sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Kahviloita, viheralueita, kohtaamispaikkoja ja parempi valaistus. Jos Seinäjoen lukiolaiset saisivat päättää, esimerkiksi näitä asioita tulisi kaupungin kävelykadun varteen.
Lasten ja nuorten näkemykset kiinnostavat kaavoittajia, mutta läheskään aina niitä ei kysytä tai saada, kertoo maankäytön suunnittelija Frans Cederlöf konsulttiyhtiö Finnish Consulting Groupista.
”Osittain tämä voi johtua siitä, että emme tiedä, miten lapset ja nuoret saataisiin työhön mukaan. Suurempi syy on se, että työ vaatii paljon resursseja osallistavalta taholta”, Cederlöf sanoo.
Lasten ja nuorten tulevaisuusvaltaa tuettiin kolmessa kokeilussa
Kaavoitus on esimerkki tulevaisuusvallan käytöstä, jossa lasten ja nuorten ääniä harvoin huomioidaan, vaikka valinnoilla on vaikutusta heidän elämäänsä. Tulevaisuusvallalla Tulevaisuusvalta Tulevaisuusvalta on valtaa vaikuttaa tulevaisuusnäkymiin eli siihen, mitä tulevaisuudessa pidetään mahdollisena tai toivottavana. Avaa termisivu Tulevaisuusvalta tarkoitetaan valtaa vaikuttaa siihen, mitä tulevaisuudessa pidetään mahdollisena tai toivottavana. Tulevaisuusvallan käyttäminen edellyttää tulevaisuusajattelun taitoja.
Kaavoituksessa luonnoksia kommentoivat Cederlöfin mukaan pääasiassa aikuiset ja maanomistajat, joilla on erilaisia toiveita ja tavoitteita maankäytölle kuin lapsilla. Nämä henkilöt eivät kuitenkaan välttämättä ole enää elossa 30–40 vuoden kuluttua, jolloin tavalliseen yleiskaavaan suunniteltujen kokonaisuuksien on määrä valmistua.
Onkin selvää, että lasten ja nuorten tulevaisuusvaltaa tulee laajentaa.
Frans Cederlöf tiimeineen oli mukana Sitran Tulevaisuusvalta-hankkeessa, jossa viisitoista tiimiä teki kokeiluja tulevaisuusvallan laajentamiseksi. Lasten ja nuorten tulevaisuusvaltaa laajennettiin myös muun muassa Naisasialiitto Unionin ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen kokeiluhankkeissa.
Tulevaisuuden äänet – lapset ja nuoret kaavoittajina
Yläkoulun oppilaat ja lukiolaiset Seinäjoella ja Iisalmessa osallistuivat työpajoihin, joissa heidän kanssaan keskusteltiin siitä, millaisia toiveita ja odotuksia heillä on tulevaisuudesta. He tutustuivat siihen, mitä kuntien kaavoituksessa tapahtuu ja millaisia kaavoitushankkeita heidän kotikunnissaan on käynnissä. Tämän jälkeen he kävivät kaavoitettavilla alueilla ja piirsivät omia ehdotuksiaan tulevaisuuden maisemasta.
Kouluissa saatujen kokemusten pohjalta laaditaan opas kaavoittajien ja maankäytön suunnittelijoiden tueksi. Siihen kootaan erilaisia harjoituksia ja menetelmiä, joiden avulla lasten ja nuorten äänet on helpompi saada kuuluviin maankäytön suunnittelussa.
Kokeilusta vastasi konsulttiyhtiö Finnish Consulting Group.
Utopiatuokioita lasten kanssa
Päiväkodeissa kolmella paikkakunnalla järjestettiin työpajoja, joissa lapsia opetettiin ajattelemaan tulevaisuutta. Tärkeä viesti oli, että tulevaisuudessa monenlaiset asiat voivat olla mahdollisia. Tämä tukee pienestä pitäen lasten kokemusta siitä, että he voivat vaikuttaa asioihin.
Näin he myös voivat kasvaa yhteiskunnan aktiivisiksi jäseniksi.
Työpajoissa kehitettiin kolme erilaista harjoitusta pienten lasten tulevaisuusajattelun tukemiseksi. Harjoitusten ohjeet on julkaistu tasa-arvoinenvarhaiskasvatus.fi-sivustolla, ja niitä voi käyttää esimerkiksi varhaiskasvatuksessa.
Lisäksi lapset piirsivät työpajoissa kuvia omista tulevaisuuden haaveistaan. Näihin voi tutustua kokeilun koosteessa.
Horisontin maalaajat
Pohjois-Savon alueen kouluissa pidettiin työpajoja, joissa lasten ja nuorten kanssa keskusteltiin toivottavasta tulevaisuudesta ilmaston muuttuessa. Nuoren ikäpolven näkemyksiä tarvitaan, koska he tulevat elämään ilmastonmuutoksen seurausten kanssa pisimpään.
Työpajoissa kehitettiin työpajamalli, joka voi paremmin innostaa ja tukea nuoria osallistumaan tulevaisuustyöskentelyyn. Lisäksi he voivat pohtia ilmastonmuutoksen vaikutuksia omaan tulevaisuuteensa.
Lopputuloksena syntyi tutkittuun tietoon perustuva visuaalinen ja tarinallinen työpajakokonaisuus, jossa seikkailee Ilmastokonkkaronkka-niminen porukka. Lisäksi lasten ja nuorten tekemiä tulevaisuuskuvia hyödynnetään Pohjois-Savon alueen ilmastotyössä laajemminkin.
Kokeilusta vastasi Pohjois-Savon ELY-keskus. Mukana työssä ovat Pohjois-Savon liitto, Kuopion Muotoiluakatemia, Ilmatieteen laitos ja kuntien koulutoimi.
Nea Alasaari Naisasialiitto Unionista painottaa, että tulevaisuusajattelu on taito, jota voidaan opettaa jo alle kouluikäiselle lapselle.
”On tärkeää, että pienetkin lapset osaavat kuvitella erilaisia tulevaisuuksia ja ymmärtävät, että hekin voivat omilla teoillaan vaikuttaa tulevaan. Jokainen voi haaveilla itselleen tärkeistä asioista ja tehdä tekoja sen eteen, että toivotut tulevaisuudet olisivat mahdollisia”, Alasaari sanoo.
Lapsia ja nuoria täytyy ottaa aktiivisesti mukaan
Miten lapset ja nuoret sitten saadaan mukaan tulevaisuuden suunnitteluun?
Ensinnäkin täytyy mennä sinne, missä lapset ja nuoret ovat – esimerkiksi kouluihin, varhaiskasvatukseen tai nuorten käyttämiin sosiaalisen median kanaviin. He itse voivat harvemmin hakeutua tilaisuuksiin, joissa tulevaa suunnitellaan.
”Myös esimerkiksi nuorisovaltuustojen tai harrastusten kautta voidaan tavoittaa nuoria. Näihin kuitenkin yleensä osallistuvat ne nuoret, jotka ovat valmiiksi aktiivisia. Kouluun lähtökohtaisesti tulevat kaikki, taustasta tai motivaatiosta riippumatta”, Cederlöf sanoo.
Kun yhteistyötä tehdään lapsille tutussa ympäristössä, voivat myös osallistujille tutut aikuiset auttaa työn suunnittelussa. Esimerkiksi kouluissa opettajat tuntevat oman luokkansa lapset ja nuoret, ja heidän tietonsa voivat hyödyttää ulkopuolista työpajan pitäjää. Tutun aikuisen läsnäolo voi myös tehdä tilanteesta turvallisemman ja vähemmän jännittävän nuorille osallistujille.
Miten tulevaisuudesta keskustellaan lasten kanssa?
Lapsille ei ole itsestään selvää, mitä tulevaisuus tarkoittaa, tai että tulevaisuuteen voisi itse vaikuttaa. Siksi aikuisen täytyy erikseen suunnitella, miten näistä asioista kerrotaan ja puhutaan lasten kanssa.
”Aikuisten voi olla helpompi ajatella suuria kokonaisuuksia pitkällä aikavälillä. Lasten huomio kuitenkin keskittyy yksittäisiin asioihin, joita he kokevat arjessaan”, sanoo Sonja Lehtomäki, joka toimi Pohjois-Savon ELY-keskuksen kokeiluhankkeen projektisuunnittelijana.
Lasten kanssa pitkät alustukset eivät välttämättä toimi. Niiden sijaan esimerkiksi leikit, pelit tai tarinat usein toimivat paremmin.
Esimerkiksi Utopiatuokio-työpajoissa lapset osallistuivat ensin leikkiin, jossa he katsoivat mielikuvituskiikareilla aluksi menneeseen ja miettivät, millaisia he itse olivat olleet vauvoina. Tämän jälkeen kuvitteelliset kiikarit käännettiin toisinpäin, ja lapset katsoivat aikaan, jolloin he ovat aikuisia.
”Leikki toimi paremmin menneisyys–tulevaisuus-aikajanan hahmottamiseen kuin tulevaisuuden selittäminen tai aikatasoista puhuminen”, sanoo Alasaari.
Työpajojen suunnittelussa tulee myös huomioida se, että lapset tai nuoret eivät välttämättä halua tai pysty osallistumaan tavoilla, joita aikuiset ovat suunnitelleet.
”Me suunnittelimme hankkeessamme selkeän työpajarungon, mutta sen sisään rakennettiin eri vaiheista vaihtoehtoisia toteutuksia. Niitä tarvittiin, sillä kaikki keinot eivät sopineet kaikille ryhmille”, sanoo Lehtomäki.
Esimerkiksi työpajojen alussa pidettyjä lämmittelytehtäviä voitiin ryhmästä riippuen käydä joko keskustellen, kirjoittaen tai niin, että mielipiteensä sai ilmaista post it -lapulla.
”Nuorten osallistujien keskittymiskyky on myös usein lyhyt. Usein se auttaa, jos harjoitusten tai menetelmän aikana pääsee liikkumaan”, Lehtomäki sanoo.
Lasten ja nuorten haaveissa voi rakentua hyvä tulevaisuus kaikille
Karkkijousipyssy, timanttimekko, laavaonnenpyörä – tällaisia tulevaisuuden haaveita alle kouluikäiset lapset kuvittelivat päiväkodeissa järjestetyissä työpajoissa.
”Kun lapsi osaa ajatella tulevaisuutta, hänestä todennäköisemmin myös kasvaa nuori ja myöhemmin aikuinen, joka toimii aktiivisesti sen eteen”, Nea Alasaari sanoo.
Kuitenkin lasten ja nuorten näkemykset ovat tärkeitä itsessään, jo tässä ajassa.
”Kun myös lasten ja nuorten, ja yhdenvertaisesti esimerkiksi vammaisten tai paperittomien lasten ja nuorten ääni kuuluu, on tulevaisuus parempi meille kaikille.”
Tämä näkyy kaavoituksessakin. Cederlöfin mukaan aikuiset toivovat yleiskaavoihin usein enemmän parkkipaikkoja. Nuoret eivät, sillä he eivät näitä tarvitse. Sen sijaan he toivovat esimerkiksi viihtyisiä oleskelutiloja, ja tämä on muidenkin kuin nuorten etu.
Samaan tapaan sekin on yhteinen etu, että yhteiskunnalliseen keskusteluun suunnitellaan sellaisia osallistumisen tapoja, jotka sopivat lapsille ja nuorille. Yleensä tämä tarkoittaa, että asioita sanoitetaan selkeämmin ja saavutettavammin. Jos näin tehdään, on kaikilla parempi mahdollisuus osallistua keskusteluun.
Kirjoitus on osa artikkelisarjaa, jossa avataan Tulevaisuusvalta-ohjelmaan valittujen tiimien kokeiluja, oppeja ja ajatuksia tulevaisuusvallan laajentamisesta. Sitra rahoitti kaikkiaan 15:n eri tiimin kokeiluja vuosina 2024–2025.
Sukella syvemmälle
Tästä eteenpäin.
Tulevaisuusvalta
Tulevaisuus kuuluu kaikille
Tulevaisuusvalta-ohjelman tiimit valittu – 15 kokeilua käynnistyy eri puolilla Suomea
Tulevaisuusvalta
Tulevaisuusvalta-ohjelmalle Vuoden ennakointiteko 2024 -tunnustus
Rahoitushaku: Tulevaisuusvalta ja ennakointi päätöksenteossa
Millaiseen tulevaisuuteen lapsilla on oikeus?
Tulevaisuusajattelusta tulevaisuusvaltaan -webinaarit