Kysymyksiä ja vastauksia rahoitushausta: Tulevaisuusvalta ja ennakointi päätöksenteossa

Alla on kysymyksiä ja vastauksia liittyen Tulevaisuusvalta ja ennakointi päätöksenteossa -rahoitushakuun. Jos et löydä alta vastausta kysymykseesi, voit lähettää kysymyksesi kyselylomakkeen avulla.

Kysymyksiin vastataan tässä artikkelissa kerran viikossa. Kysymykset on lähetettävä viimeistään 21.5. klo 12, minkä jälkeen hakuun liittyviin kysymyksiin ja vastauksiin vastataan viimeisen kerran 23.5.

16.5. lisätyt kysymykset ja vastaukset

Minkälaista sparrausta Sitra voi tarjota hankkeelle? Voidaanko hankesuunnitelmassa esim. luottaa siihen, että Sitra voi tarjota koulutusta tulevaisuusvallasta ja näin ollen tällaiseen asiantuntijaresurssiin ei tarvitsisi budjetoida erikseen rahaa? 

Sitra sparraa hankkeiden toteutusta, mutta emme tarjoa koulutusta tulevaisuusvallasta valituille toimijoille.  

Huomaattehan, että yksi hankkeiden arviointikriteereistä kuuluu seuraavasti: ”Ennakoinnin vahvistaminen ja tulevaisuusvallan laajentaminen: hakija osoittaa ymmärrystä tulevaisuusvallasta, ja vakuuttavan suunnitelman sen laajentamiseksi. Hakijan tai sen kumppaneiden konkreettinen näyttö tulevaisuusvallan laajentamisesta katsotaan eduksi.”  

Mitä ohjeissa mainitulla rahapalkalla tarkalleen ottaen tarkoitetaan ja voiko luontoisetuja kuten Epassia raportoida hankkeen kuluksi? 

Rahapalkalla tarkoitetaan sitä osuutta palkasta, joka kohdistuu suoraan hankkeen työtehtäviin. Jokaisen hankkeessa työskentelevän on pidettävä tuntitasoista työajanseurantaa hankkeelle tekemästään työstä ja rahapalkat raportoidaan perustuen työajanseurantaan.  

Henkilösivukustannuksiksi voidaan hyväksyä kustannusarvion mukainen prosenttiosuus työajan palkoista. Luontoisedut sisältyvät henkilösivukustannuksiin. 

Tarkemmat kustannuslajeihin liittyvät ohjeet löytyvät hakusivulta löytyvistä rahoituksen käyttöehdoista. 

14.5. hakuinfossa esitetyt kysymykset ja vastaukset

Voidaanko 20 % omarahoitusosuuteen laskea inkind työtunteja hankkeessa? Rahoitusilmoituksen mukaisesti Sitra voi rahoittaa 80 % hankkeesta. 

Omarahoitukseksi voidaan lukea sellaiset hakijan itse kattamat, hankkeen toteutuksen todelliset kulut, jotka voidaan huomioida kirjanpidossa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi hankkeessa tehtyjä työtunteja, joista on maksettu palkkaa. 

Hakuohjeissa puhutaan korkeakouluista, mutta ottanette huomioon, että on olemassa paljon muitakin koulutuksen järjestäjiä. 

Juuri näin! Korkeakoulut mainitaan hakusivulla esimerkissä, mutta hakijana haussa voivat tottakai toimia muutkin koulutuksen järjestäjät – ja toimijat ylipäänsä. 

Käsitelkää kuinka täsmällisesti syrjässä olevat ryhmät määritellään.  

Syrjässä (tai vähemmistössä) olevat ihmiset riippuvat hyvin paljon kontekstista. Tärkeää on, että perustelette hakemuksessa omia valintojanne. Miksi juuri tämän tai juuri näiden ryhmien tulevaisuusvaltaa teidän mielestänne tulisi valitussa kontekstissa vahvistaa ja miten aiotte tämän toteuttaa. 

Minkälaista rahoitusta omarahoituksen osuuteen voi käyttää, voiko käyttää organisaation toista institutionaalista rahoitusta? 

Kyllä, omarahoituksena voi käyttää organisaation muuta rahoitusta. 

Voiko rahoituksesta maksaa yhteistyökumppaneille esimerkiksi (kertaluonteisen) palkkion, vaikka hanketta ei toteuteta konsortio-muodossa? Onko mahdollista toteuttaa jonkinlaista alarahoitusta (subgranting), jos haluamme ottaa mukaan kumppanin pienempään, rajattuun rooliin hankkeessa? 

Yhteistyökumppaneilta voi hankkia palveluita, mutta subgrantingia ei Sitran rahoituksella ole mahdollista toteuttaa.  

Voiko omarahoitus olla in-kind-tyyppistä? 

Kaiken omarahoituksen tulee näkyä hankkeen kirjanpidossa. Siksi omarahoitukseen ei voi sisällyttää ns. in-kind-tyyppistä rahoitusta, esim. talkootyötä. 

Milloin hanke voi alkaa, jos sopimukset tehdään 30.9.2025?  

Hankkeen toteutus voi alkaa heti, kun sopimus on allekirjoitettu. 

Milloin myönnettyä rahoitusta voi alkaa käyttää? 

Heti, kun sopimus on allekirjoitettu. 

Toivotaanko hankkeilta nimenomaan kirjallista tuotosta tai julkaisua lopuksi? 

Hankkeessa ei ole tarpeen tuottaa julkaisua, ellei se ole hankkeen tavoitteiden kannalta perusteltua. Tärkeää kuitenkin on, että hankkeesta ja sen opeista viestitään aktiivisesti ulospäin. 

Voiko samasta organisaatiosta hakea useampia hankkeita? 

Kyllä. 

Onko ok, jos hankkeessa on kaksi päätoteuttajaorganisaatiota, jotka yhdessä kattavat omarahoitusosuuden, mutta toisen organisaation osuus budjetista on merkittävästi pienempi? 

Kyllä. 

Voivatko ammattikorkeakoulut olla hakijoina? 

Kyllä. 

Jos on monta partneria – milloin on hyvä, että on konsortio ja milloin voi olla yksi päähakija ja se sitten allokoi pienempiä budjettisuuksia partnerille (esim. kattaa partnerien kustannuksia osallistua projektiin)? 

Konsortio tarvitaan silloin, kun rahoituksen hakijoina on useampia organisaatioita, joilla on tarve käyttää Sitran kullekin myöntämää hankerahaa itsenäisesti (esim. maksaa palkkoja tai tehdä palveluhankintoja). Konsortion jäsenet eivät voi jakaa Sitralta saamaansa rahoitusta eteenpäin ns. subgrantingina toisilleen tai ulkopuolisille toimijoille. Palveluhankintojen tekeminen on sallittua. Palveluntarjoajasta ei tule konsortion jäsentä pelkän hankintasopimuksen perusteella, vaan konsortion jäsenyys edellyttää aina rahoituksen hakemista Sitralta. 

Kuinka tarkat viittaukset sekä lähdelistauksen haluatte? Riittääkö kevennetty malli? 

Viittauksille ei ole ohjeistusta, eli jokainen hakija voi noudattaa omaa käytäntöään. 

Onko tilintarkastus vaadittu toimenpide hankkeen lopussa? 

Ei, ellei näin erikseen sovita sopimusneuvotteluvaiheessa. 

Onko yleiskustannuksiin jotain suositusprosenttia tai ohjetta?  

Ei. Yleiskulut kohdistetaan hankkeelle noudattaen hakijaorganisaation yleisesti käyttämiä periaatteita yleiskulujen kohdistamisessa.  

Voiko omarahoitus tulla partnerilta eikä päähakijalta? 

Konsortiohankkeissa osapuolet voivat määritellä itse sen, miten omarahoitusosuus jaetaan.  

Voiko muun rahoittajan kenties jopa hankkeen aloituksen jälkeen myöntämää rahoitusta käyttää omarahoitusosuuteen, jos se on hyväksytetty tällä toisella rahoittajalla? Tilintarkastajalle nämä voidaan selvittää jo hakemusten perusteella. 

Sitran ja rahoituksen saajan välisessä sopimuksessa määritellään omarahoitusosuuden suuruus, mutta ei rahoituksen lähteitä. Omarahoitusosuuden lähteet voivat siis muuttua tarpeen mukaan hankkeen aikana. 

Voiko rahoitusta saada esim. seuraaviin teemoihin: 

•  Hyvinvointialueen asukkaiden tasavertaisten osallistumisen tapojen kehittäminen hyvinvointialueen talouden suunnittelussa (osallistuva budjetointi keskeinen käyttöönotettava menetelmä) 

• Satunnaisotannalla koottavan asukasraadin käyttöönotto hyvinvointialueella –> tarkoituksena käynnistää hyvinvointialueen asukkaiden vaikuttamistoimielin osaksi hyvinvointialueen päätöksenteko-organisaatiota Kokoonpanossa/kokoamisessa huomioidaan vahvasti alueellinen tasa-arvoisuus sekä he, jotka eivät yleensä osallistu. 

Emme voi ottaa kantaa yksittäisiin hankeideoihin. Hakukriteerit ohjaavat hakemusten arviointia.  

Olen nyt täyttänyt hakemusluonnoksen, mutta en löydä mistään liitepohjia esim. konsortion budjettipohjia tai työsuunnitelmapohjaa, ovatko nämä liitteet jossain muualla? 

Hankesuunnitelman tekoon käytetään kaikissa hankkeissa hakusivulta löytyvää hankesuunnitelmapohjaa. Konsortiohankkeissa käytettävä budjettipohja on nimeltään kustannusraportointipohja ja se löytyy niin ikään hakusivulta.  

Kehittämisen ja tutkimuksen suhdetta pohdin, onko näiden suhde niin että painopiste on kehittämishankkeissa, tutkimukseen toki pohjautuen. 

 Emme ota kantaa yksittäisiin hankeideoihin hakuvaiheessa.  

Onko konsortiossa pääkoordinaattori, joka delegoi partnerille osuuden rahoituksesta delegointisopimuksella? Vai maksatteko suoraan omat osuudet kullekin konsortion partnerille heidän osuudet?  

Sitra solmii jokaisen konsortion jäsenen kanssa sopimuksen, ja rahat siirretään suoraan konsortion jäsenille. 

Mitä konsortion muodostaminen käytännössä tarkoittaa, tai mistä tähän löytyy tarkempia ohjeita? 

On kumppaneiden keskinäinen asia, miten he muodostavat konsortion – tarvitaanko esimerkiksi yhteistyösopimus. Sitran suuntaan olennaista on, että hankesuunnitelma on laadittu yhdessä, osapuolten roolit ovat selkeästi kuvatut ja konsortion jäsenten laatimat kustannusarviot täydentävät toisiaan mahdollistaen hankkeen suunnitelman mukaisen toteutuksen. 

Jos on tutkimusprojekti mukana partnerina, ja se tuo omalla työllä omarahoitusta – miten me saadaan se näkymään kirjanpidossa? 

Kaikista hankkeen kuluista tulee olla saatavilla tosite, joka voidaan huomioida kirjanpidossa. Konsortiohankkeissa konsortion osapuolet kirjaavat hankkeen kulut omiin kustannusarvioihinsa ja raportoivat hankkeen päätyttyä toteutuneista kuluista niihin peilaten. Jos kyseessä ei ole konsortiohanke, ei hankekumppanin työpanosta voida laskea hankkeen omarahoitukseen. 

En löydä hakusivulta konsortion budjettipohjaa 

Lomake löytyy hakusivulta ja on nimeltään kustannusraportointipohja. 

Tarvitseeko konsortion jäsenillä olla kaikilla oma y-tunnus? Esim. voiko verkosto olla konsortion partneri? 

Sitran rahoitusta voidaan myöntää vain rekisteröidyille organisaatioille, eli kaikilla konsortion jäsenillä tulee olla y-tunnus. Hankkeessa voidaan kuitenkin tehdä yhteistyötä erilaisten toimijoiden kanssa myös muulla tavoin, kuin konsortiona. 

12.5. lisätyt kysymykset ja vastaukset

Onko liitteeksi tulevalle hankehakemukselle jokin valmis pohja tai otsikointi? 

Kyllä, hankesuunnitelma tulee tehdä hakuilmoituksesta löytyvään hankesuunnitelmapohjaan.

5.5. lisätyt kysymykset ja vastaukset

Haussa painotetaan erityisesti seuraavia teema-alueita: Alueellinen eriarvoisuus. Tarkoittako tämä esim. hyvinvointialueen sisäistä eriarvoisuutta, vai voidaanko tätä ajatella valtakunnallisen alueellisen eriarvoisuuden näkökulmasta? 

Alueellinen eriarvoisuus voi tarkoittaa alueellista eriarvoisuutta valtakunnallisesti tai pienemmällä alueella, esimerkiksi hyvinvointialueen sisällä. 

Riittääkö omarahoitusosuudeksi laskennallista osuutta esim. viestinnän työpanosta? 

Omarahoitukseksi voidaan lukea mitkä tahansa hakijan itse kattamat, hankkeen toteutuksen kannalta olennaiset kulut, jotka voidaan huomioida kirjanpidossa. 

23.4. rahoitusinfon kysymykset ja vastaukset

Voiko hankkeen omarahoitusosuus olla esim. henkilöresursseja/henkilön työaikaa?  

Kyllä voi. Hankkeen omarahoituksella voi kattaa mitä tahansa hankkeen kuluja, esimerkiksi henkilöresursseja.  

Onko hankkeille (euromääräistä) minimikokoa? 

Ei. 

Saako hankkeessa levittää/jalostaa jotain jo olemassa olevaa/aiemmin testattua toimintatapaa? 

Kyllä. Hankkeessa voi levittää tai jalostaa jotain jo olemassa olevaa tai aiemmin testattua toimintatapaa tulevaisuusvallan laajentamiseen liittyen. 

Voiko rahoittaja pienentää päätöksessään rahoitusosuuttaan, eli rahoittaa vähemmän kuin 80%? 

Sitra voi päättää rahoittaa hanketta haettua pienemmällä summalla. Tällöin myös hakija voi pienentää omarahoitusosuuttaan.  

Haussa painotetaan neljää teema-aluetta (1) lasten ja nuorten osallisuus ja ylisukupolvisuus, 2) yhteiskunnan polarisoituminen, 3) alueellinen eriarvoisuus ja 4) vähemmistöjen asema ja ääni). Hakuilmoituksessa on kuitenkin mainittu esimerkkinä hanke, jossa ”kunta tai hyvinvointialue haluaa kuulla jonkun erityisen ryhmän tai kaikkien asukkaiden näkemyksiä toivottavasta tulevaisuudesta.” Voiko hankkeessa keskittyä kaikkiin kunnan asukkaisiin sen sijaan että painotettaisiin jotain yksittäistä teemaa?  

Haussa painotetaan neljää teema-aluetta. Niitä voi kuitenkin käytännössä lähestyä monin eri tavoin.  

Jos hanke halutaan suunnata laajemmalle kohderyhmälle (esim. kaikki kunnan asukkaat), kannustamme pohtimaan, miten hankkeessa tavoitetaan ryhmät, jotka jäävät helposti tulevaisuuskeskustelujen ulkopuolelle.  

Minkälainen kustannusmalli rahoituksessa on ja mitä kustannuksia hyväksytään? Eli onko jotain laskennallisia kustannuksia, vai korvataanko kaikki tosiasiallisesti? Vai onko jokin kertakorvaus?  

Sitran rahoitusta voi käyttää vain hankkeesta aiheutuviin, tosiasiallisiin kuluihin. Hakusivulta löytyvä dokumentti Rahoituksen käyttöehdot (pdf) kertoo tarkemmin, mihin Sitran rahoitusta voi käyttää. 

Miten tässä yhteydessä ymmärretään ja määritellään päätöksenteko? Tarkoitetaanko sillä laajasti esimerkiksi yhteisöjen ja instituutioiden päätöksentekoa, vai erityisesti yhteiskunnallista päätöksentekoa, kuten poliittista ja viranomaisten päätöksentekoa, tai julkista keskustelua ja demokratian muotoja? 

Päätöksenteko voi rahoitettavissa hankkeissa tarkoittaa monenlaista päätöksentekoa, myös yhteisöissä ja instituutioissa tapahtuvaa. Olennaista on, että päätöksenteko, johon hanke kytkeytyy, tarjoaa tilan yhteiskunnallisesti merkittävälle, moniääniselle tulevaisuuskeskustelulle. 

Onko haussa kattoa yleiskustannusprosentille? 

Ei. Yleiskulut kohdistetaan hankkeelle noudattaen hakijaorganisaation yleisesti käyttämiä periaatteita yleiskulujen kohdistamisessa.  

Voiko yhdellä y-tunnuksella voi hakea vain yhtä hanketta? 

Yhdellä y-tunnuksella voi jättää useamman hankehakemuksen. 

Jos hankkeessa on yhteistyökumppaneita, niin tarvitaanko kaikilta yhteistyökumppaneilta kirjalliset aieopimukset? Riittääkö, että toimijat ja niiden roolit hankkeessa kirjoitetaan auki itse hakemukseen? 

Kirjallisia aiesopimuksia ei tarvita, mutta hakemuksessa on hyvä kuvata toimijoiden rooli ja sitoutuminen hankkeeseen. 

Onko toiveena, että hankkeet alkaisivat vielä tämän vuoden aikana lokakuun jälkeen vai onko ok aloittaa 2026 alussa? 

Hankkeen ei tarvitse alkaa heti lokakuussa, vaan on mahdollista aloittaa hanke esim. vuoden 2026 alussa. 

Voiko hankkeessa tehdä yhteistyötä toisen organisaation kanssa myös muilla tavoin kuin varsinaisena konsortiona? Ja voitteko kertoa hieman lisää konsortiomallista? 

Yhteistyötä muiden organisaatioiden kanssa on mahdollista tehdä monin tavoin, esim. ei-rahallista yhteistyötä tai palveluiden ostamista. Konsortio tulee muodostaa silloin, jos Sitralta haetaan rahoitusta useammalle kuin yhdelle organisaatiolle.  

Voiko mukana olla kansainvälisiä kumppaneita? 

Rahoitettavien hankkeiden fokuksessa on tulevaisuusvallan laajentaminen Suomessa. Voi kuitenkin olla perusteltua tehdä yhteistyötä myös kansainvälisten kumppaneiden kanssa.  

Voiko yksi organisaatio olla mukana useammassa hankkeessa? 

Kyllä voi. 

22.4. lisätyt kysymykset ja vastaukset

Haussa sanotaan, että halutaan tuoda esille ”Vähemmistöjen asema ja ääni.” Ketä tarkoitetaan vähemmistöillä, onko sitä määritelty? Onko esimerkiksi haavoittavassa asemassa olevat ihmiset vähemmistö, vai tuleeko sen olla tarkempi kuten saamelaiset, vammaiset, riippuvuussairaat? 

Haussa ei ole tiukasti rajattu, mitä vähemmistöillä tarkoitetaan. Lähtökohtaisesti vähemmistöiksi voidaan ajatella ryhmät, joiden näkökulmat, äänet ja ajatukset jäävät tulevaisuuskeskusteluissa enemmistön varjoon. Näin myös erilaiset haavoittuvassa asemassa olevat ihmisryhmät – ja haavoittuvassa asemassa olevat ryhmänä – voidaan lukea vähemmistöiksi. 

Onko rahoitusta mahdollista hakea vaikka ei olisi vielä aiesopimusta mahdollisen viranomaistahon kanssa, jonka kanssa prosessi toteutetaan? Jos on esimerkiksi mielessä jo selkeä tavoite miten hankkeessa edistetään tulevaisuusvaltaa mutta ei ehdi saada valtiota/kuntaa/viranomaista mukaan ennen 9.6. estääkö tämä hakemisen? Vai voiko mahdollisesti vasta hankkeen alettua/aikana löytää kumppanin jonka kanssa prosessi toteutetaan? 

Kirjallista aiesopimusta kumppanin kanssa ei ole pakko olla hakuvaiheessa, eikä sitä tarvitse toimittaa hakemuksen liitteenä Sitraan. Hankkeen suunnittelu yhdessä keskeisen/keskeisten kumppanin/en kanssa on kuitenkin tärkeää ja kumppanin/ien sitoutumisen tulisi välittyä hankesuunnitelmasta, etenkin jos hanke kytkeytyy kumppanin toimintaan / päätöksentekoon. Linkitys päätöksentekoon on yksi keskeisistä arviointikriteereistä, joiden perusteella hakemusta arvioidaan. 

14.4. lisätyt kysymykset ja vastaukset

Voiko kaupungeista koostuva ryhmä hakea tätä rahoitusta jonkin järjestön/toimijan fasilitoimana?

Kyllä, useampi hakija voi hakea rahoitusta yhdessä konsortiona, ja konsortion jäsenet voivat olla keskenään eri tyyppisiä organisaatioita.

7.4. lisätyt kysymykset ja vastaukset

Haussa todetaan ”Sitran myöntämän tuen suuruus voi olla enintään 80 prosenttia hankkeen kokonaisrahoituksesta.” Jos hakuun osallistuu konsortiona, voiko yksi toimijoista kattaa kyseisen 20 prosentin omarahoitusosuuden koko konsortion puolesta (esim. ministeriö in-kind contribution tyylisesti). Vai vaaditaanko jokaiselta konsortion osapuolelta erikseen 20 prosenttia omarahoitusosuutta? 

Konsortiossa kuka tahansa jäsenistä voi kattaa hankkeen omarahoitusosuuden (20 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista). Omarahoitus lasketaan sisään hankkeen kustannusarvioon ja se voi kohdentua mihin tahansa kululajeihin. Omarahoitus voi sisältää myös in kind -rahoitusta, eli luontoissuorituksia, joissa voi olla kyse esimerkiksi palveluista tai työpanoksista. Luontoissuoritusten arvo on laskettava realistisesti ja ne tulee huomioida hankkeen kirjanpidossa ja loppuraportoinnissa muiden kulujen tavoin. 

Voinko hakea rahoitusta Suomen ulkopuolella toteutettavaan hankkeeseen? 

Hankkeen tulee tähdätä tulevaisuusvallan laajentamiseen Suomessa. Siihen voi kuitenkin sisältyä tekemistä tai kohderyhmiä myös kansainvälisesti, jos tämä tukee hankkeen tavoitteita. 

1.4. lisätyt kysymykset ja vastaukset

Voiko rahoitusta hakea, vaikka ei ole taustaorganisaatiota (esimerkiksi olette ryhmä nuoria, jotka haluavat osallistua)?

Valitettavasti ei voi. Voimme myöntää rahoitusta vain oikeushenkilöille, eli organisaatioille kuten yhtiöille, rekisteröidyille yhdistyksille, säätiöille tai kunnille.

Voiko toiminimi olla hakijana?

Toiminimi ei ole erillinen oikeushenkilö, joten rahoitusta ei voida myöntää toiminimiyrittäjälle.  

Mihin haettavaa rahoitusta voi käyttää? Voiko siitä esimerkiksi maksaa palkkaa?

Rahoitusta käytetään kokeilun toteuttamiseen eli sillä voi myös maksaa palkkaa. Rahoituksen ehdoista voit lukea lisää sopimusluonnoksesta ja rahoituksen käyttöehdot -dokumentista.

Voimmeko hakea rahoitusta tästä rahoitushausta, vaikka olisi jo mukana jossain toisessa Sitran hankkeessa?

Kyllä. Se, että olette jo Sitran kumppaneita, ei estä hakemasta rahoitusta Tulevaisuusvalta päätöksenteossa -rahoitushausta.

Voiko Tulevaisuusvalta-ohjelman kokeiluissa kehitettyjä ratkaisuja hyödyntää ohjelman aikana tai sen jälkeen kaupallisesti?

Rahoitus voidaan myöntää taloudellista toimintaa harjoittavalle hakijalle De minimis -tukena, jolloin hakija voi vapaasti hyödyntää hankkeensa tuloksia kaupallisesti. Hankkeesta on sopimusluonnoksen mukaisesti julkaistava Sitran kanssa erikseen sovittu osa tuloksista avoimesti kaikkien vapaasti käytettäväksi.

Voiko hakemuksen jättää englanniksi?

Sähköisen asioinnin lomake tulee täyttää suomeksi, mutta hankesuunnitelman voi täyttää englanniksi.