Lista
Arvioitu lukuaika 5 min

6 vinkkiä digipäästöjen pienentämiseen 

Vietämme yhä enemmän aikaa erilaisten digitaalisten laitteiden ja palveluiden parissa. Digilaitteiden käytöstä syntyy päästöjä, aivan kuten muistakin tuotteista ja palveluista. Mitä jokainen voi tehdä omien digipäästöjensä pienentämiseksi?

Kirjoittaja

Lotta Toivonen

Asiantuntija, Luonto ja arki

Julkaistu

Digilaitteiden käyttö kasvaa jatkuvasti. Uusia digitaalisia palveluita tulee harva se päivä tarjolle ja yhteiskunta digitalisoi toimintojaan kovaa vauhtia.

Kehityksellä on sekä hyvät että huonot puolensa. Digiratkaisujen avulla voidaan vähentää esimerkiksi liikkumisesta syntyviä päästöjä. Osallistuminen työpalaveriin tai webinaarin etänä säästää monesti niin aikaa kuin ympäristöä.

Kaikki digitaalinen kehitys ei kuitenkaan ole luonnon kannalta positiivista. Dataa siirretään jatkuvasti yhä enemmän ja myös tallennuskapasiteetin ja laskentatehon tarve kasvavat. Tämä lisää surffailusta syntyviä päästöjä. Yksi syy on videoiden lisääntynyt katselu. Jo nyt kaikesta maailman internetliikenteestä noin 80 prosenttia on videoiden lataamista ja lähettämistä. Liikkuva kuva sisältää hyvin paljon dataa, joten mitä enemmän videoita katsotaan, sitä enemmän dataa liikutetaan ja energiaa kuluu.

Päästöjä ja luontohaittaa aiheuttavat myös digilaitteiden valmistus ja laitteisiin tarvittavien raaka-aineiden louhinta. Laitteiden kasvava määrä ja lyhyt käyttöikä – esimerkiksi matkapuhelimella 2–3 vuotta – on täysin kestämätön yhtälö. Esimerkiksi eurooppalaisessa keskivertokotitaloudessa on 72 sähkö- ja elektroniikkalaitetta, joista 11 on rikki tai pois käytöstä (Geologian tutkimuskeskuksen raportti, pdf).

Mitä me yksilöt sitten voimme tehdä oman digitaalisen ympäristöjalanjälkemme pienentämiseksi? Vaikka digitaalisten palveluiden ympäristövaikutusten tarkka mittaaminen on vaikeaa, voi muutamilla vinkeillä vaikuttaa merkittävästi omaan digitaaliseen ympäristöjalanjälkeensä.

1. Ota selvää tuotteiden ominaisuuksista ja osta harkiten

On kysymys kännykästä, televisiosta tai suoratoistopalvelusta, ota selvää, miten tuote on valmistettu ja mikä on sen käytönaikainen energiankulutus. Käytännössä voit kysyä tietoa elektroniikkaliikkeen kassalta tai suoratoistopalvelua myyvän operaattorin asiakaspalvelusta.

Ostotilanteessa kannattaa myös kysyä, miten pitkään ohjelmisto- ja tietoturvapäivityksiä on saatavissa kyseiseen laitteeseen. Uskalla haastaa ja kysyä myyjältä ja tarvittaessa jopa valmistajalta lisätietoja.

2. Katso videoita kohtuudella

Liikkuva kuva eli elokuvat, videot ja videopelit vaativat aina enemmän datan siirtoa ja käsittelyä kuin yksittäinen kuva.

Mitä tarkempi kuvanlaatu ja mitä isompi ruutu, sitä suurempi myös datankäyttö ja energiankulutus. Kannattaa siis kiinnittää huomiota siihen, miten paljon videoita katsot. Olisiko niiden käyttöä mahdollista vähentää?

Muista myös, että ääni- ja tekstiviestit ovat huomattavasti ympäristöystävällisempiä tapoja viestiä kavereiden kanssa kuin videoviestit tai videopuhelut.

3. Suosi kiinteää laajakaistaa mobiilidatan sijaan

Suomessa on totuttu rajattoman datan puhelinliittymiin, joten kulutetun datan määrään tulee kiinnitettyä vähemmän huomiota. Tiedonsiirto kiinteää laajakaistaa, kuten valokuitua, käyttäen on kuitenkin huomattavasti mobiiliverkkoja energiatehokkaampaa.

Tiedonsiirtoverkkona valokuituverkko on jopa 5–13 kertaa energiatehokkaampi kuin mobiiliverkko. Siirrettyä datamäärää kohden se on jopa 100–1000 kertaa energiatehokkaampi, koska dataa liikkuu kuituverkossa huomattavasti enemmän lyhyemmässä ajassa.

Wifi-reitittimen käyttö lisää hieman energiankulutusta, mutta tärkeintä on kuitenkin se, millainen nettiyhteys tulee kotiin.

4. Sulje digilaitteet ja datayhteydet kun et tarvitse niitä

Vaikka digilaitteiden energiatehokkuus on vuosien varrella parantunut merkittävästi, on erilaisia jatkuvasti verkkoyhteydessä olevia laitteita yhä enemmän. Tällaiset laitteet saattavat siirtää dataa myös silloin, kun niitä ei aktiivisesti käytetä, sillä osa digitaalisista palveluista päivittyy säännöllisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset uutissivustot ja some-palvelut.

Laitteet, joita ei käytä, kannattaakin sulkea tai vähintään laittaa lepotilaan. Myös wifi-reitittimen ja kännykän datayhteydet voi hyvin sammuttaa yöksi. Kännykän sivuun siirtäminen työ- ja koulutehtävien ajaksi parantaa myös monen keskittymistä ja hyvinvointia.

5. Keskity vain yhteen ruutuun kerrallaan

Suomalaiset käyttävät useita tunteja päivässä erilaisten ruutujen ääressä. Moni saattaa huomaamattaan käyttää useampaankin laitetta yhtä aikaa, vaikkapa somettaessaan samalla kun katsoo televisiota. Perheissä myös yhä useampi katsoo omaa ruutua sen sijaan, että esim. elokuva katsottaisiin samalta ruudulta yhdessä perheen kanssa.

Keskity siis rohkeasti yhteen ruutuun kerrallaan tai jaa katselukokemus kaverin tai perheenjäsenen kanssa. Energian säästämisen lisäksi saatat myös nauttia sen sisällöstä aiempaa enemmän!

6. Vaikuta ympärilläsi

Vastuu digipäästöjen pienentämisestä on meillä kaikilla – niin päättäjillä, yrityksillä kuin tavallisilla ihmisillä. Päättäjät ja yritykset ovat avainasemassa siinä, että digitaalinen yhteiskunta ja infrastruktuuri rakennetaan mahdollisimman kestäväksi. Päättäjät eivät tee päätöksiään tyhjiössä. Äänestäjien mielipiteet ja teot vaikuttavat siihen, millaisia politiikkatoimia pidetään mahdollisina tai edistämisen arvoisina – ole siis rohkeasti yhteydessä päättäjiin tai puhu kestävästä digikulutuksesta somessa.

Voit vaikuttaa myös työpaikallasi siihen, että käyttämänne tai suunnittelemanne digitaaliset palvelut ja laitteet valitaan, suunnitellaan ja valmistetaan mahdollisimman ympäristöystävällisesti. Kuluttajana voit vaikuttaa myös ostopäätöksilläsi ja vaatia yrityksiä ottamaan ympäristöasiat huomioon tuotteissaan ja palveluissaan.

Mistä on kyse?