Siirry suoraan sisältöön

Kriittinen siirto - Suomen kiertotalouden tiekartta 2.0

Tiekartta piirtää Suomen reitin kiertotalouteen vuoteen 2025 mennessä. Löydä oma roolisi, kerää tiimisi ja muuta talouden peli fiksummaksi.

HAASTE

Suomen on taattava pärjäämisensä maailmassa, jossa taloudellinen kilpailukykymme ja hyvinvointimme eivät voi enää perustua luonnonvarojen tuhlaavaan käyttöön.

TAVOITTEET

Suomen kiertotalous vaatii neljän koko yhteiskuntamme läpileikkaavan strategisen tavoitteen toteutumista.

1.
Kilpailukyvyn ja elinvoiman perusta uusiksi

Tavoitteemme on kehittää taloutta niin, että kiertotalouden ratkaisut nostetaan Suomessa kilpailukyvyn ja talouden kasvustrategian keskiöön. Kiertotalous voi luoda Suomelle useiden miljardien eurojen vuosittaisen arvonlisän sekä parantaa yritystemme kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla ja synnyttää jopa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Hiilineutraalin kiertotalouden tavoittelu on luonut maailman nopeimmin kasvavan markkinan: maailmassa tarvitaan 90 biljoonan dollarin investoinnit vuoteen 2030 mennessä Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi (We Mean Business Coalition, 2016).

2.
Siirrytään vähähiiliseen energiaan

Kiertotaloudessa hyvinvointimme tuottamiseen tarvitaan edelleen energiaa. Sen on oltava kestävästi tuotettua uusiutuvaa ja vähähiilistä. Lisäksi energian tehokasta käyttöä on pystyttävä edistämään. Jotta kiertotalouden kehittyminen on mahdollista ja maapallon lämpeneminen saataisiin pysäytettyä 1,5 asteeseen, Suomen tulisi harkita kunnianhimon tason nostamista niin kansallisessa kuin myös Euroopan Unioninkin ilmasto- ja energiapolitiikassa.

3.
Luonnonvaroihin suhtaudutaan niukkuutena

Luonnonvarojen ja materiaalien prosessointi sekä tuotteiden valmistus aiheuttavat globaaleista ilmastopäästöistä merkittävän osan. Suomalainen kulutus ja tuotanto eivät voi enää perustua luonnonvarojen rajattomaan käyttöön, vaan kestävän tason ja Pariisin sopimuksen ilmastotavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan kiertotaloutta.

Keskeisiä keinoja ovat materiaalien saaminen kiertoon yhä uudelleen, tuotteiden materiaalitehokkuus ja kiertotalouden liiketoimintamallien käyttöönotto. Kiertotalous on myös olennaisessa roolissa, kun ratkaistaan luonnonvarojen niukkuuteen, kuten maametallien riittävyyteen liittyviä haasteita.

Luonnonvarojen käyttö, prosessointi ja tuotteiden valmistus aiheuttavat ympäristövaikutuksia eri maissa ja maanosissa. Suomessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että missä päin maailmaa tehdyillä investoinneilla saadaan teollisuuden haitallisia ympäristövaikutuksia pienennettyä eniten.

4.
Arjen päätöksistä käyttövoimaa muutokselle

Talouden peli ei nytkähdä seuraavalle, kiertotalouden mukaiselle tasolle ilman meidän kaikkien arjessa tekemiä valintojamme. Jopa lähes 70 prosenttia Suomen ilmastopäästöistä liittyy asumiseen, liikkumiseen ja ruokaan. Tällä hetkellä suomalaisten elintavat vaatisivat lähes neljän maapallon verran luonnonvaroja. Jo olemassa olevia kestäviä ratkaisuja hyödyntämällä voisimme leikata arjen päästöjämme jopa 37 prosenttia, kun lähtötasona on vuoden 2010 päästötaso. Tämä voitaisiin toteuttaa helposti siten, ettei kovinkaan moni tuntisi joutuvansa luopumaan, vaan pikemmin saavansa hyötyä arkeensa.

Meidän tulee pyrkiä vuoteen 2030 mennessä hiilijalanjäljen puolittamiseen vuoden 2010 tasosta, jota on esitetty myös Valtioneuvoston keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa (2017). Se vaatii meiltä uudenlaista suhtautumista omistamiseen, niin kulttuurisesti, verotuksellisesti kuin tulonjaonkin kannalta. Kaikilla tulisi olla mahdollisuus olla omistamatta.

ROOLISI

Tarvitsemme uudenlaista talouden pelitapaa ja avainpelaajia. Valitse roolisi ja tutustu visioon!

TOIMENPITEET

Näillä siirroilla Suomi siirtyy kiertotalouden seuraavalle tasolle – löydä toimenpide, johon voit osallistua! Tai inspiroidu niistä ja ideoi oma toimenpiteesi.

{{predefined_filters['main']['label']}}
{{predefined_filters['secondary']['label']}}
{{translate('posts_filtered')}}

PISTEYTYS

Kertyykö pisteitä? Lue, miten kiertotalouden etenemistä voidaan seurata.

TIIVISTELMÄ

Lataa tiivistelmä Suomen kiertotalouden tiekartta 2.0 -versiosta tästä (pdf).

Ota käyttöön tiekartan kalvot:

MISTÄ KAIKKI ALKOI?

Palaa vuonna 2016 julkaistun maailman ensimmäisen kiertotalouden tiekartan pariin.

…tai lue, mitä kaikkea ensimmäisen tiekartan jälkeen on tapahtunut täältä.

TEKIJÄT

Toimittajat: Laura Järvinen, Riku Sinervo, Samuli Laita ja Marika Määttä/Deloitte
Toimitussihteerit: Samuli Laita ja Noora Lindroos
Videon käsikirjoitus: Noora Lindroos ja Topias Dean
Ulkoasu ja animointi: Topias Dean
Taitto: Noora Lindroos
Toimituksen tuki: Kiertotalous-tiimi ja projektinjohtaja Kari Herlevi
Julkaisua varten on kerätty 350 ideaa ja kommenttia sidosryhmiltä, hyödynnetty kuudessa sidosryhmätilaisuudessa kerättyä aineistoa ja haastateltu 25 asiantuntijaa eri sektoreilta.

Mistä on kyse?