Innovaatiokilpailujen asiantuntija Marco Zappalorto: Haastekilpailu tähtää aina muutokseen

Tähän pyrkii myös Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra omalla haastekilpailullaan, joka alkoi jo keväällä haasteiden kartoituksella. Viime viikolla julkistettiin haaste, johon etsitään nyt joukolla ratkaisuja. Palkintona haasteen ratkaisijalle on miljoona euroa.

Haastekilpailussa olennaisinta ovat osallistujat. Kuka tahansa voi hakea haastekilpailuun mukaan ja esittää oman ratkaisunsa ongelmaan. Kenellä tahansa meistä voi olla ratkaisu isoihin kansallisiin ja jopa globaaleihin ongelmiin.

– Idea kilpailussa on siis yksinkertainen, mutta tulokset voivat olla hyvinkin tehokkaita. Kun avaat innovointimahdollisuuden kaikille, niin saat enemmän ideoita ja myös sellaisia ideoita, joita et itse tulisi ajatelleeksi. Näin haasteen ratkaiseminen voi olla lähempänä, Haastekilpailuja tuottavassa, brittiläisessä innovaatiosäätiö Nestassa työskentelevä Zappalorto tiivistää.

Haastekilpailuilla pitkä historia

Zappalorton mukaan haastekilpailut toimivat etenkin silloin, kun et keksi ratkaisua ongelmaan yksin.

– Perinteiset ongelmanratkaisukyvyt riittävät, kun tiedät miten ongelma selätetään, mutta kun et tiedä, niin tätä kautta voi pyytää apua. Haastekilpailu toimii erityisen hyvin silloin, kun haasteet on hyvin suunniteltu ja niihin saadaan oikeat työkalut. Ratkaisuja voidaan löytää, koska haastekilpailussa on laajempi joukko ihmisiä etsimässä niitä.

Haastekilpailuilla on pitkä historia. Zappalorto nostaa esimerkiksi Iso-Britannian hallituksen aloittaman haastekilpailun vuonna 1714. Haastekilpailussa yritetiin löytää keino mitata etäisyyksiä. Niin sanotun Longitude-palkinnon voitti puuseppä.

– Itseasiassa hallitukset järjestivät aika useinkin erilaisia haastekilpailuja 1700- ja 1800-luvuilla. Sitten niiden järjestäminen tyrehtyi 1900-luvulla. Nyt niiden aikakausi on jälleen täällä.

Haastekilpailu sopii aikakauteemme

Elämme aikakaudessa, jossa kaikki ovat yhdistettynä internetiin. Markkinat ovat muuttuneet ja ihmiset kohtaavat uutta teknologiaa jatkuvasti. Haastekilpailujen asiantuntijana Marco Zappalorto näkeekin, että haastekilpailujen kaltainen innovaatiotyökalu sopii aikaan, jota elämme.

– Nykypäivänä on helpompaa tavoittaa niitä potenttiaalisia kilpailijoita kuin aikaisemmin.

Haastekilpailuja tuottavassa Nestassa työskentelevä Zappalorto kertoo, että tällä hetkellä Nestassa on kaksi aktiivista, avoinna olevaa kilpailuhaastetta. Sen lisäksi innovaatiosäätiö Nesta koordinoi Euroopan komissiolle ja muille tahoille, kuten kansainvälisille säätiöille, useampaa haastekilpailua. Zappalorto muistuttaa, että vaikka haastekilpailussa palkintona on lähes aina rahaa, ei se ole haastekilpailun tarkoitus.

– Tietenkin rahapalkinto motivoi kilpailijoita, mutta yleensä haastekilpailuihin osallistujia motivoi osallistumaan moni muukin asia.

– Heitä motivoi mahdollisuus verkostoitua, työskennellä muiden ihmisten kanssa ja yhteys tahoon, joka rahoittaa haastekilpailua. Heitä motivoi julkisuus ja näkyvyys, jota he saavat kilpailusta. Lisäksi he saavat omalle työlleen tukea kilpailun kautta. Ei ole harvinaista, että haastekilpailuun osallistujat saavat rahallista tukea myös muilta tahoilta, sanoo Zappalorto.

Haastekilpailussa tärkeää ei ole voitto

Zappalorto nostaa esille myös sen, että aina ei tarvitse voittaa. Haastekilpailussa oleellista on ratkaisujen löytäminen. Zappalorto muistuttaakin, että vaikka idea ei voittaisi haastekilpailua, niin se voi silti olla hyvinkin toimiva ratkaisu.

– Joskus joku kehittää niin toimivan idean, että sen voi tuotteistaa, ja viedä markkinoille. Esimerkiksi viime vuonna Euroopan komission haastekilpailussa, joka koski innovaatioita kasvulle, ranskalainen joukkue kehitti innovaation, jolla vähennettiin jätettä. Se ei yltänyt edes kymmenen parhaimman joukkoon, mutta avasimme haastekilpailun vanhoille kisaajille ja nyt he voittivat tänä vuonna, koska heidän innovaatiollaan oli ollut isoin vaikutus alueellisesti.

Maailmalla on käynnissä lukuisia erilaisia haastekilpailuita antibioottiresistenssin  ratkaisemisesta muihin aiheisiin. Haastekilpailun kohteena on ollut myös vaikkapa polkupyörävarkauksien estäminen kuin arvokas ikääntyminen. Zappalorto muistuttaa, että jokainen haastekilpailu on omanlaisensa, eikä isoja kilpailuita voi verrata pienempiin.

– Jokainen haastekilpailu tähtää muutokseen. Isoissa haastekilpailuissa on myös enemmän rahoittajia, ja silloin puhutaan kansainvälisyydestä. Sitten on haastekilpailuita, jotka on räätälöity juuri tiettyä maata varten. Eivät kaikki ratkaisut käy kaikille, joten myös sellaisia haastekilpailuita tarvitaan, jotka ratkaisevat juuri sen maan ongelmia. Lisäksi tähän vaikuttaa paljon se, miten haastekilpailun rahoitus on järjestetty, Zappalorto näkee.

Zappalortolla on pitkä ura haastekilpailuissa. Hän on työskennellyt Lontoon kauppakamarissa ja yliopiston jälkeen hän työskenteli OmniCompete-nimisessä yhtiössä, joka suunnitteli erilaisia kilpailuja ja palkintoja Britanniassa. Tällöin mies myös törmäsi ensimmäistä kertaa haastekilpailun ideaan. Hän työskenteli erilaisissa projekteissa Iso-Britannian hallitukselle ja Euroopan komissiolle. Vuonna 2011 Zappalorto siirtyi Nestaan ja siellä Haastekilpailuihin keskittyneeseen Challenge Prize Centeriin. Nykyisin hän työskentelee Nestan Euroopan kehitysalueen johtajana.

Zappalorto on ollut myös mukana tukemassa Sitran Ratkaisu 100 –haastekilpailun suunnittelua ja puhuu maanantaina 7.11. aihetta käsittelevässä seminaarissa Helsingissä.