Julkaistu 27.06.2018

Lapset-SIB ja 10 pisteen kysymys: miten tehdään tulosperusteiset kirjaukset?

Hämeenlinna on ensimmäisenä kuntana käynnistänyt SIB-hankkeen lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Kaupungin tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä pitkäjänteisesti. Lastensuojelun Keskusliitto ja Hämeenlinnan kaupungin ammattilaiset rakentavat parasta mahdollista toimintamallia tavoitteen saavuttamiseksi.

Yhteensä 13 vuotta kestävän hankkeen ensimmäiset palvelut alkavat ensi syksynä. Hankkeeseen valittavat palveluntuottajat tarjoavat erilaista tukea mukaan valituille lapsille ja perheille, jokaiselle tarpeen mukaan. Palveluiden kustannukset maksetaan varainhoitoyhtiö FIMin hallinnoimasta tulosperusteista SIB-rahastosta, johon varat kerätään yksityisiltä sijoittajilta.

Jos asetetut ja mitattavissa olevat hyvinvointitavoitteet saavutetaan, eli sijais- ja avohuoltoa sekä psykiatrista erikoissairaanhoitoa ja erityistä tukea tarvitaan kohderyhmässä ennakoitua vähemmän, kaupunki maksaa osan kunnalle tätä kautta kertyvistä säästöistä tulospalkkiona SIB-rahastolle. Lisäksi kaupunki on sitoutunut maksamaan tulospalkkion, jos mukana olevat lapset ovat 18-vuotiaina joko töissä, opiskelemassa tai harjoittelussa. Tulospalkkioiden kautta rahasto saa takaisin sijoittamansa pääoman ja sille sovitun koron. Jos taas tuloksia ei tule, rahasto menettää sijoittamansa pääoman.

Kaupunki maksaa siis vain tuloksista, ei yksittäisistä suoritteista.  Kunta ja rahasto jakavat paitsi yhteisen tavoitteen myös hankkeen riskit.

Näin uusi rahoitusmalli taipuu kunnan taloudenpitoon

SIB-sopimus tuo uusia käytäntöjä myös kuntien taloushallintoon. Kuntaliitto on Sitran kumppanina kirjoittanut ohjeen siitä, miten uudenlaista rahoitusmallia tulee käsitellä kuntien kirjanpidossa ja tilinpäätöksissä.

Lisäksi pyysimme vinkkejä käytännön kysymyksiin Hämeenlinnan kaupungin talousjohtaja Jussi Oksalta.

1Miten talousarvioon kirjataan tulosperusteinen rahoitussuunnitelma? Tarvitaanko resurssivarauksia?

Asiaa voidaan lähestyä niin, että huomioidaan budjettivuoden kustannus vaikuttavuusinvestoinnin säästöllä alennettuna sekä säästöstä maksettava (sopimuksen mukainen) palkkio rahastolle. Jos ja kun palkkioita ei makseta vuosittain, on mahdollisesti tarpeen tehdä varaus – etenkin, jos voidaan osoittaa, että on saatu aikaiseksi hyötyjä.

2Miten tilinpäätökseen kirjataan syntyvät säästöt ja varaukset tulevaisuudessa maksettaviin tulospalkkioihin? Tarvitaanko kirjauksia taseeseen?

Syntyneet säästöt näkyvät alentuneina kustannuksina normaalisti. Varaukselle voi olla tarve tilanteessa, jossa tulospalkkioita maksetaan yhtenä vuonna useamman vuoden ajalta. Mikäli tulospalkkiota maksetaan vuosittain, ei varausta lähtökohtaisesti tarvita. Tosin pidempi tarkastelujakso on perusteltu jo siksi, ettei tulospalkkiota makseta pelkästä yhden vuoden hyvästä tuloksesta, vaan lopulta kokonaisuutena savutettavasta hyödystä.

Toteutuvat tulospalkkioiden maksut ovat käytännössä osa palvelujen ostojen kustannusta. Kirjauksista käymme varmaan vielä matkan varrella tarkempaa keskustelua tilintarkastajien kanssa, kuten muistakin uusista asioista kirjauksiin liittyen.

Erikseen on pidettävä yllä vuosittaista seurantaa kulujen kehityksestä jne. Tämä on toki tarpeen jo siitäkin syystä, että tulospalkkioita voidaan maksaa vain todennetuista säästöistä. Lisäksi on muistettava, että mitkään talousjärjestelmät eivät ole käytössä näin pitkän, 13-vuotisen hankkeen koko toiminta-ajan, joten pelkästään talousjärjestelmistä tämän mittaista hanketta ei voi seurata.

3Jos maakunnat tulevat, miten on suunniteltu sopimuksen ja sitoumusten siirtäminen?

Sopimukseen on kirjattu näin:

”Mikäli asiakkaalle asiakaskohtaisessa sopimuksessa määritetyt vastuut tai velvollisuudet siirtyvät maakuntauudistuksesta johtuen osittain tai kokonaan maakuntien vastuulle, asiakkaan ja maakuntien edustajien tulee varmistaa, että kyseiset vastuut ja velvollisuudet tulevat kuntauudistuksen jälkeen hoidettua sen osapuolen toimesta jolle vastuu kyseisessä asiassa uudessa vastuunjaossa kuuluu.

Mikäli maakunnan tarve taata palveluita kaikille maakunnan asukkaille tasa-arvoisesti asuinpaikasta riippumatta edellyttää Sopimuksen siirtämistä maakunnalle tai Sopimuksen laajentamista kattamaan myös maakunnan muut kunnat, voidaan tämä muutos toteuttaa maakunnan edustajien, Asiakkaan ja Toimittajan yhteisellä päätöksellä. Muutosta ei voida toteuttaa mikäli se vaarantaa käynnissä olevien Palveluiden tuloksellisuuden.”

4Mitä hyötyä SIB-mallista on kunnan taloussuunnittelun näkökulmasta?

Tästä kokemukset karttuvat tarkemmin vasta matkan varrella. Periaatteessa voisimme jo budjetointivaiheessa kyetä mallintamaan talousarvioon ja suunnitelmavuosille nykyistä kustannuskehitystä alemman kasvu-uran. Käytännön toteutuksesta en pysty kuitenkaan vielä sanomaan mitään varmaa.

5Mitä on erityisesti otettava huomioon SIB-hanketta rakennettaessa kunnan talouden näkökulmasta?

Saavutettavan hyödyn (säästön) mittaaminen on ehdottomasti tärkein asia, joka sopimuksiin pitää määrittää. Toinen merkittävä sopimusasia on hyötyjen jakomalli, jonka pitää olla myös tilaajalle hyötyä takaava. Erillinen seuranta on oleellista sekä se, että palkkioita ei makseta muutoin kuin koko hankkeen aikana saavutetusta säästöstä, vaikka välilaskentaakin joudutaan toteuttamaan ja palkkioita käsittääkseni maksetaan jo matkan varrella. Hyvin hoidettuna hankkeessa pitäisi olla jonkinlainen koko ajan tasausmalli, jotta ensimmäisinä vuosina ei makseta suuria tulospalkkioita, jos hankkeen loppupuolella kustannukset nousevat normaalia suuremmiksi. On tärkeää tehdä kustannuslaskentaa, jossa tunnistetaan nykyiset kustannukset sekä ko. asiakasryhmille jatkossa kohdennettavat kaupungin kaikki kustannukset.

”Kaikki hankkeet, joilla voidaan vaikuttaa tulevaisuuden kustannuskertymiin nykyisiä kasvutrendejä alentavasti, ovat tervetulleita niin julkishallintoon kuin yksityiselle sektorille.”
Jussi Oksa

Jussi Oksa

Lue lisää:

Ota yhteyttä
Vanhempi neuvonantaja, Vaikuttavuusinvestoiminen, Sitra

+358 (294) 618 205

sari.rautio@sitra.fi

Johtava asiantuntija, Vaikuttavuusinvestoiminen, Sitra

+358 (294) 618 220

anna.tonteri@sitra.fi

Vanhempi neuvonantaja, Vaikuttavuusinvestoiminen, Sitra

+358 (294) 618 991

petri.hilli@sitra.fi

Mistä on kyse?