Uhri, sopeutuja vai ratkaisujen tarjoaja?

Suomen mahdolliset roolit globaalissa kestävyyskriisissä

Kirjoittajat

Laura Järvinen, Matti Kahra, Daniel Kaufmann, Sari Laine, Hanna Mattila, Anu Mänty, Mari Pantsar, Janne Peljo ja Heikki Sorasahi. Toimittajat Vesa-Matti Lahti ja Tuula Sjöstedt

Kirjoittaja

Anu Mänty

Johtava asiantuntija, Kansainvälinen toiminta

Tuula Sjöstedt

Asiantuntija, viestintä ja yhteiskuntasuhteet, Globaali kiertotalous

Vesa-Matti Lahti

Johtava asiantuntija, Ohjelmat

Julkaistu

23.11.2017

Sisällys

<!– wp:sitra/entry-layout –> <!– wp:freeform –> Yhteiskunnallisen muutoksen kohti 1,5 asteen elämää on oltava reilu. Esimerkiksi Sitran hiljattain julkaiseman <a href=”https://www.sitra.fi/artikkelit/kestavan-kehitykset-verouudistus-usein-kysyttyja-kysymyksia/”>Kestävän kehityksen verouudistuksen</a> avulla on mahdollista vauhdittaa reilua siirtymää kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Reilu verouudistus tarkoittaa sitä, että työllisyyttä ja talouden kasvua tuetaan samalla kun vähennetään päästöjä – ilman että tuloerot kasvavat tai viennin luoma arvonlisäys laskee merkittävästi. Laaja-alaisella uudistuksella voidaan huolehtia siitä, että yksittäisten verojen kiristykset eivät vaikuta kohtuuttomasti kotitalouksien arkeen tai yksittäisiin toimialoihin. Sitran viime viikolla julkaisema, kansainvälisenä yhteistyönä toteutettu selvitys ”<a href=”https://www.sitra.fi/julkaisut/1o5-asteen-elamantavat/”>1,5 asteen elämäntavat – Miten voimme pienentää hiilijalanjälkemme ilmastotavoitteiden mukaiseksi?</a>” osoittaa, että nykyisten elämäntapojemme ja ilmastotavoitteiden välillä on valtava kuilu. Selvityksen mukaan tarvittava muutos on radikaali. Henkeä kohden laskettua elämäntapojen hiilijalanjälkeä on Suomessa pienennettävä 58–76 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, jos ilmaston lämpeneminen halutaan rajoittaa 1,5 asteeseen. Vuoteen 2050 mennessä tarvitaan vielä merkittävämpiä vähennyksiä. Kuilun umpeen kuromiseksi raportissa tarkastellaan lähes 30 erilaista asumiseen, liikkumiseen ja ruokaan liittyvää vähähiilistä vaihtoehtoa, joiden vaikutus hiilijalanjälkeen on laskettu. Selvityksessä tarkastelluissa maissa – Japanissa, Kiinassa, Brasiliassa ja Intiassa – tarvitaan kaikissa merkittäviä toimia. Osa selvitystä koskevista uutisista on otsikoitu kärjekkäästi, mikä on aiheuttanut hämmennystä. Ei ole olemassa vain yhtä kestävää elämäntapaa, vaan monia eri tapoja muuttaa niitä maapallon kantokyvyn kannalta kestävämpään suuntaan. Raportissa esitellyt vähähiiliset elämäntapavaihtoehdot ovat esimerkkejä keinoista, joilla kotitalouksien kulutuksesta syntyvää yksilöiden hiilijalanjälkeä on mahdollista merkittävästi pienentää. Vaihtoehtojen vaikutusta hiilijalanjälkeen on havainnollistettu eri käyttöönottoprosenttien avulla. Mitä laajemmin vähähiiliset vaihtoehdot otetaan käyttöön, sitä suurempi vaikutus niillä on. Eri maissa ja erilaisissa elämäntilanteissa tarvitaan erilaisia räätälöityjä ratkaisuja hiilijalanjäljen pienentämiseen. Hyvä uutinen on, että keinoja on jo olemassa. Selvityksen mukaan suurin potentiaali yksilöiden elämäntapojen hiilijalanjäljen pienentämiseksi on seuraavilla vaihtoehdoilla: yksityisautoilun korvaaminen vähäpäästöisemmillä vaihtoehdoilla kuten joukkoliikenteellä, sähkö- ja hybridiautojen käyttöönotto, sähkön ja lämmitysenergian tuottaminen uusiutuvalla energialla, asunnon vaihtaminen pienempään, kasvis- ja vegaaniruokavalion suosiminen, maitotuotteiden korvaaminen kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla ja punaisen lihan korvaaminen kanalla tai kalalla. Näiden lisäksi tarvitaan vielä koko joukko uusia ratkaisuja. <h2>Vähähiiliset vaihtoehdot luovat uusia mahdollisuuksia</h2> Vähähiiliset elämäntavat ovat paitsi elämänlaadun myös liiketoiminnan ja työllisyyden parantamisen mahdollisuuksia. Korkean osaamisen maana Suomella on mahdollisuus olla edelläkävijä ja kehittää uusia ratkaisuja. Suomalaiset yritykset ovat jo havahtuneet siihen, että menestys 1,5 asteen mukaisessa tulevaisuudessa vaatii uudenlaista liiketoiminnan logiikkaa. Kiertotalouden ja kestävän arjen ratkaisuilla on valtavasti vientipotentiaalia. Suomen inspiroivimmat kiertotalouden yritysesimerkit löytyvät <a href=”https://www.sitra.fi/hankkeet/kiertotalouden-kiinnostavimmat/”>Kiertotalouden kiinnostavimmat</a> -listalta. Keskustelu kulutusvalintojen ja elämäntapojen merkityksestä on tarpeen, sillä globaalisti noin 70 prosenttia kaikista ilmastopäästöistä syntyy kotitalouksien kulutuksesta. Kulutustottumuksia muuttamalla on mahdollista vähentää päästöjä nopeasti, mutta tämä potentiaali on toistaiseksi jäänyt vähälle huomiolle. 1,5 asteen elämäntavat -selvitys tarkastelee nykyisten kulutustottumustemme hiilijalanjälkiä ja ehdottaa globaalisti yhdenmukaisia tavoitetasoja. Tarkoituksena on herättää rakentavaa keskustelua tarvittavista ratkaisuista. Luopumisen, uhrauksien ja uhkakuvien sijaan voisi puhua enemmän siitä, millaisia tulevaisuuden kestävät elämäntavat ovat, ja miten ne voidaan saavuttaa. Vastuu muutoksesta on yhteinen. Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää valtavaa yhteiskunnallista muutosta, joka koskee niin valtioita, kuntia, yrityksiä kuin tavallisia ihmisiäkin. Tarvitsemme poliittisia ohjauskeinoja ja kannustimia vähähiilisten elämäntapavaihtoehtojen käyttöönottoon. Yrityksiltä tarvitaan panostusta uusien vähäpäästöisempien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Niihin kansalaisilla on Sitran <a href=”https://elamantapatesti.sitra.fi/”>elämäntapatestin</a> mukaan kasvava kysyntä. <ul> <li>Artikkelissa <a href=”https://www.sitra.fi/artikkelit/millaisia-ovat-15-asteen-elamantavat-ja-miten-niihin-paastaan/”>Millaisia ovat 1,5 asteen elämäntavat? Ja miten niihin päästään?</a> kerrotaan lisää tuoreesta kansainvälisestä selvityksestämme.</li> </ul> <!– /wp:freeform –> <!– /wp:sitra/entry-layout –> <!– wp:acf/recommended-plara {”id”:”block_624b2a5ae1293″,”name”:”acf/recommended-plara”,”data”:{”field_recommended_plara_show_recommended_plara”:true}} /–>