Arvioitu lukuaika 5 min

Kiertotalous on avain luontokadon pysäyttämiseen

Siirtymä kiertotalouteen, jossa hyvinvointi ei perustu aina vain uusien tavaroiden valmistamiseen, on välttämätön luontokadon pysäyttämiseksi.

Kuva: Annette Ekengren, Sitra

Kirjoittaja

Tim Forslund

Asiantuntija, Luontoa vahvistava kiertotalous , Sitra

Julkaistu

Luonnon monimuotoisuuden talousvaikutuksia selvittäneen Dasguptan raportin mukaan ihmiskunta on nyt vauraampi kuin koskaan, mutta samalla luonnon monimuotoisuus hupenee nopeammin kuin kertaakaan ihmiskunnan historiassa.

Uhanalaisten lajien ja elinympäristöjen lisäksi vaarassa ovat monet luonnon tarjoamat palvelut, kuten ravinto, vesi tai lääkkeiden ja bioteknologian raaka-aineet.

Maailman talousfoorumin arvion mukaan yli puolet maailman bruttokansantuotteesta on riippuvainen luonnosta. Ihminen ei selviä ilman luontoa.

Kansainvälisen resurssipaneelin mukaan 90 prosenttia luonnon monimuotoisuuden katoamisesta aiheutuu nykyisen lineaarisen talousjärjestelmän tavoista ottaa käyttöön ja käsitellä raaka-aineita, polttoaineita ja ruokaa.

Kiertotalous on talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan hyödynnetään käytössä olevien tuotteiden ja materiaalien arvoa mahdollisimman pitkään esimerkiksi fiksumman suunnittelun ja digitaalisten ratkaisujen avulla. Kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen.

YK:n biodiversiteettisopimuksen puitteissa on määritelty viisi aluetta, joilla toimimalla luontokato voidaan pysäyttää ja luonnon monimuotoisuus jopa nostaa nousuun vuoteen 2030 mennessä.

  • Kestävä tavaroiden ja ruoan tuotanto
  • Kulutuksen hillitseminen ja jätteen vähentäminen
  • Toimet saastumisen lopettamiseksi, vieraslajien leviämisen estämiseksi ja kantojen riistokäyttö
  • Ilmastonmuutoksen hillintä
  • Ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.

Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja kaikkiin näihin.

Kestävä tavaroiden ja ruoan tuotanto

Tavaroiden tuotanto kaikilla sektoreilla kuormittaa luontoa. Luontokadon suurin yksittäinen ajuri on kuitenkin maankäyttö.

Noin 85 prosenttia maankäyttöön liittyvästä luontokadosta aiheutuu biomassan, kuten puun, ruoan ja biopolttoaineiden, viljelystä ja käyttöönotosta.

Maailmanlaajuisesti ruoantuotanto on eniten luontokatoa aiheuttava sektori. Arviot vaihtelevat, mutta jopa 80 prosenttia viljelysmaasta kuluu karjan ruokkimiseen.

Luontokadon ajurit vaihtelevat kuitenkin maittain ja alueittain. SYKE ja LUKE ovat tunnistaneet Suomessa suurimmiksi luonnon monimuotoisuuteen kohdistuviksi paineiksi metsätalouden, maatalouden, rakentamisen sekä saastumisen ja ilmastonmuutoksen.

Myös sillä, miten ruokaa tuotetaan, on väliä. Neljäsosa maapallon pinta-alasta kärsii heikosta tuottavuudesta maan kulumisen vuoksi.

Yksi kiertotalousratkaisu on uudistava viljely, joka parantaa maaperän kuntoa ja satovarmuutta sekä auttaa ruoantuotantoa sopeutumaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin äärisäihin.

Kestävämmät proteiininlähteet ovat toinen tulevaisuuden jättibisnes: maailman talousfoorumin mukaan alalle voi syntyä jopa 30 miljoonaa työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Globaali nopeasti kasvava markkina on myös suomalaisyrityksille valtava mahdollisuus.

Vähemmän kulutusta, vähemmän jätettä

Maailmantalous toimii Circle Economyn tuoreen raportin mukaan vain 8,6 prosenttisesti kiertotalouden mukaisesti. Se tarkoittaa, että valtavasti käyttökelpoisia materiaaleja ja tavaroita päätyy jätteeksi.

Kiertotalouden ytimessä onkin tavoite hyödyntää olemassa olevia tavaroita ja materiaaleja tehokkaammin. Kun uusia luonnonvaroja tarvitaan vähemmän, vähenee myös luonnon kuormitus.

Ruokahävikki on tästä hyvä esimerkki: YK:n maatalousjärjestö FAO:n mukaan 28 prosenttia viljelyalasta kuluu sellaisen ruoan tuottamiseen, joka päätyy hävikkiin. Ratkaisujakin löytyy: suomalainen ResQ-sovellus yhdistää kuluttajat hävikkiruokaa myyviin ravintoloihin ja ruokakauppoihin.

Jätettä syntyy myös, kun käyttökelpoista tavaraa heitetään pois. Ratkaisuja tarjoavat kiertotalouden liiketoimintamallit, jotka pidentävät tuotteiden käyttöikää.

Vaatteiden valmistamiseen tarvittavien kuitujen, kuten puuvillan, viljelemiseen käytettävä pinta-ala kasvaa globaalisti. Kiertotalousratkaisut voivat vähentää neitseellisten kuitujen tarvetta: tuttu esimerkki on suomalainen Lindström, joka tarjoaa yrityksille työvaatteita palveluna ja vähentää näin tarvetta valmistaa uusia vaatteita.

Ilmastonmuutoksen torjunta

Maailman talousfoorumin mukaan ilmastonmuutos aiheuttaa tällä hetkellä 11–16 prosenttia luontokadosta. Osuuden odotetaan kasvavan, ja joissain ekosysteemeissä ilmastonmuutos on jo luontokadon suurin aiheuttaja.

Kiertotalous on tunnistettu tehokkaaksi työkaluksi ilmastonmuutoksen torjunnassa. Sitran ja Material Economicsin vuonna 2018 laatiman selvityksen mukaan kiertotalouden mukainen materiaalien käyttö voisi vähentää teollisuuden ilmastopäästöjä peräti 56 prosenttia. Avainasemassa ovat esimerkiksi teräksen ja alumiinin uudelleenkäyttö.

Myös ruokahävikin torjunnalla ja kestävämmillä ruokavalinnoilla on merkittävä vaikutus ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Saastuminen, vieraslajit ja elinympäristöjen tuhoutuminen

Nykymeno saastuttaa luontoa joka suunnasta: myrkylliset yhdisteet ja mikromuovit leviävät, vesistöt happamoituvat ja rehevöityvät. Saastuminen on yksi suurimmista uhista luonnon monimuotoisuudelle.

Saastumisen eri muodot juontavat juurensa lineaaritalouteen. Sama pätee vieraslajeihin, joiden leviämistä kiihdyttävät elinympäristöjen häviäminen, ihmisten liikkuvuus, ilmastonmuutos ja kansainvälinen kauppa.

Nämä luontoa saastuttavat tekijät voivat vahvistaa toisiaan: esimerkiksi merten muovijäte voi kuljettaa mukanaan vieraslajeja uusille alueille.

Ongelmien tavoin myös ratkaisut linkittyvät toisiinsa. 80 prosenttia tuotteiden ympäristövaikutuksista lukitaan jo suunnitteluvaiheessa. Ongelmien juurisyihin pureutumalla voidaan ratkaista samalla kertaa saastumiseen, vieraslajeihin ja ylikulutukseen liittyviä ongelmia. Sama pätee myös ilmastonmuutokseen.

Myös suojelua ja ennallistamista tarvitaan

Kiertotalouteen siirtyminen vähentää raaka-aineiden tarvetta ja muuttaa näin tuotantoa ja kulutusta kestävämpään suuntaan. Tutkimusten mukaan luontokadon pysäyttäminen edellyttää talouden suunnan kääntämisen lisäksi lähivuosina myös laajoja suojelutoimia.

Tällä hetkellä vain 15 prosenttia maapallon maa-alasta ja 11 prosenttia aluevesistä on suojeltu. Se on kaukana tavoitteesta suojella 30 prosenttia maapallon ja alueveden pinta-alasta vuoteen 2030 mennessä. Lupauksia herättää, että tammikuussa 50 valtiota sitoutui juuri tähän tavoitteeseen.

Negatiivisten vaikutusten välttämisen ja vähentämisen lisäksi kiertotalous voi myös elvyttää ja vahvistaa luontopääomaa. Arvion mukaan ennallistamalla 15 prosenttia maasta monimuotoisuuden kannalta tärkeimmillä alueilla voitaisiin ehkäistä 60 prosenttia tulevista sukupuutoista.

Ennallistamisella ja lajien palauttamisella luontoon voidaan kuitenkin päästä vain tiettyyn pisteeseen. Sukupuuttoon kuollut laji ei palaa koskaan takaisin. Luonnon monimuotoisuutta voidaan lisätä paikallisesti tietyllä alueella, mutta koko maapallon monimuotoisuutta ei voida lisätä.

Monimutkaiset järjestelmät vaativat systeemisiä ratkaisuja

Yllä esitellyt viisi näkökulmaa linkittyvät monin tavoin toisiinsa. Toiminta yhdellä alueella vaikuttaa myös toisaalla.

Esimerkiksi ruokahävikkiä vähentävät ratkaisut vähentävät viljelysmaan tarvetta sekä tarvetta hakata metsiä viljelysmaan tieltä. Ne voivat vähentää myös ruoantuotannon aiheuttamaa rehevöitymistä ja muita ympäristöhaittoja.

Ilmastonmuutoksen torjunta hidastaa vieraslajien leviämistä ja merien happamoitumista, jotka puolestaan kiihdyttävät muutenkin ylikalastettujen kalakantojen katoamista.

Kaikkia toimia tarvitaan ja toiminnan aika on nyt. Luontokadon kannalta tärkeimpien resurssien, erityisesti ruoan tuotantoon ja kulutukseen liittyvillä ratkaisuilla voi kuitenkin olla kaikkein suurimmat vaikutukset, jotka säteilevät myös laajemmalle.

Nykyinen talousjärjestelmä on tuhlaileva ja tehoton. Se ei ole tasapainossa luonnon kanssa.

Hyvä uutinen, on että nykyinen talousjärjestelmä on ihmisten suunnittelema ja rakentama. Se tarkoittaa, että voimme myös suunnitella ja rakentaa sen uudelleen, paremmaksi.

Ota yhteyttä

Aihe

Kiertotalous

Kiertotalouden ratkaisujen avulla voidaan vahvistaa luontoa ja ratkaista ilmastokriisi. Kiertotaloudessa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan hyödynnetään käytössä olevien tuotteiden ja materiaalien arvoa mahdollisimman pitkään. Kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen.

Kirjoittaja

Tim Forslund

Asiantuntija, Luontoa vahvistava kiertotalous , Sitra

Julkaistu

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?