Mitä jos koulun tehtävä olisi vahvistaa tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja planetaarista vastuuta? Mitä jos jokainen oppisi koulussa ymmärtämään, mitä yhteiskunnassa on tekeillä ja miten yhteiskunnalliset päätökset vaikuttavat yksittäisen ihmisen mahdollisuuksiin?

Esimerkiksi tällaisia tehtäviä koulutuksella voisi olla tulevaisuudessa, sanoo Kristiina Brunila. Hän on kasvatuksen ja koulutuksen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon professori Helsingin yliopistosta. 

Laaja-alaista keskustelua koulutuksen tulevaisuudesta tarvitaan juuri nyt, sillä maailma muuttuu kiihtyvää tahtia. Myös koulutuksen roolia ja tavoitteita on arvioitava uudelleen. Samalla täytyy haastaa oletuksia, joiden varaan koulutusta on aiemmin rakennettu.  

“Jos halutaan rakentaa koulutusjärjestelmä, joka voisi vahvistaa demokraattista osallistumista ja ehkäistä eriarvoistumista tai ekokriisiä, täytyy entistä useamman päästä mukaan keskusteluun koulutuksen tulevaisuudesta. Etenkin koulutusalan ammattilaisia, tutkijoita sekä lapsia ja nuoria täytyy kuulla entistä enemmän”, Brunila sanoo.  

Keinoja tähän on kehitetty Sitran Tulevaisuusvalta-kokeiluissa, johon Brunilakin tiimeineen osallistuu.

Koulutuksen tulevaisuutta täytyy suunnitella oppilaiden ja henkilökunnan kanssa

Tulevaisuusvalta on valtaa vaikuttaa siihen, mitä tulevaisuudessa pidetään mahdollisena tai toivottavana. Toivottavien tulevaisuuksien kuvitteluun ja tavoitteluun tarvitaan myös tulevaisuusajattelun taitoja. Mitä useampi ihminen pääsee osallistumaan tulevaisuudesta käytävään keskusteluun, sitä parempaa tulevaisuutta voidaan rakentaa kaikille.

Brunila kollegoineen on mukana Sitran Tulevaisuusvalta-hankkeessa, jossa viisitoista tiimiä teki kokeiluja tulevaisuusvallan laajentamiseksi. 

Brunilan vetämässä KOETUS-kokeilussa visioita koulun tulevaisuudesta työstettiin yhdessä rehtoreiden, opettajien, tutkijoiden, koulutus- ja nuorisoalan järjestöjen, opiskelijajärjestöjen ja nuorten kanssa. 

Koulutuksen tulevaisuutta käsiteltiin myös Innolinen ja DialogiAkatemian kokeiluhankkeessa, jossa ääneen pääsivät ala- ja yläkouluikäiset lapset. 

Erilaiset visiot koulun tulevaisuudesta ovat ajankohtaisia juuri nyt. Näitä laaditaan myös Opetus- ja kulttuuriministeriön Peruskoulun tulevaisuustyö -kehittämishankkeessa.   

Siinä tulevaisuusvalta keskittyy hallinnon ja tutkimuksen asiantuntijatahoille ja yksittäisiin, ennalta valittuihin teemoihin, sanoo Päivi Nilivaara opetusalan asiantuntijayritys Innoline Oy:sta.  

”Tulevaisuuden koulua rakennetaan kuitenkin ennen kaikkea lapsia ja heidän lapsiaan varten. Eikö silloin ole itsestään selvää, että heitä pitäisi kuulla”, Nilivaara sanoo.

Tällaisia asioita lapset ja nuoret toivovat tulevaisuuden koulusta

Mitä ja nuoret sitten tulevaisuuden koululta toivoisivat? 

Tätä Nilivaara tiimeineen selvitti tulevaisuusdialogeissa ala- ja yläkouluikäisten lasten kanssa. 

Lapset toivoivat muun muassa sitä, että ekosysteemi ja ympäristön hyvinvointi voitaisiin huomioida koulun arjessa paremmin. 

”Lisäksi he toivoivat, että koulussa voitaisiin toimia enemmän eri ikäisten oppilaiden kesken. Jokainen kun oppii omaan tahtiinsa, ja isommat voivat monessa toimia apunsa ja tukena pienemmilleen.”

Yksi, mitä lapset eivät halunneet, oli etäkoulu. Tämä herätti lapsissa huolta. Mitä tapahtuisi, jos ei enää yhtä usein näkisi kavereita? Entä miten taattaisiin jokaisen oppiminen? Toisaalta koululaiset kuitenkin pohtivat, että voisiko koulussakin joskus olla etäpäiviä. Tällöin oppilaat voisivat keskittyä tiettyihin tehtäviin rauhassa ja omaan tahtiinsa.  

Molemmissa koululaisten kanssa käydyissä keskusteluissa myös tuli esiin, että lasten mielestä koulussa on paljon hyvää nytkin, Nilivaara sanoo. Lapset kertoivat, että koulussa on turvallista, hyvä ja ilmainen ruoka sekä hyvät opettajat, jotka tukevat oppimista ja huolehtivat lasten hyvinvoinnista.  

”Tällaiset näkemykset eivät välity aikuisten puheista. Niissä kuulostaa pikemmin siltä, että kouluissa eniten pielessä on kaikki.”  

Myös koulutusalan ammattilaisten tulevaisuusvaltaa täytyy tukea 

Lasten näkemykset myötäilevät arjen tasolla myös niitä visioita, joita koulutusalan toimijat loivat KOETUS-hankkeen kaksipäiväisessä Tulevaisuusfoorumissa. Näissä esiin nousivat tasa-arvo, yhdenvertaisuus sekä eettisempi suhde ympäristöön ja muunlajiseen luontoon. 

Moni Tulevaisuusfoorumin osallistuja oli kaivannut laaja-alaista keskustelua, jossa koulutuksen tulevaisuutta voitaisiin pohtia ekokriisi ja eriarvoistuminen huomioiden, Brunila kertoo.  

”Taloudelliset, sosiaaliset, ekologiset ja poliittiset kriisit vaikuttavat koulutusjärjestelmään, ja silti koulutusta suunnitellaan näistä erillään. Moni Tulevaisuusfoorumin osallistuja sanoi, että tapahtuman sisältö auttoi heitä paremmin ymmärtämään näitä yhteyksiä. Tämä ymmärrys myös motivoi heitä toimintaan.”  

Jo tilaisuus itsessään toimi pienenä siemenenä muutokselle, Brunila sanoo.  

”Osallistujat rakensivat uusia verkostoja, joissa voidaan käydä laajempaa keskustelua siitä, mihin suuntaan koulutusta ei haluta viedä ja mitä vaihtoehtoisia tapoja voitaisiin kokeilla.”  

KOETUS-kokeilun tavoitteena on herättää uudenlaista ajattelua koulutuksen roolista ja rohkaista koulutusalan toimijoiden ja nuorten uskoa siihen, että he itse voivat vaikuttaa tulevaan. 

Tulevaisuusfoorumin visioista voitaisiin tehdä konkreettisempia tulevaisuuskuvia ja toimenpidesuunnitelmia pitkäkestoisemmassa, laaja-alaisessa ja moniäänisessä työskentelyssä. Tällaista Brunilan mukaan tarvitaan. 

”Olisi mahtavaa, jos koulutusjärjestelmässä voitaisiin entistä ennakkoluulottomammin haastaa asioita, joihin olemme tottuneet. Koulunkaan ei tarvitse vain sopeutua rakenteisiin, vaan kouluissa voidaan harjoittaa yhteiskunnallista mielikuvitusta, ottaa kantaa ja rakentaa uutta.”

Kirjoitus on osa artikkelisarjaa, jossa avataan Tulevaisuusvalta-ohjelmaan valittujen tiimien kokeiluja, oppeja ja ajatuksia tulevaisuusvallan laajentamisesta. Sitra rahoitti kaikkiaan 15:n eri tiimin kokeiluja vuosina 2024–2025.