Julkaistu 10.03.2019

Maailman ensimmäinen tiekartta loi lähtöruudun Suomen kiertotaloudelle

Alkuspurtista lähtien suomalaisen kiertotalouden kehittäminen on ollut joukkuepeliä. Menestystä on jo tullut, mutta tarvitsemme lisää rohkeita siirtoja.

Maailman ensimmäinen kansallinen kiertotalouden tiekartta julkaistiin syksyllä 2016 Helsingissä. Sitran johdolla luotu tiekartta loi lähtöruudun Suomelle kiertotalouden edistämisessä. Seuraavat siirrot alkoivat määritellä niitä askeleita, joita tarvitaan kansantalouden systeemiseen muutokseen kohti kiertotaloutta.

Kiertotalous on talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita. Talouden pelin strategia on suurimmassa muutoksessa vuosisatoihin.

Pitkään jatkunut ylikulutus ei enää takaa menestystämme jatkossa, vaan siitä aiheutuneet ilmastokriisi ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen haastavat yhteiskuntamme perustan ja perinteisen politiikan agendan sekä liike-elämän logiikan. Meidän on ulotettava tarjonta kestävistä, maapallon kantokyvyn rajoissa olevista ratkaisuista kaikkien ulottuville.

Tämä tarkoittaa sitä, että siirtymä kohti kiertotaloutta on paitsi väistämätöntä, mutta samalla se tarjoaa kasvavia liiketoimintamahdollisuuksia. Myös kansainvälisellä pelikentällä kilpailu parhaista ratkaisuista kiristyy koko ajan.

Kaupunkien ja kuntien rooli on mahdollistaa kiertotalouden mukainen toiminta niin hallinnon, yritysten kuin asukkaidenkin arjessa. Voittavat ratkaisut eivät synny vanhoilla tekemisen tavoilla, vaan ne vaativat monenlaisia julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden yhteistyömalleja.

Kiertotalous ei ole yksilö- vaan joukkuelaji.

Suomen ensimmäisessä kiertotalouden tiekartassa asetettiin tavoite nostaa Suomi kiertotalouden globaaliksi edelläkävijäksi vuoteen 2025 mennessä. Tähän tavoitteeseen haluttiin päästä kolmella kentällä: sekä talouden, yhteiskunnan että ympäristön etuja ajaen. Ensimmäiset kiertotalouden askeleet soviteltiin viidelle polulle, joista yhdellä lähdettiin etsimään ratkaisuja ruokajärjestelmään, toisella liikkumiseen ja logistiikkaan, kolmannella tekniikkaan ja teollisuuteen, neljännellä metsätalouteen ja viidennellä yhteiskuntaa poikkileikkaaviin toimenpiteisiin. Kaikissa tehtiin niin politiikkatoimia, toteutettiin suuria avainhankkeita ja pienempiä pilottikokeiluita.

Tiekartat ovat synteesejä keskeisten yhteiskunnan toimijoiden näkemyksistä. Kuten vuonna 2016, myös nyt päivitystyössä pelin seuraavia askelia ovat olleet määrittämässä kymmenet tahot niin julkiselta, yksityiseltä kuin kolmanneltakin sektorilta.

Sitra on Deloitten avustuksella muodostanut asiantuntijatyönä ehdotukset tiekartan tavoitteista. Aineistoa niihin on saatu syksyllä 2018 tehdyistä kiertotalouden tilannekuvan taustaselvityksestä sekä siihen liittyvistä vaikuttaja- ja asiantuntijahaastatteluista. Tavoitteiden työstämiseen on osallistunut myös Sitran kokoama kiertotalouden ohjausryhmä. Toimenpide-ehdotukset ovat muotoutuneet syys-lokakuussa pidetyissä viidessä asiantuntijatyöpajassa, joiden lisäksi mukaan on nostettu tässä vaiheessa tunnistettuja muiden toimijoiden kiertotalousaloitteita.

Strategista tukea Suomen kiertotalouspolun tähän rakennusvaiheeseen on antanut kiertotalouden ohjausryhmä asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen ja hallitusammattilainen Kirsi Sormusen johdolla. Pelinrakentajina ovat olleet myös sadat eri alojen ammattilaiset, kokonaisvaltaisuutta varmistaneet Sitran asiantuntijat sekä lukuisat Otakantaa.fi-palvelussa ideoita ja kommentteja antaneet.

Alkuspurtin jälkeen

Kiertotalouden poluilla on Suomessa päästy vuoden 2016 jälkeen jo lähtöruutua pidemmälle. Poliittisella tasolla hyviä aloitteita on syntynyt esimerkiksi liikkumisen palveluiden, ravinnekierron ja rakentamisen jätemateriaalien käytön edistämiseen. Tärkeät ensiaskeleet on jo otettu, mutta vielä tarvitaan paljon lisää kunnianhimoa ja toimenpiteitä, jotka läpileikkaavat hallinnon eri aloja. Erityisesti taloudellisia ohjauskeinoja kaivataan kipeästi. Kiertotalouteen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjausta ei ole tähän saakka tarkasteltu yhtenä kokonaisuutena, mikä on välttämätöntä toimialojen ja toimijoiden välisen yhteistyön edistämiseksi. Kokonaisvaltaisen muutoksen merkkejä on nähty vasta muutamalla sektorilla.

Muun muassa Suomen yksi aiemmista menestystarinoista, opetus ja koulutus, on siirtymässä vauhdilla seuraavalle tasolle: kiertotaloutta integroidaan osaksi kaikkia opetusasteita. Ilahduttavaa on, että osassa ikäluokkia jopa kolme neljästä opiskelijasta opettelee kiertotaloutta kouluissa – yhteensä kiertotalousopetus tavoittaa jo yli 70 000 lasta ja nuorta. Nuorten ei tarvitse oppia pois vanhasta ja muutos kiertotalouteen kiihtyy, kun nämä ikäluokat tulevat työelämään. Heille kiertotalous on uusi normaali.

Pelisilmää on myös jo monilla suomalaisilla yrityksillä – tulevaisuuden bisneksen ymmärretään yhä useammin perustuvan muuhun kuin satoja vuosia vanhaan liiketoimintalogiikkaan. Esimerkkiratkaisuja löytyy muun muassa niin valmistavan kuin metsäteollisuuden ja liikennesektorin yrityksistä. Pienet ja ketterät uudet yritykset ovat esimerkiksi tutkimuslaitosten ja lainsäädännön muutosten tukemana pystyneet kehittämään optimaalisemmin resursseja käyttäviä ratkaisuja. Maahamme on syntynyt alueellisia kiertotalouden osaamiskeskittymiä, joilla on hyvät mahdollisuudet nousta globaaleiksi edelläkävijöiksi. Myös kaupunki- ja kuntatasolla on käynnissä merkittäviä kiertotalouden ratkaisuja edistäviä hankkeita.

Suomi on jo siirtynyt kiertotalousliigan kärkeen.

Edelläkävijäasemamme on tunnustettu kansainvälisesti. Ensimmäisen tiekartan ja sitä seuranneiden näkyvien toimien ansiosta Sitra nimettiin tammikuussa 2018 Maailman talousfoorumin yhteydessä The Circulars Awards -kilpailussa maailman johtavaksi julkisen sektorin kiertotaloustoimijaksi. Satavuotiaan Suomen ja Sitran lahja maailmalle oli kesäkuussa 2017 Helsingissä järjestetty maailman ensimmäinen kiertotalouskonferenssi World Circular Economy Forum (WCEF). Se toi yli 1 600 kiertotalouden huippuasiantuntijaa miltei sadasta maasta yhteen suunnittelemaan kiertotalouden seuraavia globaaleja askelia. Konferenssin ansiosta Helsinki loi itselleen näkyvän aseman globaalina kiertotalouden edelläkävijänä. WCEF:n asema alan keskeisimpänä tapahtumana vahvistui vuonna 2018 Japanin Jokohamassa järjestetyn toisen foorumin myötä. Kesällä 2019 WCEF järjestetään jälleen Suomessa.

Suomen näkyvä asema alalla kansainvälisesti ei asiantuntijahaastatteluiden perusteella kuitenkaan tarkoita vielä sitä, että nykyiset poliittiset linjaukset tai toimenpiteet riittäisivät systeemisen kiertotaloussiirtymän toteutumiseksi.

Tulevaisuustalo pelinrakentajana

Monen toimijan ensimmäisissä siirroissa kohti kiertotaloutta näkyy vielä tulevaisuustalo Sitran ote. Muun muassa opetus- ja koulutussektorin muutos on yksi näkyvä tulos Sitran roolista eri yhteiskunnan toimijoiden vauhdittajana, jotta ne saavuttaisivat omilla poluillaan seuraavia askelia oikeaa suuntaan – tiekartan päivitys on myös yksi näistä toimista.

Vastaavasti on edetty myös muilla poluilla, joita ensimmäisessä tiekartassa kutsuttiin painopistealueiksi, mutta paljon on vielä tehtävää, jotta kiertotalous skaalautuu laajasti yhteiskuntaan. Lupaavia merkkejä muutoksesta ovat sekä Sitran elämäntapatesti, joka tehtiin vuoden 2018 aikana yli puoli miljoonaa kertaa ja valmistavan teollisuuden kiertotalouden käsikirjan suosio yritysten keskuudessa. Vuonna 2014 Sitran ja suomalaisten suuryritysten perustama Climate Leadership Council on aktiivisesti haastanut yrityksiä ja yhteiskuntaa käyttämään luonnonvaroja kestävästi ja hillitsemään ilmastonmuutosta.

Sitra on edistänyt kiertotalouden tiekartan toteutumista 16 miljoonan euron rahoitusraamilla, keskittyen poikkileikkaaviin ja koko yhteiskuntaa koskettaviin yhteisiin toimenpiteisiin sekä Suomen vahvuuksia hyödyntäviin aiheisiin: kestävä ruokajärjestelmään, teollisiin kiertoihin sekä liikkumiseen ja logistiikkaan. Samaan suuntaan vievät polut ovat haarautuneet lukuisiksi omiksi kehityskuluikseen: pelkästään Sitran rahoituksella on käynnistynyt yhteensä yli 70 hanketta systeemisen muutoksen aikaansaamiseksi niin liikennerevoluution alueella kuin tuhlailutalouden symboliksi nousseen muovijätteen vähentämiseksikin.

Menestys vaatii läpimurtoa kansainvälisillä kentillä

Kuten jo aikaisemmin todettiin, kiertotalous on joukkuelaji. Menestyminen kansallisessa liigassa kuitenkin edellyttää osallistumista kansainvälisille pelikentille, sillä kauppa ja materiaalivirrat ovat globaaleja. Päästöt ja globaalit arvoketjut eivät tunne kansallisia rajoja ja globaaleiden haasteiden ratkaisuun tarvitaan parhaat tahot pelikavereiksi. Olemme aiemmin todenneet, että globaalin kestävyyskriisin ratkaisemiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista ymmärrystä kriisin juurisyistä.

Sitra onkin aktiivisesti tuottanut uutta merkittävää tietoa kiertotaloudesta kansainvälisesti. Esimerkiksi European Climate Foundationin kanssa yhdessä Material Economics -konsulttiyhtiöllä teetetyn raportin huomiot kiertotalouden roolista ilmastonmuutoksen hillinnässä on jo huomioitu EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategiassa. Ensimmäisen kansallisen kiertotalouden tiekartan oppeja olemme jakaneet muille maille ja maanosille. Kokoamme kokemuksemme vuonna 2019 tiekarttojen laadintaprosesseista toivoen, että niistä on hyötyä muille vastaavan haasteen edessä oleville maille aina Chilestä Australiaan.

Mistä on kyse?