Puheenvuoro
Arvioitu lukuaika 4 min

Onko 8,6 prosenttia kiertotaloutta paljon vai vähän?

Alkuvuodesta ilmestyneet kansainväliset kiertotalousraportit sisälsivät huonoja ja hyviä uutisia: kiertotalous ei etene riittävän nopeasti, mutta suunta on vielä mahdollista kääntää.

Kirjoittaja

Tim Forslund

Asiantuntija, Luonto ja talous

Julkaistu

Kiertotalousorganisaatio Circle Economyn tuoreen Circularity Gap -raportin mukaan maailma toimii 8,6-prosenttisesti kiertotalouden periaatteiden mukaisesti.

Luku on huolestuttavan pieni. Vielä huolestuttavampaa on, että se on laskussa. Vuonna 2018 vastaava luku oli 9,1 prosenttia.

Hyvä uutinen on, että kehityksen suunta on mahdollista kääntää.

Raportin mukaan vuosi 2020 ja nopea reagointi koronapandemiaan osoittivat, että suuretkin muutokset ovat mahdollisia nopeasti.

Vuosi 2020 osoitti myös, että pitkiin toimitusketjuihin perustuva lineaaritalous on haavoittuva. Jo aiemmin on ollut tiedossa, että talous ei ole maapallon kannalta kestävällä pohjalla.

Ilmastonmuutos ja luontokato pitää pysäyttää tällä vuosikymmenellä, ja muutoksen pitää alkaa tänä vuonna. Kiertotalous Kiertotalous Talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita. Avaa termisivu Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja näiden kriisien juurisyihin.

Circle Economyn raportissa ehdotetaan kolmea ratkaisua.

Laaja ja monimuotoinen koalitio kiertotalouden taakse

Kiertotalous etenee vain, jos sitä edistää laaja koalitio yrityksiä, poliitikkoja, järjestöjä ja kansalaisia.

Suomessa tästä on jo hyviä kokemuksia: maailman ensimmäisen kiertotalouden tiekartan laatimisessa oli mukana laaja joukko yhteiskunnan eri toimijoita. Työ eteneekin nyt toteutusvaiheeseen kiertotalouden strategisessa edistämisohjelmassa.

Erityisesti yhteiset, laajasti jaetut tavoitteet, ovat välttämättömiä, jotta kaikki saadaan mukaan muutokseen.

Kiertotalous osaksi kansallisia ilmastotoimia

Circularity Gap -raportin mukaan valtioiden tämänhetkiset päästövähennyslupaukset kattavat noin 15 prosenttia päästövähennyksistä, joita tarvitaan ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi selvästi alle kahteen asteeseen ennen vuotta 2032.

Kiertotalous on tehokas työkalu ilmastonmuutoksen torjuntaan: se voi auttaa saavuttamaan puuttuvat 85 prosenttia päästövähennyksistä. Tämä vaatii kuitenkin maailman kiertotalousasteen kaksinkertaistamista 17 prosenttiin.

Raportissa ehdotetaan erilaisia, kunkin maan olosuhteisiin sopivia kiertotaloustoimenpiteitä rikkaille, keskituloisille ja kehittyville maille. Rikkaissa maissa tulisi esimerkiksi vähentää eläinperäisten tuotteiden kulutusta ja panostaa korjausrakentamiseen. Kehittyvissä maissa tärkeää olisi monipuolistaa viljelytekniikoita, hillitä metsäkatoa ja kehittää vaihtoehtoja autolla liikkumiselle.

Näillä kiertotaloustoimilla olisi toteutuessaan merkittävä vaikutus myös luontokadon pysäyttämiseen.

Toimintaympäristö tukemaan kiertotaloutta

Raportin mukaan markkinat ja sääntely eivät tue kiertotalouteen siirtymistä. Pääomavirrat pitääkin saada suunnattua hiilineutraalin kiertotalouteen.

Muutosta on hyvin vaikea saavuttaa, jos markkina ei palkitse kiertotalouden mukaisesta toiminnasta.

Pelisäännöt ratkaisevat, ja niistä päätetään politiikassa. Esimerkiksi EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma sisältääkin tavoitteen tehdä kestävistä tuotteista normi EU:n alueella.

Systeemisellä muutoksella kiertotalouteen

Kiertotaloutta kansainvälisellä tasolla edistävä The Ellen MacArthur Foundation on julkaissut viisi universaalia tavoitetta, joita edistämällä voidaan siirtyä kiertotalouteen ja irtikytkeä resurssien kulutus talouskasvusta.

  • Suunnittelu kiertotalouden työkaluksi. 80 prosenttia tuotteiden ympäristövaikutuksista lukitaan jo suunnitteluvaiheessa. Kaikki uudet tuotteet pitää suunnitella kiertotalouden mukaisiksi.
  • Resurssit tehokkaaseen käyttöön. Kiertotalouden liiketoimintamallien avulla voidaan pitää resurssit pidempään käytössä. Käytännössä tämä onnistuu esimerkiksi panttijärjestelmien tai korjaus-, jakamis- ja lainaamispalvelujen avulla.
  • Talous toimimaan kiertotalouden mukaisesti. Verotukseen, yritystukiin ja kauppapolitiikkaan tarvitaan uusi kiertotalouden mukainen suunta.
  • Investoinnit kiertotalouden innovaatioihin, infrastruktuuriin ja osaamiseen. Kiertotalousosaamista tarvitaan kaikkialla. Erityisesti panostuksia tarvitaan monialaiseen tutkimukseen ja kiertotalouskoulutukseen kaikilla koulutusasteilla.
  • Yhteistyöllä systeemiseen muutokseen. Globaaleja systeemisiä haasteita ei ratkaista yksitellen, vaan yhdessä kokonaisuus huomioiden.

Kiertotaloutta tarvitaan myös luontokadon pysäyttämiseen

The Ellen MacArthur Foundationin julkaisussa korostetaan, että kiertotaloutta tarvitaan myös luontokadon pysäyttämiseen.

Kansainvälisen resurssipaneelin mukaan yli 90 % eliölajien kuolemista ja vesistöjen kuormituksesta aiheutuu luonnonvarojen käyttöönotosta. Luontokato voidaan pysäyttää vain siirtymällä käyttämään yhteiskunnissa jo olevia materiaaleja ja resursseja tehokkaammin.

Ilmastorintamalla tapahtuu jo lupaavaa kehitystä, mutta luontokadosta puhutaan hämmentävän vähän. Toimenpiteet etenevät turhan hitaasti.

Tietoisuus ongelmista on kuitenkin kasvanut pandemiavuoden aikana, joten tekosyyt toimettomuudelle alkavat olla loppu.

Jotta vuodesta 2021 muodostuisi kaivattu luonnon supervuosi, on löydettävä ratkaisuja tulevaisuutta uhkaavaan ekologiseen kestävyyskriisiin, jonka ulottuvuuksia ovat ilmastokriisi, luontokato ja luonnonvarojen hupeneminen.

Kiertotalous tarjoaa näihin kaikkiin ratkaisuja, joihin pitää tarttua nyt heti.

Mistä on kyse?