Julkaistu 29.11.2018

Kestävän talouspolitiikan periaatteisiin on helppo sitoutua - toimintaan tarttuminen onkin sitten toinen juttu

Syksyn Kestävän talouspolitiikan johtamiskurssilla tartuttiin hartiavoimin ilmastonmuutoksen haasteen selättämiseen. Kestävän talouspolitiikan periaatteiden pitäminen mukana päätöksissä osoittautui kuitenkin vaikeaksi.
Kirjoittaja
Asiantuntija, Viestintä, Sitra
Heli Nissinen on digiviestinnän kehittäjä ja tekijä. Hän luotsaa Sitran digitaalisten kanavien kehittämistä, konsepteja ja analytiikkaa. Samalla Heli vastaa myös Sitran koulutustiimin viestinnästä.

Sitran sarjassaan 13. Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus päättyi marraskuussa ja 28 kurssilaista sai jälleen todistuksen.

Syksyn 2018 kurssia sävyttivät erityisesti Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n erikoisraportin julkistus, historian tuhoisimmat maastopalot Kaliforniassa ja värikäs julkinen keskustelu Juha Sipilän hallituksen ehdotuksesta helpottaa henkilöperustaisia irtisanomisia pienissä yrityksissä.

Tämän päivän haasteiden taklaamisen sijaan kurssilaisten tehtävänä oli kuitenkin katsoa pitkälle tulevaisuuteen: turvata tuleville sukupolville hyvä elämä maapallon kantokyvyn rajoissa.

Agendalla ilmastonmuutos

Kestävän talouspolitiikan johtamiskurssien punaisena lankana on harjoitustyö, jossa simuloidaan strategisen hallitusohjelman valmistelua. Kurssilaiset laativat yhdessä kestävän talouden hallitusohjelman, jonka muodostuu tulevaisuus- ja tilannekuvasta, strategista tavoitteista, kärkihankkeista sekä julkisen talouden suunnitelmasta.

Syksyn kurssi tarttui haasteista päivänpolttavimpaan: miten minimoida ilmastonmuutoksen tuomat haitat, hillitä muutosta ja samalla selvitä koko prosessista voittajana?

Kurssilla valittu hallitus otti strategiseksi tavoitteekseen hiilineutraalin Suomen vuonna 2030. Tätä turvaamaan hallitukseen nimettiin ilmastoministeri, jonka tehtävänä olisi johtaa eri ministeriöiden välistä yhteistyötä tavoitteeseen pääsemiseksi. Ilmastovelkaa ryhdyttäisi taklaamaan muun muassa asettamalla lentoliikenteelle mittava hiilivero, tukemalla puurakentamista, panostamalla energiatehokkuuteen ja lisäämällä cleantech-osaamista.

Tulevaisuuden kasvun eväät ammennettaisi osaamisesta ja uusien energiaratkaisujen kehittämisestä ja näiden myötä syntyvästä edelläkävijyydestä globaaleilla markkinoilla.

Simulaatio vs. todellisuus

Tulevaisuuden visiointi ja pitkäjänteisen päätöksenteon suunnittelu on kurssikuplassa kohtuullisen helppoa. Kurssilla tehtävä harjoitustyö kuitenkin pakottaa osallistujat pohtimaan myös toivotun tulevaisuuskuvan toteuttamisen konkreettisia keinoja. Miten pitää kestävä kehitys mukana joka-ikisessä päätöksessä? Syksyn 2018 kurssilaiset pitivät tehtävää erityisen vaikeana. Siilomaiseen ajatteluun on helppo solahtaa, kun hallinto- ja päätöksentekomallimme eivät ole rakennettu siten, että sektoreita ylittäviin ilmiöihin olisi luontevaa tarttua.

Kurssilaiset pohtivat myös demokraattisen päätöksenteon rajoja. Monet kestävää kehitystä edistävät toimet eivät ole omiaan lisäämään puolueiden kannatusta. Miten tehdä pitkälle tulevaisuuteen katsovia päätöksiä neljän vuoden sykäyksissä? Moni kurssilainen koki, että päätöksentekojärjestelmämme ja kestävän tulevaisuuden eteen vaadittavien toimenpiteiden välillä vallitsee dissonanssi, joka tekee vaikuttaviin toimiin ryhtymisestä vaikeaa.

Osallistujien terveiset

Kokemuksia kurssilta

Mitä kurssilta jäi käteen, Metsähallituksen pääjohtaja Pentti Hyttinen ja STTK:n yhteiskuntavaikuttamisen johtaja Taina Vallander?

Tärkein oivalluksesi kurssilta?

Pentti Hyttinen: Viheliäisiin ongelmiin ei ole olemassa yksinkertaisia ratkaisuja. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, joten yhteiskunnan eri sektorien väliset kytkennät ja toisaalta valtioiden rajat ylittävät globaalit kytkennät on ymmärrettävä ennen ryntäämistä hätiköityihin toimenpiteisiin.

Taina Vallander: Suuriin ja monimutkaisiin ongelmiin ei ole helppoja ratkaisuja. Niiden löytäminen vaatii mahdollisimman monien yhteiskunnan toimijoiden sitoutumista ja vilpitöntä halua työskennellä yhdessä ratkaisun löytämiseksi. ”Konsensus Suomi” voi olla yllättävän vahva väline ilmastonmuutoksen kaltaisten megaluokan haasteiden selättämiseen, jos se onnistuu kanavoimaan resurssinsa ja yhteisen tahtotilansa oikein.

Mikä kurssilla yllätti eniten?

PH: En ole aikaisemmin sisäistänyt niin kirkkaasti murehtimisen täydellistä suunnanmuutosta: vielä 20-30 vuotta sitten globaalina päähuolena oli fossiilisten polttoaineiden loppuminen, nyt pikemminkin se, että niitä on liikaa!

TV: Ihmiset. Näin kurssilla uskomatonta heittäytymistä, intoa oppia ja työskennellä yhdessä sekä vilpitöntä halua kuunnella ja kunnioittaa toisten näkemyksiä. Tämä draivi sai minut uskomaan siihen, että suomalainen yhteiskunta pystyy mihin vain. Tekijöistä ja fiksuista ihmisistä meillä ei ole pulaa.

Mitä teet kurssin jälkeen eri tavalla?

PH: Yritän keskittyä kestävän kehityksen kannalta olennaisiin, merkityksellisiin ja vaikuttaviin muutoksiin. Arjessa pitkälle pärjää ihan perinteisellä säästäväisyydellä ja hyvällä huushollinpidolla. Jokapäiväisestä elämästä ei ole tarpeen tehdä tarpeettoman hankalaa.

TV: Pyrin omassa työssäni vaikuttamaan siihen, että poliittinen päättäjä toimisi aktiivisemmin ja määrätietoisemmin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla.
Yksityiselämässäni kulutan vähemmän ja hiilifiksummin.  

Järjestyksessään 14. Kestävän talouspolitiikan johtamiskurssi ajoittuu syksyyn 2019. Haluaisitko sinä oppia lisää kestävästä talouspolitiikasta? Lue lisää, ilmoita kiinnostuksesi osallistua tai suosittele toista henkilöä osallistujaksi täältä.

Ota yhteyttä
Johtava asiantuntija, Yhteiskunnallinen koulutus, Sitra

+358 (294) 618 208

mervi.porevuo@sitra.fi

Koulutusassistentti, Yhteiskunnallinen koulutus, Sitra

+358 (294) 618 455

johanna.soininen@sitra.fi

Mistä on kyse?