Arvioitu lukuaika 3 min

Matkalla kohti resurssiviisaampaa asumista

Hanke osoitti, että luonnonvarojen viisaampaan käyttöön ja päästöjen vähentämiseen on taloyhtiöissä paljon potentiaalia.

Kuva: Kati Kankainen

Kirjoittaja

Julkaistu

Aurinkopaneeleista helpotusta taloyhtiön sähkölaskuun, kerhohuoneesta kaikkien yhteinen olohuone ja sähköpyörä asukkaiden kimppapyöränä. Sitran ja Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry:n yhteinen Resurssiviisas asuminen -hanke osoitti, että luonnonvarojen viisaampaan käyttöön ja päästöjen vähentämiseen on taloyhtiöissä paljon mahdollisuuksia ja potentiaalia.

Ruoka, asuminen ja liikkuminen on monissa yhteyksissä tunnistettu tärkeimmiksi kulutuksen ympäristövaikutuksia aiheuttaviksi tekijöiksi, ja haitallisia vaikutuksia pienennettäessä näihin osa-alueisiin kannattaa keskittyä. Asumisesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt muodostavat lähes kolmanneksen koko kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä Suomessa (Seppälä ym. 2009). Näin ollen resurssiviisaalle asumiselle, asumisen energiankäytön, materiaalien ja vedenkulutuksen vähentämiselle on suuri tarve (SYKE 2015).

Neljässä jyväskyläläisessä pilottitaloyhtiössä kokeiltiin ja otettiin käyttöön hankkeen aikana monenlaisia keinoja matkalla kohti resurssiviisasta asumista, tavoitteena erityisesti sähkön ja veden säästö sekä hukkaneliöiden hyödyntäminen. Hankkeen kohderyhmänä olivat asunto-osakeyhtiöt, sillä suuri osa suomalaisista asuu kerros- tai rivitalossa. Suomessa on kaikkiaan yli 80 000 taloyhtiötä ja niissä asuu yli puolet suomalaisista.

Jyväskylän kokeiluilla osoitettiin, että taloyhtiöt pystyvät pienilläkin muutoksilla parantamaan resurssiviisautta, lisäämään asumisviihtyvyyttä sekä säästämään rahaa, ja SYKE:n tekemän arvioin mukaan tehdyillä kokeiluilla oli myönteisiä ympäristövaikutuksia. Toteutetut kokeilut ja toimenpiteet jakautuivat kolmeen kategoriaan: resurssiviisauden edistämiseen tekniikan keinoin, tilojen käytön mahdollisuuksiin sekä jakamistalouden edistämiseen liittyviin kokeiluihin.

Teknisinä ratkaisuina taloyhtiöissä testattiin muun muassa sitä, millaiset vaikutukset päästöihin ja kustannuksiin on aurinkopaneelien käyttöönotolla, vedensäästösuuttimien asentamisella hanoihin tai valojen vaihtamisella energiapiheihin ledeihin. Toimenpiteillä saatiin pienennettyä pilottitaloyhtiöiden sähkö- ja vesilaskuja, ja siinä samalla vähennettyä ilmastopäästöjä: päästöt pienenivät aurinkopaneeleilla 1900, vesipiheillä suuttimilla 1500 ja led-valoilla 4200 kg CO2e vuodessa (SYKE 2015).

Tilojen käytön näkökulmasta tehdyillä toimenpiteillä pyrittiin saamaan taloyhtiön yhteistiloja tehokkaampaan käyttöön. Yhdessä pilottitaloyhtiössä asukkaat ottivat haltuunsa vanhan, vähällä käytöllä olleen kerhohuoneen ja uudistivat sen viihtyisäksi monikäyttötilaksi yhdessä tilasuunnittelijan kanssa.

Toisessa kohteessa puolestaan vuokrattiin taloyhtiön vähällä käytöllä ollutta kylmäkellaria lähi- ja luomuruokaosuuskunnalle. Tilojen käytön tehostaminen on keskeistä resurssiviisauden näkökulmasta, sillä jokainen lämmitetty – tai viilennetty – kuutio kuluttaa energiaa. Asukkaille hyöty näkyy muun muassa asumismukavuuden ja -viihtyvyyden lisääntymisenä, kun taloyhtiöstä löytyy monikäyttöisiä yhteisiä tiloja.

Kolmantena näkökulmana resurssiviisauteen pilottikohteissa kokeiltiin keinoja jakamistalouden edistämiseksi. Kaikkea ei tarvitse omistaa itse – lainaaminen, jakaminen ja yhdessä omistaminen on monin tavoin fiksua. Hankkeen aikana pilottitaloyhtiöissä kokeiltiin muun muassa hyötykasvien kasvatusta kerrostalon pihalla yhteisissä viljelylaareissa sekä sähköavusteista lastipyörää asukkaiden yhteiskäyttöpyöränä.

Näin alkuun resurssiviisauden edistämisessä taloyhtiössä

Hankkeen aikana luotiin saatujen oppien ja kokeilujen pohjalta resurssiviisaan asumisen toimintamalli.  Toimintamalli perustuu jatkuvan kehittämisen periaatteeseen, jossa lähdetään liikkeelle taloyhtiön nykytilanteen arvioinnista ja kartoituksesta. Mikä taloyhtiössä tällä hetkellä toimii, mikä ei? Paljonko vettä ja energiaa taloyhtiössä kulutetaan, ja mitä taloyhtiössä on ehkä jo tehty kulutuksen pienentämiseksi? Ovatko pyöräparkit kunnossa? Onko taloyhtiössä tyhjillään olevia tiloja käyttämättöminä?

Kun taloyhtiön nykytilanne on selvitetty, on vuorossa ideointi- ja suunnitteluvaihe, josta edetään käytäntöön, eli resurssiviisaiden toimenpiteiden ja kokeilujen toteuttamiseen. Pitkän aikavälin strategia on erinomainen käytännön apuväline resurssiviisauden edistämisessä taloyhtiössä. Se ohjaa ja linjaa päätöksentekoa, vaikka päätöksentekijät taloyhtiössä vaihtuisivat.

Resurssiviisauden näkökulmasta taloyhtiö on kokonaisuus, joka muodostuu palasista, ja jota taloyhtiön on lähdettävä rakentamaan pala kerrallaan. Toimeen voi ja kannattaa ryhtyä, onpa sitten taloyhtiössä osakkaana, vuokralaisena, hallituksen jäsenenä tai isännöitsijänä – kuka tahansa voi tehdä taloyhtiössä hallitukselle aloitteita resurssiviisauden edistämisestä. Toimenpiteiden suunnittelussa kannattaa heti alussa selvittää vastuiden jakautuminen taloyhtiössä: mitkä asiat ovat taloyhtiön ja mitkä osakkaan vastuulla? Vastuiden jakautumisen voi selvittää Kiinteistöliiton vastuunjakotaulukosta, joka perustuu nykyiseen asunto-osakeyhtiölakiin (1599/2009).

Resurssiviisas asuminen -hankkeesta kertyi roppakaupalla hyviä kokemuksia. Seuraavana heitämmekin pallon taloyhtiöille niin Jyväskylässä kuin muuallakin Suomessa, ja toivomme, että asukkaat ottavat kopin ja lähtevät edistämään resurssiviisautta omissa taloyhtiöissään hyödyntäen hankkeen aikana saatuja kokemuksia ja oppeja.

Lue lisää:

Näitä resurssiviisautta lisääviä asioita kokeiltiin taloyhtiöissä

Aurinkoenergia on nyt kannattavaa myös taloyhtiöille

www.japary.fi/asuviisaasti/

Aihe

Resurssiviisaus

Luonnonvarojen hupeneminen, väestönkasvu ja ilmastonmuutos pakottavat yhteiskunnat ympäri maailmaa muuttumaan tehokkaammiksi ja vähäpäästöisemmiksi. Resurssien viisas käyttö on nousemassa kansainväliseksi kilpailuvaltiksi.

Kirjoittaja

Julkaistu

Suosittelemme

Mistä on kyse?