Siirry suoraan sisältöön

Kuva: Topias Dean/Sitra

Julkaistu 10.03.2019

Kunta mahdollistaa tärkeät siirrot kiertotaloudessa

Visio 2025: kunnat ja kaupungit aktivoivat ja kirittävät alueellaan toimivia yrityksiä, yhteisöjä ja asukkaita kiertotalouteen sekä tekevät kiertotalouden mukaisia julkisia hankintoja.

Mitä kunnissa ja kaupungeissa kannattaisi muuttaa, jotta Suomi pääsee kiertotalouteen vuoteen 2025 mennessä?

Fiksu alueiden käyttö opetus ja koulutus sekä pitkäjänteinen ja kunnianhimoinen elinkeinopolitiikka ovat keinoja, joilla kunnat ja kaupungit mahdollistavat kiertotalouden kehittymisen.

Kunnat ja kaupungit voivat toimia kiertotalouden kiihdyttämöinä aktivoimalla alueen toimijoita, toteuttamalla kiertotalouden mukaisia julkisia hankintoja ja kannustamalla alueen elinkeinoelämää ja asukkaita kiertotalouden mukaisiin toimiin. Kiertotalouden toimintamallien kehittämiseen tarvitaan uudenlaisia kumppanuuksia ja kunnat voivat edesauttaa niiden muodostumista. Kunnat voivat hankintojen kautta tarjota yrityksille testialustoja kiertotaloutta tukevien ratkaisujen kehittämiselle.

Kuntien rooli maankäytön suunnittelijana, tilaajana, asiakkaana, rakennuttajana ja lupaviranomaisena antaa mahdollisuudet vauhdittaa kiertotalousyhteiskunnan syntymistä.

Rakennettuun kaupunkiympäristöön, rakennuksiin ja maamassojen hallintaan liittyy paljon kiertotalouden mahdollisuuksia kunnissa. Kiertotalous tulee ottaa kiinteäksi osaksi aluesuunnittelua. Maankäytön suunnittelulla voidaan vaikuttaa rakentamisen tehokkuuteen ja materiaalivalintoihin.

Kevyt ja joukkoliikenne on oltava etusijalla kaupunkisuunnittelussa. Vaihtoehtoisten käyttövoimien lataus- ja tankkausverkoston laajentaminen mahdollistavat myös pidemmät matkat. Uudet kysynnän ja tarjonnan mukaan joustavasti kutsuohjatut liikkumispalvelut tarjoavat varteenotettavan liikkumisvaihtoehdon autoilulle.

Kiertotalousliiketoimintaa edistää kuntien julkisten hankintojen kautta syntyvä kysyntä edistyksellisille ratkaisuille.

Kunnat voivat enenevässä määrin hankkia palveluita tai käyttöoikeutta fyysisten tuotteiden sijaan. Esimerkiksi julkisessa rakentamisessa sovelletaan mallia, jossa rakennuttaja jää itse rakennuksen omistajaksi. Tämä luo rakennuttajalle kannustimen edistää pitkäikäistä, energia- ja resurssitehokasta rakentamista. Julkisten tilojen käyttöä on myös mahdollista optimoida merkittävästi esimerkiksi yhteiskäytön avulla.

Julkiset ruokapalvelut ovat kunnalle suora kanava vaikuttaa useiden kuluttajien ruokailutottumuksia. Julkisten ruokapalvelujen avulla tulee edistää muun muassa ravinteiden kierrätystä, agroekologisia symbiooseja ja maaperän hyvinvointia. Sekä ympäristön että terveyden kannalta on suotuisaa suosia kasviproteiinituotteita ja järvikalaa. Ruokahävikin vähentäminen on sekä ekologisesti että taloudellisesti kannattavaa ruokapalveluiden tehostamista.

Haja-asutusalueilla maatalouden resurssivirtojen kiertoa voidaan edistää esimerkiksi luomalla verkostoja biokaasun tuotantoon ja käyttöön. Tämä mahdollistaa kotimaisten uusiutuvien polttoaineiden käytön lisäämisen myös lämmöntuotannossa ja liikenteessä.

Maalissa kunnianhimosta nautitaan

Kiertotalouteen vuoteen 2025 mennessä siirtynyt Suomi on määritellyt käsityksensä edistyksestä uudelleen. Pienet askeleet ja suuret harppaukset hiilineutraalin kiertotalouden mukaiseen yhteiskuntaan ovat aloittaneet kokonaan uudenlaisen talouden pelin, jossa voitot jaetaan aivan eri perustein kuin ylikulutuksen aikakaudella. Vanhan lineaarisen talouden tapaan peli hioutuu yhä saumattomammaksi ja tehokkaammaksi, vain lähtökohdat ovat muuttuneet täysin.

Kun Suomi hyödyntää hiilineutraalin kiertotalouden globaalin markkinapotentiaalin täysimääräisesti, perustana olevalla kunnianhimoisella kotimarkkinoilla yritykset synnyttävät ja hyödyntävät uusia ratkaisuja. Se houkuttelee ulkomaisia investointeja Suomeen. Kulutustavat ovat siirtyneet kestävälle pohjalle – hukkaa ei synny ja liikevoitot eivät synny enää ylikulutuksesta.

Eri alueiden taloudelle kiertotalous on luonut uutta yritystoimintaa sekä työpaikkoja. Kunnat ja kaupungit ovat tärkeitä kiertotalouden mahdollistajia. Kuntien rakennettu ja tietoinfrastruktuuri (energia, liikkuminen, rakennettu ympäristö, jäte- ja vesihuolto) sekä palvelut toimivat kehitysalustoina uusien ratkaisujen markkinoille pääsyssä ja skaalaamisessa. Kiertotalous on kilpailukyvyn ja elinvoiman keskiössä.

Suomi käyttää luonnonvaroja kestävästi.

Luonnonvarojen kestävästä käytöstä materiaalien kiertotalouden avulla on kehittynyt yksi ratkaisu myös luonnon monimuotoisuuden vähenemisen ehkäisyyn. Elinympäristöjen häviäminen ja heikkeneminen on ollut keskeisin lajien ja luontotyyppien uhanalaisuutta aiheuttava tekijä. Kiertotalouteen siirtyminen on vaikuttanut tämän tekijän voimakkuuteen, kun neitseellisten luonnonvarojen käyttöönoton tarve on vähentynyt. Paine uusien maa-alueiden muokkaamiseen on vähentynyt, kun rakennettujen alueiden uusiokäyttö on yleistynyt tai rakentamisesta aiheutunut elinympäristöjen heikentyminen on korvattu parantamalla muiden elinympäristöjen tilaa toisaalla.

Kiertotalouden perustana on vähähiilisen energian käyttö. Energialähteinä hyödynnetään mahdollisimman paljon kestävästi tuotettua, uusiutuvaa energiaa (esimerkiksi tuuli-, aurinko- ja geotermistä energiaa). Energia- ja muun teollisuuden ylijäämäenergia ja sivuvirrat hyödynnetään teollisissa symbiooseissa mahdollisimman tehokkaasti. Energian loppukäytössä kysyntäjoustoa (esimerkiksi sähkönkulutuksen ohjausta) sekä energiatehokkuutta on lisätty.

Kuntien strategian perusta on valettu uudelleen

2020-luvun puolessa välissä kiertotalous on asetettu keskeiseen usean kunnan ja kaupungin strategiassa ja toimeenpanoon osoitetaan rahaa sekä resursseja. Kunnat tekevät aktiivista yhteistyötä alueen eri toimijoiden kanssa kiertotalouden edistämiseksi. Kuntien omissa hankinnoissa kestävän kehityksen ja/tai kiertotalouden mukaisia kriteerejä sisältävien hankintojen osuus on kasvanut merkittävästi. Lisäksi kaavoitus ohjaa tehokkaaseen maankäyttöön tai kiertotaloutta edistäviin maankäyttömuodon muutoksiin. Liikennesuoritteesta yhä suurempi osa tapahtuu kävellen, pyöräillen ja julkisella liikenteellä.

Mistä on kyse?