Kuva: Topias Dean / Sitra

Julkaistu 11.03.2020

Pitkä suhde kännykkääsi voi tulla mahdolliseksi, kiitos EU:n

Miten EU:n uusi kiertotaloussuunnitelma muuttaa arkeamme, kulutustamme ja talouden perusteita? Mitä juuri julkaistusta suunnitelmasta tulisi tietää? Kokosimme keskeiset huomiot.
Kirjoittajat
Johtava asiantuntija, Kiertotalous, Sitra

Mitä yhteistä elektroniikkajätteen valtavasti lisääntyvällä määrällä, luontokadolla ja Kiertotalous Talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita. ? Itse asiassa hyvinkin paljon, sillä mikäli tuotteet olisi alusta asti suunniteltu kestäviksi, korjattaviksi ja kierrätettäviksi, tuotteiden käyttöikä pidentyisi, resursseja käytettäisiin vähemmän ja tämän seurauksena yhä useammin alueita säilyisi luonnontilaisena.

Tulevaisuudessa – jo tällä vuosikymmenellä – esimerkiksi elektroniikan käyttöikää pidennetään kattavilla huolto- ja korjauspalveluilla, minkä jälkeen ne päätyvät kunnostettaviksi, uudelleen käytettäviksi tai purettaviksi siten, että niiden sisältämät arvokkaat komponentit otetaan talteen uuden tuotannon raaka-aineeksi. Näihin teemoihin pureutuu vastikään julkaistu EU:n uusi kiertotaloussuunnitelma

Kestävät kulutusvalinnat ja tuotepolitiikka keskiössä

EU:n uusi kiertotaloussuunnitelma pureutuu kestävyyskriisin juurisyihin, eli tapoihimme tuottaa ja kuluttaa. Suunnittelu- ja tuotantovaiheen toimet ovat materiaalin kulutuksen vähentämiseksi tehokkaita, sillä tuotantovaiheessa tehdyt valinnat määrittävät arviolta 80% tuotteiden ympäristöjalanjäljestä. Liian usein tuotteita ei suunnitella korjattaviksi tai kierrätettäväksi, vaan päinvastoin, jolloin hukataan valtavat määrät resursseja. 

EU:n sisämarkkinoiden kannalta radikaali uudistus olisi suunnitelmassa mainittu tavoite sallia Euroopan markkinoilla vuoteen 2030 mennessä vain kiertotalouden periaatteiden mukaisia ja ympäristön kannalta kestäviä, turvallisia tuotteita. Sisämarkkinoita ja kauppapolitiikkaa hyödyntämällä unioni pyrkii tekemään kiertotalouspolitiikastaan ja kestävistä tuotestandardeista normeja.  

Tietoa tuotteiden korjattavuudesta ja varaosista

Kuluttajien mahdollisuudet valita ympäristön kannalta kestävämpiä tuotteita kasvavat. Siihen tähtää ehdotus EU:n kuluttajansuojalainsäädänön uudeksi elementiksi Right to repair -nimisen aloitteen muodossa. Se velvoittaisi tuottajia tuottamaan kuluttajille tietoa tuotteiden kestävyydestä, korjattavuudesta ja esimerkiksi varaosien saatavuudesta.  

Nykyään yhä useampi elektroniikkalaite vaihdetaan uuteen huoltopalvelujen puutteen tai korjauskustannusten vuoksi, vaikka tuotteet voisivat olla korjattavissa. Siinä missä materiaali- ja energiatehokkuus ovat olennainen osa teollisuuden tuotantohyödykkeiden ansaintalogiikkaa, kulutushyödykkeissä lineaarinen osta-käytä-heitä pois -malli ja myös suunniteltu vanheneminen ovat edelleen hallitsevia. Esimerkkejä kestävämmästä liiketoiminnasta on olemassa myös kuluttajapuolella, kuten käytettyjen matkapuhelinten huoltoa ja korjausta harjoittava yritys osoittaa. Right to repair -aloite on merkittävä edistysaskel kulutustuotteilta vaadittavalle korjattavuudella ja kierrätettävyydelle, sekä siten resurssien käytön ja kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiselle tuotteiden käyttöikää pidentämällä. 

Uusi kiertotaloussuunnitelma osana EU:n Green Dealia

Ilmastonmuutoksen etenemisestä ja luonnon monimuotoisuuden kadosta johtuva kestävyyskriisi on EU:n uuden kiertotaloussuunnitelman keskiössä. Uusi kiertotaloussuunnitelma vastaa kestävyyskriisiin tilanteessa, jossa arviolta puolet kasvihuonepäästöistä ja 90 prosenttia luonnon monimuotoisuuden hupenemisesta aiheutuu materiaalien käyttöönotosta ja prosessoinnista 

EU:n uusi kiertotaloussuunnitelma on monipuolinen ja kunnianhimoinen. Sen tavoitteena on talouskasvun ja luonnonvarojen kulutuksen Irtikytkentä Tähän asti toisiinsa kytkeytyneiden asioiden erottaminen toisistaan niin, että molemmat voivat toteutua riippumatta toisistaan. Esimerkiksi koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun kytkeminen irti luonnonvarojen kulutuksesta. , ja siten EU:n talouden kääntäminen kohti hiilineutraalia kiertotaloutta. Uusi kiertotaloussuunnitelma on olennainen osa joulukuussa 2019 julkaistua EU:n vihreän kehityksen Green Deal -ohjelmaa, joka pyrkii yhdistämään EU:n tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä, säilyttämään EU:n luontopääoman sekä luomaan kestävää kasvua. 

Sen sijaan kiertotaloussuunnitelmasta jäi uupumaan konkreettinen tavoite neitseellisten raaka-aineiden käytön vähentämiselle EU:ssa ja siten EU:n materiaalijalanjäljen vähentämiseen vuoteen 2050 mennessä. Tämä yhdessä muiden vihreän kehityksen Green Deal -ohjelmaan sisältyvien kunnianhimoisten tavoitteiden kanssa lähettäisi vahvan viestin tuottajille, kuluttajille sekä päätöksentekijöille EU:n tavoitteesta siirtyä hiilineutraaliin kiertotalouteen. 

Suunnitelmasta jäi uupumaan konkreettinen tavoite neitseellisten raaka-aineiden käytön vähentämiselle.

Digitalisaatio on kiertotalouden mahdollistaja. Se luo edellytyksiä innovaatioille, neljännelle teolliselle vallankumoukselle ja esimerkiksi liiketoiminnan muuttumiselle palvelupainotteisemmaksiKiertotaloussuunnitelmaan sisältyvät aloitteet tuotteiden materiaalitietoja ja tietokantoja yhdistävän European Circular Economy Dataspacen perustamisesta ja digitaalisista tuotepasseista ovat edistyksellisiä tuomalla tuotteiden elinkaaren ja jäljitettävyyden eri arvoketjun osissa näkyväksi.  

Digitalisaatioon ei liity pelkästään positiivisia puolia, sillä pahimmillaan siihen liittyy tekijöitä, jotka lisäävät energian ja materiaalikulutuksen kautta CO2-päästöjä sekä heikentävät luonnon monimuotoisuutta. Meidän tulisikin paremmin ymmärtää digitalisaation systeemisiä vaikutuksia ja kehittää keinoja suunnata kehitystä kestävään suuntaan. 

Huomio paljon luonnonvaroja kuluttaviin sektoreihin

Komission kiertotaloussuunnitelma pyrkii luomaan ratkaisuja resurssi-intensiivisille aloille, kuten tekstiili-, rakennus, elektroniikka- ja muovialalle. Tämän lisäksi EU:n uusi teollisuusstrategia perustuu hiilineutraalille kiertotaloudelle. Tämä on oikea tie, sillä noin 20 prosenttia EU:n kasvihuonepäästöistä tulee teollisuudesta ja vain noin 12 prosenttia teollisuudessa käytetystä materiaalista on kierrätettyä. Kiertotalouden päästövähennyspotentiaali etenkin raskaassa teollisuudessa on laaja, jopa 56 prosenttia teräs-, alumiini-, muovi-, ja sementin tuotannon päästöistä vuoteen 2050 mennessä 

Reilu siirtymä kiertotalouteen 

Euroopan uudessa vihreän kasvun ohjelmassa, Green Dealissä, on esitetty perustettavaksi oikeudenmukaisen siirtymän rahasto. Sen yksi keskeisimmistä tavoitteista on tukea siirtymää hiilineutraalin kiertotalouteen.  

Kun taloudessa siirrytään kiertotalouden liiketoimintamalleihin, vaikuttaa se merkittävästi työhömmetapaamme kuluttaa sekä aluekehitykseen. Seuraavaksi on keskeistä tunnistaa siirtymän moninaisia vaikutuksia arkeemme ja ohjata kehitystä niin, että siirtymän hyödyt ja haitat jakautuvat mahdollisimman tasapuolisesti eri toimialojen, ammattiryhmien ja yhteisöjen kesken. Koulutusmahdollisuudet ja elinikäisen oppiminen ovat tärkeitä työkaluja siirtymän reiluuden varmistamisessa. Lisäksi on keskeistä varmistaa, että kiertotalouteen syntyvät työpaikat ovat säällisiä, esimerkiksi puuttumalla alustatalouden ihmisoikeusriskeihin. 

Komission kiertotaloussuunnitelma on asettanut suunnan kunnianhimoisten toimien kautta. Tämän jälkeen on kyse toimeenpanosta ja sekä tuotantotapojen että kuluttajakäyttäytymisen muuttumisesta kohti kestävämpää tulevaisuutta. Suhde omaan kännykkäänkin voi muuttua pitkäikäiseksi, kun laitteen komponentteja kuten ohjelmistojakin voi päivittää

Mistä on kyse?