Kuva: Vision Europe

Julkaistu 15.12.2016

Maahanmuuttokriisin ratkaisu voi rakentaa uutta Eurooppaa

Euroopan integraatio oli alun alkaen tulevaisuuteen suuntautunut projekti. Nyt yhteinen näkemys tuntuvat olevan pahasti hukassa.
Kirjoittaja
Asiantuntija, Ennakointi, Sitra
Hannu-Pekka työskentelee asiantuntijana Sitran ennakointitiimissä. Osana Sitran Seuraava erä -visiotyötä Hannu-Pekka on muun muassa analysoinut viestintäteknologisen murroksen yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tieteen ja tutkimuksen välinen vuoropuhelu sekä teknologian yhteiskunnalliset vaikutukset ovat teemoja, joiden parissa Hannu-Pekka työskentelee tällä hetkellä.

Ilman tulevaisuudennäkymiä ei voi luoda strategiaa. Se pätee yhtä lailla EU:n kaltaisiin poliittisiin hankkeisiin kuin teollisiin tai kaupallisiin yrityksiin. Selkeään yhteiseen näkemykseen nojautuva yritys toimii aina pikemminkin tulevaisuuden eteenpäin vetämänä kuin menneisyyden työntämänä. Euroopan integraatiokin oli alun alkaen nimenomaan tulevaisuuteen suuntautunut projekti. Nyt tuo suunta ja yhteinen näkemys tuntuvat olevan pahasti hukassa.

Suurin piirtein näin kirjoitti Belgian EU-suurlähettiläs Philippe de Schoutheete jo vuonna 1998 teoksessaan ”Kaikkien Eurooppa”, mutta samat lauseet voisi kuulla kenen tahansa EU:n tulevaisuudesta huolestuneen poliitikon suusta vuonna 2016. EU:n eksistentiaalinen kriisi ei ole ratkennut, vaan päinvastoin vain syventynyt entisestään vuosia kestäneiden talousvaikeuksien ja viime vuonna kärjistyneen maahanmuuttokriisin myötä. Tänä vuonna EU:n olemassaolon oikeutusta on haastettu ehkä voimakkaammin kuin koskaan ennen. Schengen-alue natisee liitoksistaan ja asenneilmapiiri pakolaisia kohtaan kovenee huolestuttavasti monessa maassa. Luottamus EU-instituutioihin laskee ja populistipuolueiden kannatus kasvaa. 

Kriiseihin ei voida varautua eikä niitä voida voittaa ilman näkymää tulevasta. Tämä havainto toimi lähtölaukauksena eurooppalaisten ajatushautomojen ja säätiöiden tämän vuotiselle Vision Europe -yhteistyölle, jossa etsittiin ratkaisuja maahanmuuttokriisiin.

Jo verkoston nimen edellyttämänä, tarkoituksena ei ollut rajoittua akuutin kriisivaiheen ratkaisuihin, vaan kurkottaa kauemmas ja rakentaa yhteisiä viestejä Euroopan tulevaisuudesta sekä kansallisille että EU-päättäjille. Verkoston jäsenten mielestä maahanmuuttokriisin ratkaiseminen voisi olla samalla mahdollisuus koko EU:n tulevaisuudelle.

Yhteistyö osoitti, että vaikka maahanmuuttokriisi näyttäytyykin hyvin erilaisena eri puolilla Eurooppaa, eurooppalaiset ajatuspajat pystyvät muodostamaan yhteisiä näkemyksiä. Tulokset julkaistiin Lissabonissa 21.–22. marraskuuta järjestetyssä Vision Europe Summit -huippukokouksessa. Kumppaneiden yhteisen “Building Common Ground. Towards Strategic Migration and Refugee Policies in Europe” -julkilausuman lähtökohtana on, että kansainväliseen ongelmaan ei voida etsiä ratkaisuja vain kansallisin keinoin. Nykysysteemin pienet paikkailut eivät myöskään riitä, vaan eurooppalaiseen maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaan tarvitaan kokonaan uusi lähestymistapa, joka yhdistää toimenpiteet sekä globaalilla, eurooppalaisella, kansallisella että paikallistasolla. Julkilausuman neljä ydinviestiä ovat:

  1. EU tarvitsee poliittista tahtoa rakentaa yhteisen, eteenpäin katsovan maahanmuuttostrategia
  2. Maahanmuuttovirtojen hallintaan tarvitaan kokonaisvaltaisempia ja reilumpia mekanismeja
  3. Työhön ja koulutukseen keskittynyt maahanmuuttajien integrointi vahvistaa myös sosiaalista integroitumista
  4. Koko yhteiskunta täytyy saada mukaan tukemaan yhteenkuuluvuuden tunnetta

Jokaista tavoitetta tukemaan on yhteistyövuoden aikana tuotettu taustaraportteja, joiden pohjalta on myös muotoiltu konkreettisia politiikkasuosituksia. Yksi taustaraporteista, tutkija Pasi Saukkosen kirjoittama From Fragmentation to Integration: Dealing With Migration Flows in Finland, kiteyttää kotouttamispolitiikan olennaisimmat piirteet ja opit Suomen osalta.

Viestit tavoittivat arvovaltaisia kuulijoita heti tuoreeltaan, kun Lissabonin huippukokoukseen osallistui monia korkean tason poliittisia päättäjiä ja yhteiskunnallisia vaikuttajia, myös tuleva YK:n pääsihteeri Antonio Guterres. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä. Kunnianhimoiset muutokset vaativat toimia sekä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Maahanmuuttoon liittyviä haasteita ei ratkota siiloissa.

Onko Euroopalla yhteisiä arvoja?

Useissa Lissabonissa kuulluissa puheenvuoroissa nostettiin esiin arvokeskustelun tarve. Eurokriisin ja maahanmuuttokriisin nähtiin heijastelevan syvempää eurooppalaisen solidaarisuuden kriisiä. Antonio Guterres korosti puheessaan, että moni-etniset, -uskontoiset ja -kulttuuriset yhteiskunnat ovat väistämättömyys. Haasteena on osoittaa, että se ei ole uhka, vaan rikkaus. Monikulttuurisuuteen liittyviin pelkoihin ja tunteisiin tulee kuitenkin pystyä vastaamaan konkreettisin keinoin – eikä se ole helppoa.

Kriisit ovat mahdollisuus uudistua. Sen vuoksi juuri nyt on tärkeää käydä keskustelua Eurooppa-projektin perimmäisistä päämääristä: Mikä on se malli, jota kohti kuljemme? Mitä yhteistyöltä ylipäätään tahdotaan? Maahanmuuttokriisi on osoittanut, että jos Euroopan ongelmia ei mielletä yhteisiksi, niihin on mahdotonta löytää yhteisiä ratkaisuja.

Georg Henrik von Wright kuvasi vuonna 1996 julkaistussa apokalyptisessä kirjoituksessaan ”Viimeisistä ajoista” ihmiskunnan suhtautumista ajan polttavimpiin ongelmiin, kuten väestönkasvuun tai resurssien ylikulutukseen, voimattomuuden optimismiksi. Ongelmat tiedostetaan laajalti, mutta juhlavista puheista huolimatta mitään ei tapahdu. Pää painetaan pensaaseen ja toivotaan, etteivät pahimmat skenaariot toteutuisi.

Maahanmuuttokriisin osalta kävi juuri näin. Tiedossa olleista riskeistä huolimatta EU ja sen jäsenmaat eivät kyenneet varautumaan tulevaan. Nyt on korkea aika nostaa katse ylös ja toimia toisin. Siihen Sitran ja muiden Vision Europe -verkoston jäsenten yhdessä muotoilemat näkemykset antavat hyvän lähtökohdan.

Mistä on kyse?