archived
Arvioitu lukuaika 4 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Mikä Ratkaisu 100 -kisan ideoista kolahti SuomiAreena-yleisöön? Lue kävijöiden kommentit

Ratkaisu 100 -haastekilpailun joukkueet esittelivät ratkaisuideoitaan SuomiAreenassa Piilevän osaamisen kisapäivässä keskiviikkona 12.7. yleisölle koko päivän ajan. Ratkaisu 100 -haastekilpailussa 15 joukkuetta kisaa paremman huomisen puolesta. Ratkaisu 100 -haastekilpailussa tiimit kilpailevat siitä, kenellä on paras ratkaisu osaamisen parempaan tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Parhaan idean kehittäjät saavat ratkaisun toteuttamiseen miljoona euroa.

Julkaistu

Ratkaisu 100 -kojuilla riitti vilskettä, kun kilpailijat kertovat ratkaisustaan ja uteliaat siirtyivät ratkaisusta ratkaisuun. Joukkueita oli kerrallaan kadulla Aika-lavan edessä aina viisi ja parin tunnin välein uudet joukkueet ottivat paikkansa. Michelle Suni tutustui ensimmäiseen viiteen tiimiin kiinnostuneena.

– Vielä täytyy tutustua seuraaviinkin. Ratkaisut vaikuttivat tosi innovatiivisilta. Erityisesti pidin tästä Mentorist.it:n vertaismentoroinnin ratkaisusta, koska siinä oli sellaista pyyteetöntä auttamista toisia kohtaan, Suni kertoo.

Michelle Suni tutustui kaikkiin kojujen tiimien ratkaisuideoihin SuomiAreenassa.

Ratkaisu 100 -haastekilpailussa etsitään parasta ratkaisua osaamisen hyödyntämiseen. Itse kilpailun haasteeseen tutustunut Viljami Wiirilinna ja Juho Pirinen pitävät kilpailun aihetta juuri oikeana.

– Tähän kilpailuun on valikoitunut juuri oikea haaste. Meillä keskitytään Suomessa ihan liikaa tutkintoihin. Pitäisi puhua osaamisesta ja erilaisista kompetensseista. Meille jokaiselle löytyy joku erityisosaaminen, josta voidaan olla ylpeitä ja jota voidaan kehittää eteenpäin, Wiirilinna toteaa

– Haaste on tosi tarpeellinen. Ja on hienoa, että palkinto kilpailussa on tarpeeksi iso, jolloin se motivoi ihmisiä oikeasti menemään sitä ratkaisua kohti, Pirinen kehuu.

 

Ratkaisu 100 -tiimien ratkaisut kiinnostivat

Joukkueiden ratkaisuihin tutustui myös Pirisen ja Wiirilinnan lisäksi Miko Haralson ja Riikka Keskitalo.

– Minulle jäi mieleen Integrify-joukkueen ratkaisu. On hienoa, että siinä on esitetty ratkaisu niin maahanmuuttajien kotouttamiseen kuin koodaajien työvoimapulaan. Ratkaisu ratkaisee kaksi ongelmaa kerralla, Keskitalo sanoo.

– Tutustuin Postiivinen CV -joukkueen ideaan ja pidin sitä toimivana. Luulen, että se on hyvä yritysidea Haralson kertoo.

– Itse puhuin HeadAi:n tiimin kanssa ja huomasin, että esimerkiksi heidän ratkaisunsa oli kovin erilainen Postiivinen CV -joukkueen idean kanssa. HeadAi:n ratkaisu oli todella hyvä. Se oli selkeä ja oman työhistorian kautta näen, että sille olisi tarvetta, Pirinen taas paljastaa.

Tsampo-joukkue esittelemässä ideaansa SuomiAreenassa

Kilpailun tiimien ratkaisuihin tutustui myös Hermanni Arponen, joka kuvaili osaa ratkaisuista hyvinkin potentiaalisiksi.

– Erilaiset alustat ja sovellukset vaikuttivat tosi käytettäviltä. Osa ratkaisuista vaatii kuitenkin mielestäni vielä vähän hiomista. Kolme joukkuetta jäi mieleen. LifeLearn, Tsampo ja Mentorist.it, joista LifeLearnilla oli minusta paras esitys, mutta parhaana ideana pidin Tsampo-joukkueen rohkeaa ideaa, koska koen, että se vähän haastaa Wikipediaa.

LifeLearn-tiimi kertoo ratkaisustaan.

Äänestys oli käynnissä koko päivän

Päivän aikana yleisö sai myös äänestää parhaasta ratkaisusta osaamisen hyödyntämiseen. Eniten pinkkejä tarroja, eli yleisöääniä, keräsi päivän päätteeksi Empatiakone, Postiivinen CV ja Sinä osaat! Tytöt ja teknologia -tiimit.

Yksi eniten ääniä keränneistä tiimeistä, Sinä osaat! Tytöt ja teknologia -tiimi ehti kertomaan ratkaisustaan myös europarlamentaarikko Sirpa Pietikäiselle (kok.)

15 erinomaisen vaihtoehdon joukosta valitseminen oli joillekin helppoa ja joillekin vaikeampaa.

– Minulle oli tosi vaikeaa päättää mille tiimille annan äänen parhaasta ratkaisusta. Täällä on ratkaisuja, jotka pureutuu tämän hetken yhteiskunnallisiin ongelmiin, joka on tosi ihanaa. Innovaatioita, jotka pureutuu ongelman syihin, eikä seurauksiin. Näissä ratkaisuissa oli konkretiaa, joukkueiden ideoihin tutustunut Riikka Keskitalo kertoo.

– Kaikki vaikuttivat hyviltä ideoilta, mutta mielestäni ihmiset, jotka tarvitsevat tukea, niin heitä pitää yhteiskunnassa huomioida. Kaikki pitää osallistaa tässä yhteiskunnassa ja sen takia Ura-avaimen idea kehitysvammaisten työpajamallin kehittämisestä Suomeen ansaitsi ääneni, Viljami Wiirilinna sanoo.

 

Haastekilpailuja toivottiin lisää

Ratkaisu 100 -haastekilpailun ideaa pidettiin yleisön joukossa mainiona ideana etsiä uusia ideoita maailman haasteiden ratkaisemiseen.

– Tämä on erilainen tapa kokeilla, miten ideoita löytyy ja sittenhän sen näkee, kun kokeilee. Toivottavasti onnistuu! Michelle Suni sanoo.

– Tällaiset haastekilpailut ovat erittäin kannatettavia. Toivottavasti näitä tulee lisää, koska tällaisissa näkee miten paljon innovaatioita riittää ja aika korkeatasoistahan tämä on. Harmi, että vain yksi joukkue voittaa tämän kilpailun. Toivottavasti muut kilpailun tiimit saavat jaettua tietoutta omasta ideastaan ja ehkä sillä tavalla pääsevät jatkamaan ratkaisuaan, pohtii Riikka Keskitalo.

Mistä on kyse?