archived
Arvioitu lukuaika 2 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Lapsella on oikeus varhaiseen ja vaikuttavaan tukeen

Lasten hyvinvoinnin rakentamiseen tarvitaan nykyistä vaikuttavampia keinoja, painottavat Lastensuojelun Keskusliiton Hanna Heinonen, Sitran Mika Pyykkö ja THL:n Tuire Santamäki-Vuori yhteisessä mielipidekirjoituksessaan. 

Julkaistu

Lastensuojelun tuoreet tilastot viime vuodelta ovat hälyttävät. Sekä lastensuojeluilmoitusten että kiireellisesti sijoitettujen lasten määrä kasvoi 15 prosenttia, vaikka lukuisat tahot ovat tehneet hartiavoimin töitä lasten ja nuorten auttamiseksi. Hallituksen kärkihankkeeseen sisältyvän lastensuojelun muutosohjelman kautta työhön on ladattu sekä varoja että odotuksia.

Mitä tilastot kertovat? Ainakin sen, että lasten hyvinvoinnin rakentamiseen tarvitaan nykyistä vaikuttavampia keinoja. Ruohonjuuritason toimien tuloksellisuutta on voitava mitata ja vertailla, jotta saadaan selville, mikä toimii oikeasti ja mikä ei.

Yksi uusi työkalu tähän on tulosperusteinen rahoitussopimus (nk. SIB-sopimus). Tämä vaikuttavuusinvestoimisen toteutustapa on kunnille mahdollisuus tarjota vaikuttavia palveluja ja muuta tukea pitkäjänteisesti ja ilman taloudellista riskiä.

Yhteensä 18 kuntaa tai kuntayhtymää eri puolilta Suomea on ilmoittautunut mukaan hankkeeseen, joka pureutuu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin SIB-sopimusta hyödyntäen.

Joukossa on suuria ja pieniä kuntia, kuten Hamina, Helsinki, Hämeenlinna, Jyväskylä, Kemiön saari, Keuruu, Lappeenranta, Laukaa, Lohja, Multia, Petäjävesi, Porvoo ja Vantaa. Osa niistä on jo näyttänyt hankkeelle vihreää valoa. Loput päättävät asiasta viimeistään alkusyksyn aikana.

Jokaiselle kunnalle räätälöidään oma, sen tarpeisiin vastaava palvelu- ja toimintakokonaisuus. Vaikuttavuuden perusta luodaan jo suunnitteluvaiheessa. Ensin selvitetään ongelman juurisyyt, sitten parhaiten purevat toimet ja niiden taloudelliset vaikutukset.

Tavoitteet asetetaan siten, että toteutumista voidaan mitata ja seurata. Jos tarjottu tuki ei tehoa, sitä voidaan joustavasti muuttaa.

Toiminta suunnitellaan yhdessä kunnan kanssa Lastensuojelun Keskusliiton johdolla ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntemusta hyödyntäen, ja se rahoitetaan sijoittajilta kerätyin varoin.

Varainhoitaja FIM valmistelee parhaillaan pääomien keräämistä Lapset-SIB -rahastoon. Sijoittajat kantavat taloudelliset riskit, jolloin kunta maksaa vain tuloksista eli lisääntyneestä hyvinvoinnista. Tavoitteena on saada lapsen tai nuoren elämässä aikaan myönteinen ja pysyvä muutos.

Tulipa sote-uudistus tai ei, tarve verovarojen vaikuttavalle käytölle sen kuin lisääntyy. Jokaisen päättäjän tulisi varmistua siitä, että eurot suunnataan toimintaan, jonka tuloksellisuutta voidaan mitata ja vaikuttavuus todentaa. Näin myös yhä useammalle lapselle ja nuorelle luodaan mahdollisuuksia terveeseen kasvuun ja kehitykseen.

Hanna Heinonen, toiminnanjohtaja, Lastensuojelun Keskusliitto
Mika Pyykkö, projektijohtaja, Sitra
Tuire Santamäki-Vuori, johtaja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Kalevan lisäksi teksti on julkaistu myös Turun Sanomissa, Satakunnan Kansassa, Ilkassa ja Pohjalaisessa.
Lisätietoja Lapset-SIB-hankkeesta löytyy täältä

Lue lisää: www.kaleva.fi/lukijalta/mielipiteet/lapsella-oikeus-varhaiseen-ja-vaikuttavaan-tukeen/795892/

Mistä on kyse?