoelämää, hallintoa sekä asukkaita valitsemaan omalle menestykselleen kestäviä polkuja, jotka perustuvat hiilineutraaliin kiertotalouteen. Suomen toimenpiteet – etunenässä päivitetyn kansallisen kiertotalouden tiekartan toteuttaminen – paitsi edistävät hyvinvointia, myös auttavat merkittävästi Suomea saavuttamaan nykyistä kunnianhimoisempia ilmastotavoitteita.

Julkisten toimijoiden edelläkävijyys osaltaan auttaa suomalaisyrityksiä synnyttämään uusia kiertotalouden ratkaisuja ja kotimaahan syntyy alan kansainvälisen tason referenssejä. Yleistymistä vauhditetaan vero- ja innovaatiokannustein, suuntaamalla ympäristölle haitallisia tukia uudelleen ja riskirahastolla. Samalla työskentely päästötavoitteiden kiristämiseksi EU:ssa osaltaan edistää kysynnän lisääntymistä hiilineutraaleille kiertotalousratkaisuille.

Kärkihanke-esimerkkejä

  1. Kunnianhimoa ilmastotavoitteisiin. Kilpailukyvyn turvaamiseksi Suomi kiristää ilmastotavoitteita sekä tavoittelee samaa EU:n päästötavoitteiden osalta.
  2. Kiertotalouden tiekartan ja sen päivityksen toteutus. Hallinnon keskeiset toimintatavat ja lainsäädäntö muuttuvat tukemaan hiilineutraalin kiertotalouden kehittymistä.
  3. Yritystukijärjestelmä uusiksi. Muutos kannustaa uudistumiseen, kasvuun ja hiilineutraaliin kiertotalouteen.
  4. Julkisen sektorin kannusteet kuntoon. Innovaatiokannusteet kunnille sekä riskirahasto. Ne tukevat edelläkävijyyttä vähähiilisissä ja palveluihin perustuvissa hankinnoissa.
  5. Verotus tukemaan ympäristötavoitteita. Verotuksen painopiste luonnonvaroihin, kertakäyttökulutukseen ja saastuttamiseen. Luodaan ympäristöystävällisille palveluille ja tuotteille arvonlisäverokannusteet sekä kotitalousvähennys.
  6. Päästöjen hinnoittelu osaksi pitkän tähtäimen verouudistusta.
  7. Materiaalitehokkuustavoitteiden määrittely kansallisesti ja päästövähennysten toteuttaminen sektoreittain.
  8. Liikkumiselle kannustejärjestelmä päästöjen vähentämiseksi sekä liikkumispalveluiden, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen parantamiseksi.
Esimerkki: Talouden toimintatavat uusiksi

Päivitetyn kiertotalouden tiekartan toteuttaminen turvaa Suomen hyödyt

Suomen talouden ja kilpailukyvyn selkäranka nojaa pitkälti edelleen vanhaan – tuotteiden määrälliseen myyntiin. Suomessa vuonna 2016 tehty maailman ensimmäinen kansallinen kiertotalouden tiekartta määritteli ensimmäiset askeleet kohti kansantalouden systeemistä muutosta.

Vuoden 2019 päivitetty versio tiekartasta on työkalu, jolla kiertotalous juurrutetaan kaikille yhteiskunnan osa­-alueille. Päivitetyn tiekartan toteutuksella turvaamme Suomen aseman kiertotalouden globaalina edelläkävijänä. Toimenpiteet  nostavat Suomen kunnianhimon tasoa myös ilmastotavoitteiden ratkaisemisessa.

Tiekartassa määriteltyjen politiikkatoimien ja konkreettisten projektien täytäntöönpanolla myötä kansantaloutemme – hyvinvointimme rahoitus – ja ilmastopäästöjemme keskeinen hallinta perustuvat vuonna 2025 hiilineutraaliin kiertotalouteen. Laaja sitoutuminen tiekartan toimeenpiteisiin on mahdollista, sillä suunnitelman juuret ovat avoimessa prosessissa, joka on tuottanut ideoita ja toimenpide­ehdotuksia paitsi keskeisiltä hallinnon ja elinkeinoelämän toimijoilta, myös suoraan suomalaisilta.

Tavoitteena on luoda Suomeen vähintään 2,5–3 miljardin euron vuosittainen arvonlisä kansantalouteen. Toteutumisen väliarviointi tulee tehdä vuoden 2021 budjettiriihen yhteydessä.

Ota yhteyttä
Johtaja, Hiilineutraali kiertotalous, Sitra

+358 (294) 618 210

mari.pantsar@sitra.fi

Mistä on kyse?