Kuvaaja: Heikki Tuuli

Julkaistu 19.12.2012

Loppuraportti: Yrittäjän kannustinrahakokeilu

Kirjoittaja
 
Maija Puurunen

Sitran Kokeilujen maaseutu -hankkeeseen liittyen Etelä-Savon ELY -keskus toteutti alkusyksystä 2012 rahoituskokeilun, jossa tavoitteena oli valmiuksien kehittäminen uusien innovatiivisten liiketoimintojen käynnistämiseksi PK-yrityksissä. Kokeilussa kahdelle eteläsavolaiselle yrittäjälle myönnettiin ennakkona rahoitus keskeneräisen tuotteen tai yritysidean edistämiseksi nopealla aikataululla ja mahdollisemman pienellä byrokratialla. Etelä-Savossa kokeilu aloitettiin elokuun lopulla ja se päättyi lokakuun lopulla. Kokeilun rahoitti Sitra, jonka kanssa Etelä-Savon ELY-keskus oli laatinut sopimuksen 13.8.2012 hankkeen toteutuksesta. Kokeilun lähtökohtia ja toteutusta on selvitetty hankkeesta 19.9.2012 Sitran sivuilla julkaistussa blogi-kirjoituksessa.

1. Sitran ja Etelä-Savon ELY-keskuksen välisen rahoitussopimuksen toteutuminen

Kokelu-hanke toteutui 13.8.2012 rahoitussuunnitelman liitteessä tarkemmin kuvatun mukaisesti muilta osin, paitsi toteutusaika 1.8.-15.102012 ylittyi. Toteutusajan ylitys johtui ensisijaisesti siitä, että tässä pilottityyppisessä hankkeessa yrittäjät eivät voineet itse valita sopivinta ajankohtaa kokeilulleen, vaan mahdollisuus kokeilurahoitukseen tuli heille yllätyksenä. Molemmat yrittäjät ottivat kyseiset protokehitelmänsä ensisijaiseksi työkseen heti saatuaan tiedon Kokeilu-rahoituksen saamisesta.

Rahoituksen hyödyntäminen yrittäjien ensisijaisiksi suunnittelemiin tarkoituksiin ei kaikilta osin onnistunut, sillä toinen yrittäjistä sai patentti/hyödyllisyysmallisuoja-hakemuksen laadintaan tarvitsemansa asiantuntija-avun käyttöönsä vasta lokakuun loppupuolella ja toinen yrittäjä päätti kokeilunsa jälkeen vielä itse kehitellä prosessia ennen eritysasiantuntijan hankkimista proton yksityiskohdan valmistamisessa. Näin ollen yrittäjien oman työn osuus Kokeilu-rahan käytössä muodostui suunniteltua suuremmaksi ja toteutusaika venyi sovittua pitemmäksi. Kokeilu-hankkeeseen osallistumista voidaan kuitenkin pitää molempien yrittäjien kohdalta onnistuneena; toinen sai protonsa koekäytön pohjalta mm. ideoita lisävarusteiden laadintaan ja toinen päätti parannella vielä protoaan ja keskittyä myös sen tuotantoprosessin edelleen kehittämiseen.   

Molemmat yrittäjistä pitivät kokeilutyyppistä rahoitusta erittäin tarpeellisena ja totesivat, että kyseisten protojen kehittely on kokeilun ansiosta nopeutunut. Kokeilurahoituksella koettiin olevan myös ”henkistä puolta vahvistava vaikutus”, sillä yrittäjät kokivat sen tunnustuksena keksinnön toteuttamiseksi tehdylle omalle työlle. Samalla kokeilurahan myötä uskottavuus ja vakuuttavuus keksinnön paremmuudesta lisääntyivät ja ulkopuolisen rahoituksen saannin keksinnön edelleen kehittämiselle uskottiin helpottuvan. Yrittäjät korostivat myös osaavien ja luotettavien yhteistyöverkostojen merkitystä yleensäkin keksijänä toimimiselle.

2. Kannustinrahakokeilun toteuttamisen eri vaiheet Etelä-Savon ELY-keskuksessa

Kesä-/heinäkuu 2012

  • Kokeilu-hankkeen toteutuksen ideointia tehtiin sähköpostitse ja eri yhteyksissä tapaamispalavereina Sitran ja Etelä-Savon ELY-keskuksen asianomaisten henkilöiden kesken.  Sitran ja ELY-keskuksen välisen sopimusluonnoksen laadintaan tehtävästä osallistuivat myös molempien sopijaosapuolien lakimiehet.

Heinä-/elokuu

  • ELY-keskus lähetti laatimansa hakulomakkeen 12 potentiaaliselle yrittäjälle, joilla tiedettiin olevan keksintöjä prototyyppi asteella. Määräaikaan 10.8. mennessä hakemuksia tuli neljältä yrittäjältä yhteensä kuudelle idealle. Sitran myöntämä 10 000 euroa päätettiin jakaa tasan kahden kokeiluyrittäjän idean kesken. Valinnan teki kolmehenkinen asiantuntijaraati ELY-keskuksessa. Valintakokouksesta laadittiin muistio (15.8.2012) ja kaikille hakijoille ilmoitettiin, osuiko valinta kohdalle vai ei.
  • Sitran ja ELY-keskuksen välisen rahoitussopimus Kokeilu-hankkeesta allekirjoitettiin 13.8.2012. 
  • ELY-keskuksen virkailijat ja lakimies pohtivat kokeilurahatyyppisen rahoituksen hakemiseen, myöntöön ja maksatukseen sekä takaisinperintään liittyviä menettelyitä valtionavustuslain (688/2001) noudattamisen lähtökohdista ja toisaalta rahoituksen mahdollisimman kevyen hallinnointityön näkökulmasta.
  • Kokeiluhankkeeseen valituille tehtiin 24.8. ELY-keskuksella alkuhaastattelut, joita varten laadittiin lomake, jossa Kokeiluun osallistuva yrittäjä sitoutui toteuttamaan kokeilun ja säilyttämään kokeilurahan käyttöön liittyvät maksukuitit sekä toisaalta haki kokeilua koskevan valtionavustuksen maksamista kokonaan ennakkona.

=> Mikäli Kokeilu-rahan tyyppinen rahoitusmuoto tulisi valtakunnalliseksi rahoitusmuodoksi, hallinnon vähentämiseksi alkuhaastattelu tulisi korvata lomakkeella, jossa on lyhyesti yrittäjän suunnitelma kokeilurahan käytöstä sekä valtionavustuksen ennakkomaksatuksen hakemus allekirjoitettuna (Liite 3a-3b).

Syyskuu

  • Kokeilu-yrittäjät toteuttivat kokeiluitaan ja portojen sekä valmistusprosessien kehittelyjä.
  • Yrittäjille pidettiin nk. välihaastattelu 13.-14.9., jossa tiedusteltiin kokeilun edistymistä, milloin yrittäjä oli saanut kokeilurahan tililleen, millaisella kustannusjaotuksella yrittäjä aikoi käyttää kokeilurahan ja kattaako se kokeilusta johtuneet kustannukset, kuinka yrittäjän mielestä ELY-keskuksen tulisi seurata rahoituksen käyttöä ja miten yrittäjän tulisi sen käytöstä raportoida, ja mitä rahoittaja voi kertoa kokeiluhankkeesta ulkopuolisille. Haastattelu tehtiin molemmille yrittäjille ennakkoinformoituna tapaamishaastatteluna.  (Liite 4: Välihaastattelun kysymyslomake).
  • Hankkeesta laadittiin 19.9. julkaistu blogi-kirjoitus.
  • Kokeilu-hanketta esiteltiin 19.9. Sitran järjestämässä Varaslähtö tulevaisuuteen –työpajassa Helsingissä.

Lokakuu

  • Kokeilu-hankkeen yrittäjille pidettiin loppuhaastattelu 19.10. ja 26.10. ennakkoinformoituna puhelinhaastatteluna toiselle ja toisen yrittäjän omasta toivomuksesta tapaamishaastatteluna toiselle yrittäjälle. Siinä tiedusteltiin yrittäjän omaa näkemystä kokeilun onnistumisesta, lopullisempia kustannuksia, muun ulkopuolisen rahoituksen hankkimista sekä kuinka kokeilu on edistänyt siihen liittyvää yritystoimintaa. (Liite5: Loppuhaastattelun kysymyslomake)
  • koska kokeilun ajoittumisesta johtuen yrittäjille ei ollut mahdollista käyttää kokeilurahaa täysin suunnittelemiinsa kohteisiin, jotka realisoituvat mahdollisesti loppuvuodesta, yrittäjät toimittavat muuttuneen lopullisen kustannuserittelyn ennen joulua ELY-keskukseen, jotta voimassa olevat valtionavun säädökset täyttyvät myös näiltä osin.

ð  Mikäli Kokeilurahasta tulisi valtakunnallinen rahoitusmuoto, nykyisin voimassa olevan valtionavustuslain (688/2001) noudattamiseksi viranomaisten tulee valvoa kokeilurahan käyttöä siten, että yrittäjällä tulee olla esittää saamansa kokeilurahan edestä kokeiluun liittyviä maksukuitteja ja/tai oman työn arvioimisen osalta työkirjanpito. Kokeilurahan käytön valvonnan osalta hallinnointia tulisi voida keventää siten, että kokeilun toteuttamisen ja siihen liittyvien maksukuittien tarkastaminen voisi tapahtua esim. satunnaisotoksen pohjalta. 

Marraskuu

  • Kokeilu-hankkeen loppuraportin laadinta ELY-keskuksen osalta 10.-13.11. Loppuraportin laadinta jäi suunniteltua myöhäisempään ajankohtaan paitsi yrittäjien kokeilujen viivästymisen takia ennen kaikkea asianomaisen ELY-keskuksen virkailijan muiden työkiireiden takia.

3. Kannustinrahakokeilun keskeiset tulokset

3.1.      Kokeiluyrittäjien näkemykset

Kannustinrahan käyttö

Kannustinrahan käyttöä kysyttiin sekä väli- että loppuhaastattelussa, seuraavat vastaukset ovat loppuhaastattelun (Liite 5) perusteella.

Yrittäjä 1: Kannustinrahaa käytettiin erityyppisten toteutusmallien tutkimiseen sekä valikoitujen mallien rakentamiseen; protojen testaukseen eri olosuhteissa; mahdollisen jatkotuotanto-verkoston sekä rahoitusmallien kartoittamiseen sekä em. työhön käytetyn oman työajan korvaukseksi.

Yrittäjä 2: Oma työ, aputyövoima tietyissä erikoistehtävissä, prototyypin rakentamisessa tarvittavan laitteen osia, patentti-/hyödyllisyysmallisuojan hakemuksen laadinnan asiantuntijapalkkio ja hakemuksen sisäänjättömaksu. 

Kummankaan yrittäjän osalta kokeiluraha ei kattanut kaikkia kokeiluun suunniteltuja tai johtuneita kustannuksia. Oman työn lisäksi osa menoista toteutuu suunniteltujen toimenpiteiden realisoitumisen myötä myöhemmin.

Yrittäjä 1: Pitemmälle viedyn teknologian sisältävä prototyyppi edellyttää ulkopuolisen asiantuntemuksen käyttöä. Nyt saavutettu prototyyppi on kuitenkin ns. asiakaslähtöinen toteutusversio, ja jo sinällään arvokas askel kohti seuraavaa tuotantomallia. Korkean teknologian toteutus vaatii pidemmän työstöajan eikä siksi soveltunut näin nopeaan hankkeeseen.

Yrittäjä 2: Yrittäjän oma työ muodostui suuremmaksi kuin kokeilun suunnittelun yhteydessä esitetyt kustannukset. Koska kannustinrahakokeilu tuli yrittäjälle yllätyksenä, kokeiluun varautumisen ja aloittamisen ajoituksesta johtuen prototyyppiä ei ehditty kehittämään lopulliseen muotoonsa. ”Kokeneen keksijän näkemyksenä kokeilutyyppisen rahoituksen sopiva suuruus on 5 000- 10 000 €, sillä nähdään jo, tuleeko innovaatiosta tavoitteena oleva tuote”. 

”- En olisi uskaltanut ryhtyä näin suureen edistykseen asiassa ilman kokeilurahaa. Määräaika pakottaa kiirehtimään kokeilun toteuttamista.”

Kokeilusta tiedottaminen

Välihaastattelussa (Liite 4) kysyttiin kokeilusta tiedottamisesta yrittäjiltä. Yrittäjät suhtautuivat varsin varovaisesti tiedottamiseen, sillä keksintöihin ja kokeiluihin liittyy kova kilpailu ja ne ovat liikesalaisuuksia varsinkin, kun patentti- ja mallisuojan hakeminen on kesken.

Yrittäjä 1: Kokeiluhankkeesta voidaan julkaista yhteenvetotietona rahoitettujen kokeiluhankkeiden lukumäärä ja avustuksen määrä toimialoittain edellyttäen että yksittäistä hakijaa ei ole tunnistettavissa. (Yrittäjä ei halunnut julkisuuteen sitä, että juuri hän on saanut kokeilurahan protonsa edelleen kehittämiseen, vaikka tietyn valmiusasteen tuote oli jo julkisessa esittelyssä messuilla ja alan lehdissä).

Yrittäjä 2: Hankkeesta voidaan julkaista kokeiluyrityksen ja yrittäjän nimi sekä yhteenveto-tietona kokeiluhankkeiden lukumäärä ja niihin käytetty tukimäärä esim. rahoittajan neljännesvuosiseurannassa sekä toimialoittainen raportointi   

Muun rahoituksen hakeminen hankkeelle

Yrittäjä 1: Aikoo hakea muuta rahoitusta hankkeelle.

Yrittäjä 2: Ei osaa sanoa, sillä jatkorahoituksen tarve riippuu siitä, onnistutaanko löytämään hyvä yhteistyökumppani tuotteen valmistukseen siltä varalta, jos tuote lähtee isolla volyymillä liikkeelle. Markkinointiin tarvittava yhteistyökumppani yrittäjällä on tiedossa.

Kokeilun hyöty yritystoiminnan kannalta

Loppuhaastattelussa kysyttiin kokeilun hyötyä kyseisen proton tuotantoon liittyvän yritystoiminnan kannalta (Liite 5).

Yrittäjä 1: ”Kokeilu on antanut merkittävästi toiminnan vapautta omaan suunnittelutyöhön. Itse tuotteen myyntitulot eivät vielä mitenkään riitä rahoittamaan jatkosuunnittelua, mutta siitä huolimatta tämän tuotteen jatkokehittäminen on tuoteimagon ja vakuuttavuuden vuoksi ajankohtaista jo nyt. Tuote on ollut markkinoilla jo yli vuoden ja asiakkailta saadun palautteen pohjalta on jo otollinen aika vastata esiin tulleisiin kysymyksiin ja tuotteen puutteisiin niitä parantaen.”

Yrittäjä 2: Patentin/hyödyllisyysmallisuojan hakeminen on nopeutunut. Tuotteen valmistamisessa tarvittavan laitteen kokoaminen/rakentaminen on nopeutunut. Kokeilurahoituksella on ”henkistä puolta vahvistava vaikutus”, sillä yrittäjä kokee sen tunnustuksena keksinnön toteuttamiseksi tehdylle työlle. Samalla kokeilurahan myötä uskottavuus ja vakuuttavuus keksinnön paremmuudesta ovat lisääntyneet.

Yrittäjän visionäärisenä tavoitteena on toimia keksijänä ja tuottaa uusia innovaatioita ja keksintöjä, jonka jälkeen ne tuotteistettaisiin ja myytäisiin muille toimijoille kaupalliseen valmistukseen. Samalla yrittäjä korostaa osaavien ja luotettavien yhteistyöverkostojen merkitystä keksijänä toimimiselle.

Kokeilurahan käytön jälkiseuranta

Välihaastattelussa (Liite 4) kysyttiin yrittäjien näkemyksiä kokeilurahan käytön valvonnasta, sillä kyseessä on valtionavustus, joka tulee käyttää myönnön mukaiseen tarkoitukseen.  Yrittäjä 1/ Yrittäjä 2: Yrittäjän näkemys (vastaus vinokirjasimella):

a)    Kokeilu on toteutettu suunnitelman mukaan/ suunnitelmasta poiketen loppuilmoitus rahoittajalle (kaikkia kokeilurahan saaneita yrityksiä koskien):

Kokeilijan kirjallinen ilmoitus kaikista kokeiluhankkeista rahoittajalle: Kyllä / Ok.

Yrittäjän vierailu rahoittajan luona: Kyllä, mikäli molemmille osapuolille soveltuu / Ei   hyödytä.

Rahoittajan tarkastus yrityksessä paikan päällä: Erityistapauksissa / Ei ehkä tarpeen paikalla käynti; rahoittajalla mahdollisuus niin halutessaan tutustua tuotteeseen.

b)    Rahoittaja tarkastaa kokeilun toteuttamisen otosyrityksistä: Kyllä, jolloin otos tehdään valtakunnallisella tasolla / Ihan ok.

c)    Rahoittaja tarkastaa kokeilusta johtuneet kustannukset kuittien mukaan otosyrityksistä: Soveltuvin osin (kuittien seuranta ei sinänsä ongelma jälkeenpäin, sillä yrittäjillä on kirjanpito) /Ok.

d)    Rahoittaja tarkastaa kokeilun kustannukset kuittien mukaan kaikilta: Ei tarpeen, vie liiaksi aikaa ja rahaa ja muodostuu liian pikkutarkaksi /  Rahoittajan omista resursseista riippuen (ei ehkä tarpeen).

 Yrittäjä 1: Hankkeesta tulisi raportoida vähintäänkin se, mihin lopputulokseen on tultu kokeen suorittamisen kautta epäonnistuneiden ja heikompien vaihtoehtojen karsimiseksi sekä myös oman työn tuntimäärät, matkat, osat ja tarvikkeet.

Yrittäjä 2. Kokeiluraha ohjataan tietylle tilille, josta sitä nostetaan; mahdollistaa kuittitason seurannan. Lisäksi laaditaan arvio omasta työstä työtuntien mukaan. Kuitit ovat rahoittajan katsottavissa tarvittaessa (vastaavasti kuin verottaja menettelee).

Välihaastattelussa (Liite 4) kysyttiin myös sopivaa kustannusjaottelua, jota voitaisiin käyttää kokeilurahan hakemuslomakkeessa ja mahdollisessa jälkiseurannassa. Kokeiluyrittäjät raportoivat syntyneet kustannukset loppuhaastattelun (Liite 5) yhteydessä tällä kustannusjaotuksella.

Kokeilusta johtuneet kustannukset:

  •                   aineet ja tarvikkeet                                                     
  •                   matkat                                       
  •                   patenttien ml. hyödyllisyysmallien yms. hakeminen 
  •                   konsultti- ja asiantuntijapalkkiot                                 
  •                   aputyövoimasta johtuvat palkka- ym. kustannukset        
  •                   oma työ  (____ työtuntia, _____ €/tunti)                            
  •                   muut kustannukset, mitkä?        

Yrittäjä 1: Rahoitusjaottelu jälkiseurannassa tulee olla sopivasti jaoteltuna (kuten edellä) ja myös rahoituksen hakemuslomakkeessa tulisi olla sama kustannusjaottelu.

Yrittäjä 2: Rahoittaja voisi tarvittaessa laittaa suosituksen siitä, kuinka suuri oman työn osuus kokeilurahan käytöstä voisi olla.

Muuta välihaastattelussa todettua

Yrittäjä 1: Yrittäjälle toimii parhaiten, että hän pääsee itse kertomaan suullisesti rahoittajalle hankeasioista.

Yrittäjä 2: Jos kokeilusta tulee hankekäytäntö, ELY-keskuksen tulee tiedottaa ja kouluttaa yrittäjiä hakemaan kokeilurahaa.

Muuta loppuhaastattelussa todettua

Yrittäjä 1: Tuotekehityksen tekeminen ei tässä tilanteessa voinut keskittyä vain yhteen tuotteen yksityiskohtaan. Siksi hankkeessa ulkopuolisen tekemäksi suunnitellun työn rinnalla oli pakko viedä yhtä aikaa eteenpäin myös muita tuoteperheen osia – jo siitäkin syystä että laitteen testaaminen potentiaalisten asiakkaiden keskuudessa tuo arvokasta kokemusta kaikkien oheistuotteiden toiminnasta. Niinpä samaan aikaan varsinaiseen protoon kehitettiin myös lisävarusteita. Hankkeen toteuttamisen ajankohtaan osui myös useita palavereja yhteistyöverkkojen ja rahoitusmahdollisuuksien kartoittamiseksi. Tämä kulutti osaltaan tuotekehitykselle liikenevää aikaa, vaikkakin on oleellinen osa tuotekehityksen loppuunsaattamista.

”Kokeilu-hankkeen tyyppinen rahoitusmuoto sopisikin mielestäni parhaiten joihinkin selkeästi aikaan sidottuihin hankkeisiin tai kertaluonteisiin menoihin. Esim. patentointikulujen nopeaan ratkaisemiseen ei pienillä yrityksillä tunnu olevan helppoa ratkaisua. Silti tuotteiden suojauksessa olisi oltava ajoissa liikkeellä – monesti jo ennen kuin ns. suuri yleisö tai edes rahoittajat oivaltavat uuden innovaation arvon.”

Yrittäjä 2: ”Kunnassa tulisi olla innovaattoreita oikeasti ymmärtäviä, tukevia ja kannustavia henkilöitä sekä toimitila- yms. panostusta ja resursseja. Valtakunnallinen Keke ry on yksi foorumi keksijöiden keskinäiselle vuoropuhelulle, jossa ainakin johtaja tuntee mm. patenttisäädösviidakon ja -karikot.”

Keksintösäätiölle Tuoteväylä-hankkeen puitteissa arvioitavaksi esiteltävien innovaatioiden osalta yrittäjä esitti menettelyä tarkennettavaksi siten, että arviointikokouksesta tulisi yrittäjälle pöytäkirja ja mahdollisten jääviyksien paljastamiseksi ja salassapitosopimusten tarpeen arvioimiseksi arvioitsijoiden yhteystiedot.

3.2.      Kokeilu-rahoituksen hallinnointi ELY-keskuksessa

Etelä-Savon ELY-keskuksen myönnöstä, maksatuksesta ja takaisinperinnästä vastaavat virkailijat pohtivat keskuudessaan Kokeilurahan-tyyppisen rahoituksen hallinnointia ja käsittelyprosessia eri vaiheiden osalta (haku-myöntö-maksatus-takaisinperintä) osalta. Tavoitteena oli, että rahoitusmuodon hallinnointi tapahtuisi mahdollisimman kevyenä prosessina, joka ei veisi liiaksi resursseja aluehallinnossa.

Kokeilu-rahoituksen kehittämiseen osallistuneet ELY-keskuksen virkailijat näkivät Kokeiluraha-tyyppisen rahoituksen erittäin hyödyllisenä ja innovatiivisia yrittäjiä keksintöjensä nopeaan toteuttamiseen kannustavana. Kokeilu-raha tulee yrittäjälle kriittiseen vaiheeseen, jolloin yrittäjällä ei vielä ole muuta rahoitusta käytettävissään keksintönsä käytännön kokeiluun ja edelleen kehittämiseen.

Kokeilurahan hakeminen

Kokeilurahan hakulomakkeen tulee olla sopivan yksinkertainen ja sähköiseen tukihakuun soveltuva. Tässä raportoidussa hakkeessa kokeilurahan hakulomakkeella ei kysytty euromääräistä käyttösuunnitelmaa, vaan ainoastaan rahan käyttötarkoitus tuli selostaa. Haastatellut kokeiluyrittäjät katsoivat kuitenkin pääkohdittaisen käyttösuunnitelman selkeyttävän kokeilurahan käyttötarkoitusta ja sen käyttöä. Jos kokeilurahan käyttötarkoituksena pidetään oman työn lisäksi patentin hakeminen, ulkopuolisen konsultin käyttö, proton osien hankinta yms., niin omasta työstä johtuvat kustannukset tulisi rajoittaa esim. enintään 80 prosenttiin kokeilun kokonaiskustannuksista.  Liitteessä 3b esitetyssä kokeilurahan hakulomakehahmotelmassa on otettu mukaan myös kustannusjaotus.(Liite 3a on kokeilurahahankkeen esittely elokuussa 2012 kokeilun haussa).

Valtionavustuksen maksaminen ennakkona edellyttää, että tuen hakija hakee ennakkomaksatusta tukipäätöksen saatuaan. Ennakkona maksaminen on sinänsä mahdollista, joskaan ei kovin yleistä myös nykyisen valtionavustuslain (688/2001) perusteella. Hakuprosessia tulisi kuitenkin voida keventää siten, että tuen maksamista ennakkona haettaisiin jo tukihakemuksen yhteydessä (Liite 3b). Kokeiluhankkeen yrittäjät hakivat ennakkomaksatusta alkuhaastattelun yhteydessä allekirjoitetulla lomakkeella, jossa he myös vakuuttivat käyttävänsä saamansa avustuksen haastattelun yhteydessä kuvaamiinsa kokeilutarkoituksiin.

Päätöksen teko

Kokeilurahan myöntöprosessin tulisi myös olla mahdollisimman yksinkertainen (Liite 7). Toisin kuin tässä raportoidussa Kokeilussa, mihinkään yrittäjähaastatteluihin ei aluehallinnon henkilöstöresurssit huomioon ottaen ole mahdollisuuksia kokeilurahatyyppisessä nopeassa rahoitusmuodossa. Rahoituksen ja maksatuksen tulisi soveltua sähköisesti käsiteltäväksi.

Rahoituspäätös voisi koskea vain tuen loppusummaa, minkä lisäksi rahoittaja voi säädösperustasta ym. syistä johtuen asettaa tarvittaessa esim. oman työn osuudelle tai muulle tuen käytölle erityisehtoja.  Koska kokeilurahan käytön sitominen kovin tarkkaan hakulomakkeella ilmoitettuun alkuperäiseen käyttösuunnitelmaan voi rajoittaa kokeilun toteutusta, lopullinen kustannusten jakauma voisi olla perustelluista syistä erilainen, kunhan loppusumma on sama kuin myönnössä. 

Päätöksentekolomakkeella tulisi olla myös päätös tuen maksatuksesta ennakkona, jolloin yrittäjä ei tarvitse hakea tuen maksatusta erikseen. Valtion hallinnossa rahoituspäätöksen esittelijä ja -päätöksen tekijä ja toisaalta maksatuspäätöksen esittelijä ja -päätöksen tekijä ovat eri henkilöt. Monissa ELY -keskuksissa rahoituspäätökset ja maksatuspäätökset ja vielä takaisinperintään johtavat päätökset tehdään eriyttämisen takia eri yksikössä.

4. Kannustinrahakokeilun kustannukset ja rahoitus

Sitran ja Etelä-Savon ELY -keskuksen välisen sopimuksen 13.8.2012 kohdan 6 mukaan Sitra rahoittaa kokeilua suunnitelmaan sisältyvän kustannusarvion mukaisesti enintään 11.000 eurolla.  EL y-keskus päätti myöntää kokeilurahoituksen kahdelle yrittäjälle, joista kummallekin myönnettiin 5.000 euroa avustusta. ELY -keskus laskutti Sitraa vastaavasti 10.000 euroa (rahoitus Projektin käytettävissä sopimuksen mukaisesti 6.8.2012). Saatuaan rahoituksen käyttöönsä ELY -keskus maksoi kokeilurahan yrittäjille 13.9.2012.

Sopimuksen kohdassa 6 lueteltujen edellytysten täytyttyä loppu rahoitus 1.000 euroa on Projektin käytössä 15.10 2012 kuittien perusteella osoitettuihin sopimuksen mukaisiin menoihin. ELY -keskus on laskuttanut Sitraa yksikön päällikkö Maija Puurusen Helsingin matkan kustannukset 19.9.2012 Sitran järjestämään Varaslähtö tulevaisuuteen -tapahtumaan (Sitraa sopimukseen 13.8.12 liittyen ELY laskuttaa Sitraa marraskuun 2012 matkalaskujen perusteella 150 euroa). Yrittäjien tapaamisista ei johtunut merkittäviä matkakuluja ELY -keskuksen virkailijoille. Näin ollen Kokeilu-projektin rahoitusvarauksesta Sitrassa jää käyttämättä 850 euroa.

Muilta osin ELY-keskuksen virkailijoiden osallistuminen Kokeilu-hankkeeseen on Etelä-Savon ELY-keskuksen omaa osuutta hankkeessa.  ELY-keskuksessa on haluttu olla mukana edistämässä uuden ja kiinnostavan rahoitusmuodon kokeilemista käytännössä yhdessä alueen yrittäjien ja Kokeilu-hankkeen yhteistyökumppanien kanssa.

 

Mistä on kyse?