Arvioitu lukuaika 3 min

Keskustelu ansioturvasta toi esiin kehitystarpeita – keinoja punnittava

Sitran keskustelutilaisuuksien sarjassa Sitra Debatissa pohdittiin perjantaina ansiosidonnaista työttömyysturvaa.

Kuvaaja Sari Gustafsson

Kirjoittaja

Veera Heinonen

Johtaja, Demokratia ja osallisuus, Sitra

Julkaistu

Sitran keskustelutilaisuuksien sarjassa Sitra Debatissa pohdittiin perjantaina ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja sen mahdollisia uudistustarpeita tulevaa työelämää ajatellen. Keskustelu pohjasi professori Heikki Hiilamon, kansanedustaja Elina Lepomäen, pääjohtaja Tuomas Pöystin, kansanedustaja Osmo Soininvaaran ja ylijohtaja Juhana Vartiaisen ehdottamaan ansioturvareformiin.

Kirjoittajien ehdottama ansioturvareformi tähtää työttömyysturvan rakenteiden uudistamiseen tulevaisuuden työmarkkinoiden tarpeisiin. Kirjoittajien mukaan uudistus parantaisi työllisyysastetta jo lyhyellä aikavälillä ja toisi helpotusta julkisen talouden kestävyysvajeeseen.

Reformin perusteet, tavoitteet ja sisältö on kuvattu kirjoituksessa Yhtäläinen, oikeudenmukainen ja kannustava työttömyysturva, jota kirjoittajat esittelivät aamun keskustelutilaisuudessa. Kyse ei ole Sitran tilaamasta tai rahoittamasta julkaisusta, vaan kirjoittajaryhmän itsenäisestä työstä, jonka Sitra nosti keskustelutilaisuutensa aiheeksi. Sitra Debatti tarjoaa keskustelufoorumin ajankohtaisille ja Suomen tulevaisuuden kannalta kiinnostaville aiheille. 

”Työttömyysturvan mahdollisista kehitystarpeista on tärkeä keskustella, sillä työelämä ja työmarkkinat ovat muutoksessa. Halusimme tuoda eri osapuolet yhteen ja tarjota mahdollisuuden rakentavaan dialogiin”, totesi Sitran yliasiamies Mikko Kosonen.

Debattiin osallistuivat kirjoittajien edustajien lisäksi myös Työttömien valtakunnallisen Yhteistoimintajärjestön TVY:n puheenjohtaja Jukka Haapakoski, STTK:n edunvalvontajohtaja Katariina Murto ja Jyväskylän yliopiston professori Roope Uusitalo.

Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että työttömyysturvaa on syytä kehittää, mutta eri mieltä siitä, onko tarpeen täysin uudenlainen malli vai tulisiko kehitystyössä edetä nykyisen rakenteen pohjalta.

Ansioturva kaikkien työnhakijoiden ulottuville?

Kirjoittajien ehdottama uusi malli asettaisi kansalaiset samalle viivalle työttömyysturvan suhteen: Se toisi kaikki työnhakijat ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin työttömyyskassan jäsenyydestä tai työsuhteen muodosta riippumatta. Jotta malli ei maksaisi julkiselle sektorille nykyistä enempää, ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskesto lyhennettäisiin nykyisestä 400 tai 500 päivästä 250 päivään eli noin vuoteen, ja kaikki työnhakijat olisivat oikeutettuja korotettuun päivärahaan työttömyyden ensimmäisen 100 päivän aikana.

Sosiaalipolitikan professori Heikki Hiilamo toi esiin, että ansiosidonnaista työttömyysturvaa sai Suomessa vuonna 2013 noin 300 000 työtöntä, mutta yhtä paljon oli työttömiä, jotka saivat pelkkää työttömän perusturvaa.

”Nykyjärjestelmä suosii hyväosaisia, joka ovat oikeutettuja korotettuun ansioturvaan ja vieläpä muita pidempään. Uudistus toisi heikommassa asemassa olevia työttömiä ansioturvan piiriin ja parantaisi heidän asemaansa”, Hiilamo tiivisti.

Debattiin osallistunut Työttömien valtakunnallisen yhteistoimintajärjestön TVY:n puheenjohtaja Jukka Haapakoski kannattaa ajatusta kaikkien työnhakijoiden tuomisesta ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin, joskin ehdotettuun malliin liittyy hänen mukaansa vielä paljon avoimia kysymyksiä. TVY edustaa yli sataa työttömien jäsenjärjestöä eri puolilla Suomea.

”Jos työttömyysturvan enimmäiskestoa lyhennetään, tarvitaan lisää aktiivista työllisyyspolitiikkaa eli toimia, jotka auttavat työllistymisessä. Näihin toimiin suunnattuja varoja on Suomessa viime aikoina pikemminkin leikattu. Vuoden lyhennys ansiosidonnaisen kestoon olisi iso muutos”, Haapakoski pohti.

Vaikutukset työllisyyteen?

Reformin avulla halutaan madaltaa työn vastaanottamisen kynnystä kaikissa tuloluokissa. Työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista suomalaisista oli vuoden 2014 joulukuussa 67,4 prosenttia. Suomi onkin jäämässä jälkeen sekä hallituksen 75 prosentin työllisyystavoitteesta että kehityksestä muissa Pohjoismaissa.

”Kun ansiosidonnaisen työttömyysturvan lähenee loppuaan, työnhaun aktiivisuus lähtee selvään nousuun. Tämä näkyy kaikista tilastoista. Ehdotus vähentäisi näin virtaa pitkäaikaistyöttömyyteen”, sanoi Juhana Vartiainen.

Jyväskylän yliopiston taloustieteen professori Roope Uusitalo olisi toivonut tarkempia laskelmia reformin työllisyysvaikutuksista. Hänen mukaansa työelämä ei muutu ja pirstaloitudu niin nopeaa vauhtia kuin usein annetaan ymmärtää.

”Maailmalla on runsaasti tutkimusta erilaisten työttömyysturvamallien toimivuudesta ja siitä, millaisia piirteitä järjestelmään tulisi sisällyttää. Tutkimusten mukaan työttömien kannalta on usein parempi lisätä sanktioita kuin alentaa työttömyysturvaa”, hän totesi.

Uusitalon mukaan tulisi myös tarkemmin selvittää, keitä ovat ne henkilöt, jotka puuttuvat ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiristä: ovatko he niitä, jotka eivät kuulu työttömyyskassaan, tiedä kassajäsenyyden eduista vai niitä, joilla ns. työssäolosääntö ei toteudu?

STTK:n edunvalvontajohtaja Katariina Murto ei usko ehdotetun ansioturvamallin lisäävän työpaikkoja, eikä hän pidä työttömyysturvareformia tarpeellisena.

”Nykyinen järjestelmä on rakenteeltaan hyvin toimiva, mutta toki sitä tulee kehittää kolmikantaisesti jatkossakin. Se, että työttömyysturvan kestoa lyhennetään ja tasoa nostetaan, ei tuo tähän maahan uusia työpaikkoja”, Murto sanoi.

Uuden mallin laatineet kirjoittajat esittävät, ettei perustuslakiin kirjattu yhdenvertaisuuden periaate toteudu nykyisessä työttömyysturvajärjestelmässä, jossa työttömyysturvavakuutusmaksu on pakollinen kaikille työntekijöille, mutta vakuutuksen eduista pääsevät nauttimaan vain työttömyyskassoihin kuuluvat palkansaajat.

”Tämä siitä huolimatta, että työttömyyskassat rahoittavat työttömyyden ansioturvasta vain hieman yli viisi prosenttia ja loput 95 prosenttia rahoitetaan julkisista lähteistä”, Heikki Hiilamo muistutti.

Kirjoittajaryhmän ehdottama ansioturvareformi mukailee Norjan vuonna 2006 tekemää universaalia työttömyysturvauudistusta niin rahoituksen kuin kansalaisten yhdenvertaisuuden periaatteen osalta.

Heikki Hiilamo, Elina Lepomäki, Tuomas Pöysti, Osmo Soininvaara, Juhana Vartiainen: ”Ansioturvareformi – Yhtäläinen, oikeudenmukainen ja kannustava työttömyysturva”

Teema

Yhteiskunta

Tulevaisuuden yhteiskunta tarvitsee uudenlaista johtamista, laajaa yhteistyötä sekä joustavia tietojärjestelmiä ja niiden monipuolista hyödyntämistä.

Kirjoittaja

Veera Heinonen

Johtaja, Demokratia ja osallisuus, Sitra

Julkaistu

Suosittelemme

Mistä on kyse?