sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Asukaspaneelit ovat Suomessa uusi kansalaisosallistumisen tapa, jossa satunnaisesti valittu ja edustava joukko tavallisia kansalaisia kokoontuu perehtymään ja keskustelemaan päätöksenteon tai valmistelun asialistalla olevasta kysymyksestä ja tekemään sitä koskevia suosituksia.
Kansalaispaneelit tuovat päätöksentekoon laajasti eri väestöryhmien näkemyksiä ja kokemuksia, auttavat saavuttamaan laajemmin hyväksyttäviä ratkaisuja ja sitouttavat pitkän aikavälin politiikkatoimiin. Ne tuottavat harkittuja ja perusteltuja kannanottoja voimakkaasti jakaviin ja vaikeita eturistiriitoja sisältäviin kysymyksiin.
Sitra tuki hyvinvointialueita demokraattisen osallistumisen rakenteiden ja menetelmien vahvistamisessa ja rahoitti asukaspaneelikokeiluja vuosina 2023–2024. Mukana olivat Keski-Suomen, Keski-Uudenmaan, Lapin ja Pirkanmaan hyvinvointialueet. Keski-Uusimaa ja Lappi järjestivät kaksi asukaspaneelia.
Sitran työpaperissa Asukaspaneeli- ja Polis-kokeilut hyvinvointialueilla 2023–2024 arvioidaan kokeilujen onnistumista, esitellään niiden innovatiivisia toteutustapoja ja esitetään suosituksia menetelmien käyttäjille. Työpaperi perustuu kokeilukumppanien raportteihin ja osallistujakyselyihin, jotka noudattavat OECD:n arviointimallia puntaroiville menetelmille.
Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa toimivat hyvinvointialueet totesivat kokeilupalautteissaan, että ilman Sitran rahoitusta ja tukea puntaroivia asukaspaneeleja ei olisi otettu käyttöön. Kokeilujen onnistumisesta ja hyödyistä on osoituksena se, että useat kokeilukumppanit ovat juurruttamassa asukaspaneeleja osaksi hyvinvointialueen säännönmukaista toimintaa.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
Kokosimme kokeilujen pohjalta kuusi vinkkiä. Mikään ei estä hyödyntämästä vinkkejä hyvinvointialueiden lisäksi myös muilla hallinnon tasoilla.
1. Ratkaise asukaspaneelilla kysymykset, jotka jakavat voimakkaasti mielipiteitä
Tuore tutkimus kertoo, että kansalaiset kykenevät omaksumaan laajan tietopohjan ja käymään rakentavaa keskustelua hankalista aiheista sen pohjalta. Sama näkyi Sitran kokeiluissa. Hyvinvointialueiden asukaspaneelit puntaroivat ja loivat ratkaisuja mm. nuorten mielenterveyteen, palveluverkon kehittämiseen ja digitaalisiin palveluihin.
Vaikka osallistujilla oli mielipide-eroja, asukaspaneeleissa onnistuttiin muodostamaan yhteinen tahtotila ja kokoamaan suositukset pitkälti yhteisymmärryksessä. Osallistujat kokivat, että asukaspaneeli auttoi heitä ymmärtämään paremmin hyvinvointialueen toimintaa, yhteistä etua sekä erilaisten ihmisten elämää ja mielipiteitä.
Asukaspaneeleissa olennaista on aiheen kytkeytyminen käynnissä olevaan, tärkeään päätösprosessiin. Paneelien harkitut ja tietoon perustuvat suositukset luovutettiin hyvinvointialueiden päättäjille, jotka olivat tyytyväisiä ja osin yllättyneitäkin niiden laadusta ja asukkaiden perusteellisesta työstä. Suosituksia on jo hyödynnetty aluevaltuustojen ja -hallitusten päätöksenteossa ja erityisesti palvelujen kehittämisessä.
Hyvien ensikokemusten jälkeen toivommekin, että hyvinvointialueiden päättäjät antavat rohkeasti paneelien käsiteltäväksi aiheita, jotka jakavat mielipiteitä, herättävät vahvoja tunteita ja kysymyksiä oikeudenmukaisuudesta.
Mitkä ovat vaikeimmat kysymykset, jotka päättäjät haluaisivat ratkaista, mutta eivät siihen kykene ilman asukkaiden näkemystä, hyväksyntää ja sitoutumista? Nämä kannattaisi jatkossa esittää asukaspaneelille.
2. Levitä asukaspaneelin tuloksia ja tunnelmia laajasti sen ulkopuolelle
Puntaroiva asukaspaneeli on merkittävä ja avartava kokemus niin osallistujille, järjestäjille kuin niitä seuraaville päättäjillekin. Puntaroiva keskustelu on rakentavaa ja eri mielipiteitä kunnioittavaa, toisin kuin mustavalkoinen, jopa vihamielinen keskustelu verkon anonyymeilla alustoilla. Asukaspaneelikokeilujen osallistujista yli 90 % oli sitä mieltä, että heidän näkemyksiään kuunneltiin. Yli 85 % osallistujista koki voivansa turvallisesti kertoa rehellisesti sen, mitä ajattelee.
Tutkimusnäyttö osoittaa, että puntaroiva keskustelu vahvistaa osallistujien demokratia-asenteita, tietotasoa ja uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Sitran kokeilujen osallistujilta kerätty palaute osoittaa vahvasti samaan suuntaan. Asukaspaneelin osallistujat ovat jakaneet kokemuksiaan ja keskustelleet paneelien aiheista esimerkiksi perheen ja tuttavien kesken.
Paneelien positiiviset vaikutukset tulisi jatkossa saada leviämään vielä laajemmin. Tähän tarvitaan onnistunutta viestintää ja päättäjien kanssa käytävää vuorovaikutusta. Hyvänä käytäntönä päättäjiä ja viranhaltijoita tulisikin kutsua seuraamaan asukaspaneeleja. Tämä vahvistaisi suositusten painoarvoa päätöksenteossa ja sen valmistelussa sekä auttaisi lisäämään tietoisuutta asukaspaneelimenetelmästä ja sen vahvuuksista.
Kun paneelien tuloksista kerrotaan, kannattaa hyödyntää osallistujien henkilökohtaisia osallistumiskokemuksia ja -kertomuksia aina kutsun saamisesta paneelikokoontumisiin. Osallistujien kokemukset voivat toimia hyvänä keinona herättää laajempaa kiinnostusta asukaspaneeleihin ja niiden tuotoksiin. Kokemukset Suomesta ja maailmalta osoittavat, että kokemukset voivat kiinnosta myös mediaa.
Myös päättäjien haastattelut tuovat asukaspaneelin työskentelyä tutuksi laajemmalle yleisölle. Viestintään tulisi varata riittävästi resursseja. Mediaa ja muita tärkeitä sidosryhmiä kannattaa kontaktoida henkilökohtaisesti. Viestinnässä kannattaa hyödyntää myös somekanavia: Sitra tuotti Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen asukaspaneelista somessa hyvin katselukertoja keränneen videon, joka esittelee menetelmää ja osallistujakokemuksia.
3. Selvitä aidot osallistumisen paikat, omista ja juurruta
Aluevaltuustoilla ja aluehallituksilla tulisi olla vahva omistajuus uusien osallistumismenetelmien hyödyntämisestä, jotta osallistuminen kytkeytyy aidosti päätöksenteon prosesseihin. Näiden tahojen tulisi myös huolehtia, että laadukkaat osallistumisen menetelmät on määritelty hyvinvointialueiden keskeisissä ohjausdokumenteissa, kuten hallintosäännössä, strategiassa ja osallistumisen ohjelmassa.
Paneelien omistajuus vahvistuu esimerkiksi laatimalla asukaspaneelin tehtävänanto hyvinvointialueen poliittisen ja hallinnollisen johdon yhteisponnistuksena ja vuoropuheluna.
Uusien osallistumismenetelmien vaikuttavuutta edistäisi päätösten aikataulujen selkiyttäminen osallistumisen parissa työskenteleville viranhaltijoille ja niiden parempi yhteensovittaminen asukaspaneelien kanssa. Tämä koskee myös epämuodollista poliittista prosessia, johon päätöksenteon ulkopuolisilla on usein heikompi näkymä.
4. Osoita vaikutukset
Asukaspaneelien vaikuttavuus voi ilmetä eri tavoilla ja eri aikajänteillä. Paneelin suositukset saatetaan toimeenpanna sellaisenaan, mutta yleensä vain osa suosituksista johtaa heti toimenpiteisiin. Vaikuttavuus on tärkeää ymmärtää laajasti. Suoraan suositusten pohjalta syntyvien päätösten lisäksi vaikutuksia ovat esimerkiksi se, että suosituksia arvioidaan politiikkaprosessin eri vaiheissa tai niiden pohjalta muokataan valmistelun ja päätöksenteon rakenteita.
Tärkeintä on, että paneelin suosituksiin vastataan ja niiden noudattaminen tai noudattamatta jättäminen perustellaan julkisesti. Hyviä käytäntöjä vastaamiselle ovat esimerkiksi käsittely aluevaltuuston tai lautakunnan kokouksessa osana virallista asialistaa, kirjallisen vastineen julkaiseminen, valmisteluryhmän perustaminen suositusten eteenpäin viemiseksi hallinnossa ja keskustelutilaisuus siitä, miten suosituksia on käsitelty.
Asukaspaneelin suositusten käsittelyn ja toimeenpanon seuraamista voi helpottaa esimerkiksi julkaisemalla päivittyvän toimenpidetaulukon, kuten Keski-Uudenmaan asukaspaneeleissa on tehty.
5. Perehdytä luottamushenkilöt ja palveluiden kehittäjät hyödyntäjät
Kansalaiset haluavat kehittää demokratiaa ja etsiä uusia osallistumisen tapoja. Asukaspaneelikokeilujen osallistujakyselyssä halu kehittää demokratiaa nousikin kiinnostavien aiheiden jälkeen toiseksi tärkeimmäksi syyksi osallistua asukaspaneeliin. Luottamushenkilöt ja palveluiden kehittäjät tulisi perehdyttää uusiin osallistumismenetelmiin, jotta niitä osataan hyödyntää sopivissa aiheissa, tarkoituksenmukaisesti ja vaikuttavasti.
Kokeiluissa nousi esiin tarve perehdyttää hyvinvointialueilla osallistumisasiantuntijoiden lisäksi myös substanssiasiantuntijoita puntaroivan keskustelun menetelmien käyttöön. Jos asukaspaneelit ovat pelkästään osallisuustyöntekijöiden osaamisaluetta, osallistumisen suunnittelu politiikkaprosessien osaksi on haastavaa.
Eri vastuualueiden johtavien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden perehdyttäminen auttaa ennakoimaan ja tunnistamaan relevantteja, ristiriitoja herättäviä kysymyksiä asukaspaneelien ratkaistavaksi. Osa hyvinvointialueista onkin kutsunut päättäjiä ja viranhaltijoita seuraamaan asukaspaneelien keskusteluja, mikä on syventänyt heidän ymmärrystään menetelmästä ja sen vahvuuksista.
6. Yhdistele ja ketjuta eri osallistumismenetelmiä
Osallistumismenetelmiä kuten digitaalista Polis-alustaa ja asukaspaneeleja ketjuttamalla voidaan vahvistaa osallistumisen vaikutuksia ja yhdenvertaisuutta. Ketjutettuna menetelmät voivat täydentää toisiaan ja yhdistää nopean digitaalisen massaosallistumisen tuottaman tilannekuvan ja syvällisemmän, eri näkökulmat ja laajan tietopohjan huomioivan puntaroinnin.
Suomessa on kokeiltu osallistumismenetelmien ketjuttamista esimerkiksi järjestämällä kansanäänestystä tai kansalaisaloitteiden käsittelyä edeltäviä puntaroivia kansalaiskeskusteluja sekä hyödyntämällä osallistuvassa budjetoinnissa äänestys- ja keskustelukäytäntöjä.
Sitran kokeilussa Pirkanmaan hyvinvointialueella asukaslähtöisiä digipalveluja koskevan Polis-keskustelun tulokset syöttivät asukaspaneelin tehtävänannon määrittelyyn. Toivottavasti tulevaisuudessa nähdäänkin esimerkiksi Polis-keskusteluja korvaavamassa perinteisiä mielipidekyselyjä ajankohtaisten aiheiden kartoittamisessa. Anonyymilla osallistumisalustalla esiin nousevia teemoja voidaan työstää asukaspaneeleissa pidemmälle puntaroivan keskustelun periaattein.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.