Artikkeli
Elizabeth Maruma Mrema on maailman johtavia asiantuntijoita luonnon monimuotoisuutta koskevan kansainvälisen yhteistyön saralla. YK:n biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen pääsihteeri Mrema puhui syyskuussa Maailman kiertotalousfoorumissa (WCEF).
Artikkelin tyyppi
Haastattelu
Julkaistu
12.10.2021
Liittyvät projektit
Maailman kiertotalousfoorumi WCEF
Ensimmäinen osa YK:n luontokokouksesta (COP 15) alkoi maanantaina 11. lokakuuta. Voit lukea neuvotteluista lisää tämän haastattelun lopusta. Mitä Elizabeth Maruma Mremalla, neuvotteluita vetävän organisaation johtajalla, on sanottavaa kiertotalouden kiertotalouden roolista luontokadon ehkäisemisessä?
Luonto on olennainen osa lähes kaikkia käyttämiämme tuotteita ja palveluita. Luonto tarjoaa monia asioita, jotka tukevat ihmisten terveyttä ja hyvinvointia: esimerkiksi puhdasta vettä ja ilmaa sekä kestävää ruokaa ja ilmastoa. Sama pätee myös kaupunkeihin, joissa suurin osa meistä asuu.
Tarvitsemme kuituja vaatteisiin ja huonekaluihin, tarvitsemme lääkkeitä ja hygieniatuotteita, jotka lopulta kaikki ovat peräisin luonnosta tai jotka voidaan tuottaa paljon tehokkaammin ja kestävämmin luontopohjaisilla ratkaisuilla luontopohjaisilla ratkaisuilla .
Näemme jo nyt ilmastonmuutoksen ja ympäristön tilan heikkenemisen aiheuttamia vaurioita, jotka ovat sekä luontokadon oireita että yksi sen syistä. Niinpä ratkaisutkin liittyvät toisiinsa. Mikäli ilmastonmuutoksen tahdista tulee liian nopea, lajit – myös ne, joita käytetään ruoantuotannossa ja lääketieteessä – ja ekosysteemit eivät kykene sopeutumaan.
Tosiasia on, että kaikkia liiketoimintamalleja, joiden haluamme säilyvän ja menestyvän tulevina vuosikymmeninä, on kehitettävä viimeaikaisten tieteellisten tutkimustulosten mukaisiksi. Tietenkin ne yritykset, jotka jo ovat mukana kiertotaloudessa ja osallistavassa, luontoystävällisessä taloudessa, tulevat menestymään paremmin.
Tarvitsemme ratkaisuja, jotka hyödyttävät sekä ilmastoa että luontoa. Tässä on järkeä myös talouden kannalta. Hiilineutraaliuden Hiilineutraaliuden saavuttaminen, mikä on jo itsessään tärkeä asia ihmisten turvallisuuden kannalta, on kymmenen kertaa halvempaa, kun käytetään luontopohjaisia ratkaisuja. Jos rahoituksen kestävyyden, ihmisten ja ympäristön terveyden sekä kiertotalouden toimintamallit yhdistetään, saadaan myös huomattavasti vähennettyä luontokatoon ja ilmastonmuutokseen liittyvien ulkoisvaikutusten riskiä.
Luonto loi maapallon ilmaston ja on sitä säätelevä voima – tämä keskinäinen riippuvuussuhde on vallinnut jo neljän ja puolen miljardin vuoden ajan. Kiertotalous sekä perustuu keskinäiseen riippuvuuteen että rakentuu sille. Vihreä kiertotalous hyödyntää luonnon jo tarjoamia ratkaisuja tekemällä luonnon monimuotoisuudesta olennaisen osan tuotteiden ja palveluiden suunnittelun, jakelun ja elinkaaren hallintaa.
Uuden maailmanlaajuisen luonnon monimuotoisuuden viitekehyksen ja sitä täydentävien strategioiden ja lähestymistapojen (resurssien käyttöönotto, valtavirtaistaminen, valmiuksien kehittäminen, valvonta, mittarit, raportointi) tärkein rooli on käsitellä haasteita, jotka liittyvät luontopohjaisten ratkaisujen soveltamiseen kaikkiin YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.
Se, että luontoa riistävien kannustimien vaikutus korjataan, on toteutuskelpoisin osa tavoitteita. Taloutemme sijoittavat edelleen enemmän luonnon tuhoamiseen ja luonnonvarojemme loppuun kuluttamiseen kuin niiden suojeluun.
Kiertotaloutta ei erikseen mainita vuoden 2020 jälkeisessä viitekehyksessä, vaan sen täydentävässä toimintasuunnitelmassa muiden lähestymistapojen, kuten ympäristöystävällisen yhteiskunnan, kanssa. Vuoden 2020 jälkeisen viitekehyksen tavoitteet keskittyvät esimerkiksi saasteisiin, luonnon moniin arvoihin, liiketoimintaan ja tuotantoon sekä vastuulliseen kuluttamiseen, jotta yrityksiä voidaan tukea luontokadon estämisessä.
Ilmaston, luontokadon ja maankäytön ongelmia tulee ratkaista yhdessä, ei erikseen, ja vihreä kiertotalous voi olla ratkaisu tähän. Kiertotalouden konsepti on osa ratkaisua, jota tarvitsemme talouden perusteiden uudelleenohjaamisessa. Kiertävän, luontoon pohjaavan talouden edistäminen tarkoittaa sitä, että houkutellaan ja tuetaan oikeanlaisia investointimahdollisuuksia, jotka luonnonvarojen tuhoamisen sijaan suojelevat niitä.
Käyttäytymistä muuttamalla voimme suojella hiiltä sitovia kosteikkoja ja metsiä samalla, kun suojelemme luonnon monimuotoisuutta. Voimme varmistaa, ettei pölyttäjiä vahingoittavia tuholaismyrkkyjä käytetä. Voimme säilyttää perinteistä lajikirjoa. Voimme löytää ratkaisuja, jotka ohjaavat meidät kuluttamaan enimmäkseen lähellä ja vastuullisesti tuotettua luomuruokaa. Voimme turvata työpaikat ja sijoitukset sekä saada tuottoa otetuille vihreille lainoille, luotoille ja riskeille. Ottamalla luonnon huomioon kaupunkiliikenteessä ja energiainfrastruktuurissa, kuten Singaporessa tehdään, vähennämme äärimmäisiä lämpötiloja sekä kuivuusjaksojen ja tulvien riskiä. Parannamme myös paikallisten yhteisöjen kestävyyttä ja tarjoamme mielekkäitä mahdollisuuksia maaseudun nuorille.
Pelkkä kiertotalous ei riitä. Palvelut, joita luonto yrityksille ja finanssimaailmalle tarjoaa, tulee sisällyttää niiden suunnitelmiin – ja niistä tulee maksaa. Sen tulee olla osa kaikkia päätöksiä ja toimia sekä rahoituspolitiikkaa ja -ohjelmia.
Kiertotalous on osa ratkaisua, joka hyödyttää ihmisiä, yrityksiä ja luontoa.