Siirry suoraan sisältöön

Kuva: Ronan Browne

Julkaistu 12.10.2015

Kestävä talouspolitiikka taklaa viheliäisiä ongelmia

Nykypäivän yhteiskunnallisia haasteita ei ratkaista kestävästi katsomalla asioita vain talouden näkökulmasta.
Kirjoittaja
Kirjoittajan profiilisivu: Laura Halenius
Johtava asiantuntija, Sitra
Laura Halenius on IHAN® – ihmislähtöisen datatalous projektin yhteiskunnallisesta markkinoinnista ja päättäjäviestinnästä vastaava johtava asiantuntija.

Strateginen hallitusohjelma oli syntynyt tiukkojen neuvottelujen jälkeen. Kun hallitus marssi yhtenä rintamana median eteen esittelemään kestävälle talouspolitiikalle rakentuvaa strategista hallitusohjelmaansa, oli tunnelma innostunut ja toiveikas.

Paikka ei kuitenkaan ollut Smolna, vaan hieman 70-lukua henkivä neuvottelutila Haikossa. Samaan aikaan kun Suomen hallitus työsti hallitusohjelmaansa, teki Sitran Kestävän talouspolitiikan johtamiskurssi omaa varjohallitusohjelmaansa. Todellisuus ja simulaatio kietoutuivat yhteen voimakkaammin kuin koskaan kurssin monikymmenvuotisen historian aikana.

Yhteiskunnassa käytävässä talouspoliittisessa keskustelussa korostuvat tällä hetkellä taloudellisen kestävyyden haasteet, kuten euro-alueen tulevaisuus ja julkisen talouden velkaantuminen. Nykypäivän yhteiskunnalliset haasteet ovat kuitenkin luonteeltaan niin monimutkaisia, ettei niitä ratkaista kestävästi katsomalla asioita vain talouden näkökulmasta.

Jotta voimme rakentaa tulevaisuutta kestävälle pohjalle, täytyy meidän tarkastella taloutta laajemmin ja pitkäjänteisemmin, myös ekologiset ja sosiaaliset näkökulmat huomioiden. Tämä oli lähtökohtana Kestävän talouspolitiikan johtamiskurssin numero 6 työlle. Osallistujat olivat kaikki oman alansa rautaisia ammattilaisia ja joukossa oli paljon tuttuja kasvoja: nuorisopolitiikkoja, toimitusjohtajia, ekonomisteja, tutkijoita ja toimittajia. 

Siiloutuuko suomalainen päätöksenteko liikaa?

Alustuksien, luentojen ja keskustelujen myötä nyky-Suomen ongelmien kompleksisuus valkeni kurssin osallistujille toden teolla.  Suomi on pieneksi maaksi häiritsevän kompleksinen. Kunta-uudistus ja sote-uudistus eivät ratkea, vaikka tekee kuinka paljon tutkimusta. Viheliäiset ongelmat eivät ratkea pelkästään tietoa lisäämällä.

Nämä ympärillämme olevat viheliäiset ongelmat, kuten kestävyysvajeen poistaminen, työllisyys ja kasvu, ovat poikkiyhteiskunnallisia strategisia haasteita. Niiden ratkaiseminen vaatii yhteistä tulevaisuuden visiota sekä tiivistä ja pitkäjänteistä yhteistyötä yli rajojen. Siksi kestävän talouspolitiikan johtamisosaaminen onkin ajankohtaisempaa kuin koskaan aikaisemmin.

Jos sote-asioita pohtivat vain sote-asiantuntijat ja koulutuspolitiikkaa vain koulutuksen asiantuntijat, on uusien ideoiden tuottaminen hankalaa ja päädytään usein parantelemaan vain vanhaa. Kestävän talouspolitiikan johtamiskurssin vahvuus onkin osallistujien erilaiset taustat. Kun nuorisopoliitikko, ekonomisti, yritysjohtaja, professori ja teatterinjohtaja lyövät osaamisensa yhteen, syntyy aidosti uudenlaista ajattelua.

Vuonna 2033 jokainen ihminen Suomessa tuntee olevansa täällä kotonaan

Kurssin edetessä osallistujat jakautuivat puolueisiin. Puolueiden tehtävänä oli laatia yhteiset pitkän aikavälin strategiset tavoitteet vuodelle 2033 sekä niitä toteuttavat lyhyen aikavälin (hallituskauden) muutostavoitteet vuodelle 2019. Vaalien jälkeen muodostettiin hallitus yhteisine tavoitteineen. Alustuksien, keskustelujen ja neuvottelujen kautta kurssilaiset rakensivat Suomelle kestävälle talouspolitiikalle rakentuvaa hallitusohjelmaa. Eri taustoista tulevien ihmisten hyvinkin erilaisista mielipiteistä muodostui hitaasti yhteinen mielipide Suomen suunnasta. Kurssin hallitusohjelman tavoitteet ja kärkihankkeet sitoi yhteen visio Suomesta, jossa jokainen tuntee olevansa kotonaan.

Yhteisen tilannekuvan tärkeys kirkastui osallistujille hallitustyöskentelyn edetessä: ilman yhteistä realistista käsitystä Suomen tilanteesta ei voida laatia kauaskantoisia suunnitelmia tulevaisuutta varten.

Startup-henkeä hyvinvointivaltion kehittämiseen

 Kestävän talouspolitiikan johtamiskurssi numero kuusi peräänkuulutti hallitusohjelmassaan startup-henkeä hyvinvointivaltion kehittämisessä. Selvitysten sijaan yhteiskuntaa pitäisi uudistaa kokeilujen ja korjaavien toimenpiteiden kautta.

Kurssi kehittäisi työelämää tasa-arvoisempaan ja joustavampaan suuntaan. Työlainsäädännön uudistuksilla tuettaisiin joustavia työaikajärjestelyjä ja työn yhteensovittamista muiden elämän osa-alueiden kanssa. Työelämän uudistamiseen liittyi myös sosiaaliturvan kehittäminen joustavampaan suuntaan. Uudenlainen ”flexicurity”, mukautuisi erilaisiin elämäntilanteisiin ja tulojen muutokseen automaattisesti ja tekisi työstä ja yrittämisestä aina kannattavaa. 

Kurssi korosti digitalisaation huomioimisen tärkeyttä kaikilla koulutusaloilla ja -tasoilla, aina esiopetuksesta lähtien. Suomessa etsitään paraikaa kuumeisesti mahdollisuuksia hyödyntää digitalisaation tuomia mahdollisuuksia. Hyödyt digitalisaatiosta saavutetaan kuitenkin vasta, kun riittävän moni käyttää digitaalisia palveluja. Mitä aikaisemmin lapset ja nuoret pääsevät elämään digitaalisessa ympäristössä, sitä luontevammin he osaavat kääntää digitalisaation mahdollisuuksia konkreettisiksi palveluiksi sekä omassa elämässään että työelämässä. Implementoituessaan oikein suomalaiseen yhteiskuntaan, digitalisaatio mahdollistaa paremman työelämän, laajemman yrittäjyyden sekä kansalaisten ottamisen mukaan päätöksentekoon ja yhteiskunnan prosessien ohjaamiseen.

Talouden uudeksi moottoriksi kurssi nosti ympäristöä hyödyttävät ratkaisut, kuten kiertotalouden ja vesiteknologian vientipotentiaalin hyödyntämisen. Juhlapuheissa vesiteknologia on Suomen yksi tärkeimmistä vientituotteista. Käytännössä olemme melkoinen takapajula verrattuna vaikkapa Hollantiin.   Kestävän talouspolitiikan johtamiskurssi halusi nostaa Suomen vesiteknologian edelläkävijäksi maailmassa ja koota tätä ponnistusta tukemaan vesiteknologian Team Finlandin. 

Peruskoulureformi – miettimisen arvoinen asia

Yksi esimerkki kurssilaisten uudenlaisista konkreettisista avauksista oli peruskoulureformi. Kun leikkauksia kestävyysvajeen umpeen kuromisen vuoksi on joka tapauksessa pakko tehdä, on tärkeää tehdä ne niin, ettei vahingoiteta opetuksen ja tutkimuksen laatua.

Kurssi ideoikin peruskoulun muuttamista kahdeksanvuotiseksi. Tämä tapahtuisi lyhentämällä koulujen lomia esimerkiksi kuukaudella. Ajatus ei ole muualla Euroopassa ollenkaan outo, Tanskan koulut ovat siirtyneet kuuden viikon kesälomaan ja Norjassa lomaillaan juhannuksesta elokuun puoliväliin. Peruskoulu-uudistus toisi kurssilaisten laskujen mukaan merkittäviä säästöjä ilman että esimerkiksi tuntimääristä jouduttaisiin karsimaan.

Kvartaaliajattelu sopii huonosti kestävään talouspolitiikkaan, tähtäimen täytyy olla pidemmällä. Tänään syntyvä lapsi syntyy kompleksiseen yhteiskuntaan ja hänen asiansa ajajalla on melkoinen työsarka.

 

Kestävän talouspolitiikan johtamiskursseja järjestetään kahdesti vuodessa, ja seuraava alkaa 22.10.2015. Haluaisitko sinä oppia lisää kestävästä talouspolitiikasta? Lue lisää, ilmoita kiinnostuksesi osallistua Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutukseen tai suosittele toista henkilöä osallistujaksi täältä.