Artikkeli
Virtuaalivaluutat ja lohkoketjuteknologiat haastavat perinteisiä rahoitusmalleja ja avaavat uusia mahdollisuuksia globaalisti. Web 3.0:n murros voi muuttaa vallan rakenteita taloudessa ja digitaalisessa maailmassa. Yhteisille pelisäännöille on tarvetta.
Johtaja
Johtava asiantuntija
Julkaistu
9.12.2025
Kryptoteknologiat, kuten virtuaalivaluutat, ovat nousseet merkittäväksi taloudelliseksi ja yhteiskunnalliseksi ilmiöksi. Ne eivät ole vain teknisiä innovaatioita, vaan haastavat perinteisiä sääntelymalleja ja rahoitusjärjestelmiä.
Sitra laati eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan pyynnöstä katsauksen, joka tarkastelee virtuaalivaluuttoihin liittyviä kehityskulkuja. Poimimme päähuomiot tähän artikkeliin.
Nykyinen internet on keskitetty ja suuret teknologiayhtiöt käyttävät huomattavaa vaikutusvaltaa. Internetin seuraava kehitysvaihe web 3.0 ja sen tuoma hajautettu digitaalinen maailma, jota virtuaalivaluutat edustavat, voi tarjota reilumpia rakenteita. Paljon riippuu kuitenkin siitä, millaisia pelisääntöjä lainsäätäjät, yritykset, järjestöt ja käyttäjät yhdessä luovat.
Useimmat virtuaalivaluutat perustuvat lohkoketjuteknologiaan, joka mahdollistaa läpinäkyvät siirrot ilman välikäsiä.
Virtuaalivaluuttoja voi käyttää monipuolisesti: niihin voi sijoittaa, niiden avulla voi siirtää varoja nopeasti ja edullisesti yli rajojen ja niillä voisi periaatteessa ostaa myös tuotteita ja palveluja, joskin esimerkiksi Suomessa tällainen käyttö on vielä vähäistä.
Esimerkkejä maailmanlaajuisista mahdollisuuksista:
Institutionaalisten sijoittajien kiinnostus virtuaalivaluuttoihin kasvoi merkittävästi vuonna 2024 etenkin Yhdysvalloissa sen jälkeen kun ensimmäinen bitcoiniin sidottu pörssinoteerattu rahasto lanseerattiin. Myös presidentti Trump nosti kryptovaluutat näkyvään rooliin presidentinvaalikampanjassaan.
Samaan aikaan teknologiaan liittyy riskejä, kuten rikollinen käyttö. Virtuaalivaluuttojen ja muiden kryptoteknologioiden käyttö on kasvanut niin suureksi, että suuret talousalueet haluavatkin integroida ne osaksi talousjärjestelmäänsä ja tuoda ne perinteisen sääntelyn piiriin.
Rahoitussektorin innovaatiot ja uusien digitaalisten palvelujen kehitys tarjoaa mahdollisuuksia niin suomalaisille yrityksille kuin yhteiskunnalle. Suomella on hyvät edellytykset nousta web 3.0:n ja kestävien lohkoketjuratkaisujen edelläkävijäksi hyödyntämällä vahvaa teknologiaosaamista, puhdasta energiaa ja korkeaa digivalmiutta.
Samalla virtuaalivaluutat, erityisesti vakaavaluutat, myös haastavat keskuspankkien ja perinteisten rahoitusinstituutioiden valtaa. Pankkien ja rahoituslaitosten on valmistauduttava ohjelmoitavan rahan aikaan luomalla uusia kyvykkyyksiä.
Kokosimme yhteen joukon internetin uuteen kehitysvaiheeseen liittyviä käsitteitä, joiden koemme kaipaavan selitystä. On tärkeää pystyä puhumaan yhteisin määritelmin teknologiaan liittyvistä aiheista, ja myös omalla äidinkielellään.Sitra on jo aiemmin julkaissut internetin kolmannen kehitysvaiheen käsitteitä. Nyt julkaistavat käsitteet täydentävät vuoden 2023 listaamme.Lista ei pyri olemaan akateemisen tarkka eikä kaiken kattava. Toivomme sen tarjoavan kuitenkin apua käsitteiden ymmärtämiseen. Alla olevat määritelmät ovat Sitran yhdessä alan toimijoiden kanssa luomia.
Arvopaperirahake
Digitaalinen rahake, joka edustaa jonkin olemassa olevan omaisuuserän, kuten osakkeen, kiinteistön tai muun sijoituskohteen, omistusta ja joka on tiukemman arvopaperisääntelyn alainen. Kaikki arvopaperirahakkeet ovat myös omaisuusrahakkeita.
Digitaalinen hallintatodistus (NFT)
Todistus oikeudesta digitaaliseen kopioon, jonka nykyinen haltija ja hallinnan siirtohistoria on varmistettu lohkoketjuteknologian avulla.
Digitaalinen rahake
Rahake, joka kuvaa eri tahojen välillä vaihdettavaa asiaa lohkoketjussa. Rahake on yleiskäsite englannin kielen käsitteille ”coin” ja ”token”. Coin (suomeksi myös ”kolikko”) käyttää omaa lohkoketjua, kun taas token kuvaa rahaketta, joka on tehty olemassa olevan lohkoketjun päälle. Digitaalinen rahake voi edustaa arvoa (esim. kryptovaluutta), hallintaoikeutta (esim. digitaalinen hallintatodistus, NFT) tai sijoituksia (esim. osakkeita tai päätösvaltaa organisaatiossa). Muistuttaa mekanismiltaan reaalimaailman poletteja).
Digitaalinen varallisuus
Digitaalisessa muodossa oleva arvon tai oikeuden kirjaus, jota voidaan tallentaa, siirtää ja vaihtaa sähköisesti.
Fiat-valuutta
Raha, jonka arvo ei perustu fyysiseen hyödykkeeseen, kuten kultaan, vaan valtion tai keskuspankin antamaan määräykseen.
Hajautettu itsenäinen organisaatio (DAO)
Organisaatio, joka toimii itsenäisesti tai autonomisesti ilman normaalin organisaation johtoporrasta, ja hyödyntää lohkoketjuteknologiaa. Jäsenet ohjaavat toimintaa suoraan älysopimusten ja hallussaan olevien digitaalisten rahakkeiden avulla. Hajautettuja itsenäisiä organisaatioita voidaan pitää digitaalisen ajan osuuskuntina.
Hajautetun mallin rahoituspalvelu (DeFI)
Lohkoketjuteknologiaa ja digitaalisia rahakkeita hyödyntävä rahoituspalvelu, joka toimii itsenäisesti älysopimusten avulla ilman välikäsiä.
Hajautettu sovellus
Sovelluksia, jotka toimivat lohkoketjuissa älysopimusten ohjaamina. Niiden avulla käyttäjät voivat esimerkiksi antaa tai ottaa lainaa ilman pankkia, käydä kauppaa tai ostaa vakuutuksia.
Hallintorahake
Virtuaalivaluuttojen yhteydessä hallintorahake (engl. governance token) tarkoittaa digitaalista rahaketta, joka antaa haltijalleen oikeuden osallistua hajautetun järjestelmän tai projektin päätöksentekoon. Esimerkkinä DAO:n hallinnassa käytetty rahake.
Keskuspankin digitaalinen valuutta
Valtion liikkeeseen laskema sähköinen raha, joka on suoraan kansalaisten ja yritysten käytettävissä keskuspankkirahana.
Konsensusalgoritmi
Algoritmi, jonka avulla tietokoneiden muodostaman verkon käyttäjien tietokoneet muodostavat yhteisymmärryksen siitä, mikä data on virheellistä ja mikä oikeaa.
Kryptolompakko (tai digitaalinen lompakko)
Sovellus, joka mahdollistaa kaupankäynnin ja asioinnin digitaalisen laitteen tai verkkopalvelun kautta.
Kryptovarat (tai digitaalinen valuutta)
Digitaalinen rahake, joka hyödyntää lohkoketjuteknologiaa ja kryptografiaa eli salaustekniikkaa.
Lohkoketju
Jatkuvasti kertyvä hajautettu datakokonaisuus, jonka kaikki tapahtumat ovat aikajärjestyksessä, kaikkien osapuolten vahvistamia ja tallennettu niin, ettei mitään voi muuttaa tai väärentää.
Maksurahake
Digitaalinen rahake, jonka keskeinen tarkoitus on toimia maksuvälineenä eli siirtää arvoa henkilöiden, yritysten tai sovellusten välillä.
Meemikolikko
Digitaalinen rahake, joka on saanut alkunsa internetmeemistä, vitsistä tai muusta humoristisesta ilmiöstä, mutta jota kuitenkin voidaan ostaa, myydä ja käyttää kuten muita kryptovaroja.
Ohjelmoitava raha
Digitaalinen raha, jota käytetään etukäteen määritettyyn tarkoitukseen, kuten älysopimusten avulla automatisoituun maksuun.
Omaisuusrahake
Digitaalinen rahake, joka edustaa jonkin omaisuuserän tai muun digitaalisen kopion omistusta tai arvoa. Tähän liittyy tokenisaation ilmiö, jossa omaisuuteen kohdistuva oikeus kytketään lohkoketjuun ja omaisuusluokkia muunnetaan digitaaliseen muotoon, rahakkeiksi.
Digitaalinen rahake, joka edustaa jonkin omaisuuserän tai muun digitaalisen kopion omistusta tai arvoa. Tähän liittyvästä ilmiöstä käytetään nimitystä ”tokenisaatio”.
Osuuden varmenne
Konsensusalgoritmi, joka varmistaa transaktion lohkoketjuun kiinnitettävien kryptorahakkeiden avulla.
Tehdyn työn varmenne
Konsensusalgoritmi, joka varmistaa transaktion koneellisen laskennan avulla.
Tekoälyagentti
Autonominen ohjelmisto tai järjestelmä, joka käyttää tekoälyä suorittaakseen tehtäviä itsenäisesti, ilman jatkuvaa ihmisen ohjausta.
Tokenisaatio
Lohkoketjuteknologiaan perustuva prosessi, jossa omaisuuteen kohdistuva oikeus kytketään lohkoketjuun ja omaisuusluokkia muunnetaan digitaaliseen muotoon, rahakkeiksi (token).
Vakaavaluutta
Kryptovaluutta, jonka tarkoituksena on mukailla olemassa olevien fiat-valuuttojen, kuten euron tai dollarin, arvoa.
Virtuaalivaluutta (tai kryptovaluutta)
Digitaalisessa muodossa olevia valuuttoja, jotka eivät ole keskuspankin tai muun viranomaisen liikkeelle laskemia. Tunnetuin virtuaalivaluutta on bitcoin.
Web 3.0
Internetin kehitysvaihe, jonka tavoitteena on tarjota hajautettua päätöksentekoa ja kaupankäyntiä mahdollistavia palveluja.
Älysopimus
Lohkoketjuteknologialla toteutettu ohjelma, joka mahdollistaa arvoa sisältävien kohteiden automaattisen vaihdannan ennalta määritettyjen ehtojen avulla.