Millainen talouspolitiikka mahdollistaa hyvän elämän?

Miten talouspolitiikka valjastetaan kestävän hyvinvoinnin työkaluksi ja millaista johtamista se vaatii? Tätä pohtivat Sitran neljännentoista Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksen osallistujat.
Kuva: Minna Hemmilä, Sitra

Julkaistu

Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutukseen sisältyy intensiivinen hallitusohjelmaharjoitus, joka noudattaa politiikasta tuttua kaavaa: puolueohjelmien pohjalta edetään vaalien ja hallitusneuvottelujen kautta hallitusohjelman kokoamiseen ja julkistukseen.

Kuten oikeissa hallitusneuvotteluissa keväällä 2019, kokonaisuutta lähestyttiin syksyn kurssilla ilmiölähtöisesti. Puolueohjelmista hallitusneuvotteluihin valikoituneet neljä ilmiötä olivat ympäristö, sosiaaliset tekijät, työn ja teknologian murros sekä reilu ja oikeudenmukainen oikeusvaltio. Jokaiselle niistä laadittiin hallituskauden tavoitteet ja niitä tukevat tulevaisuushankkeet. Tältä pohjalta rakentui myös kuva tuloista ja menoista eli julkisen talouden suunnitelma.

Rohkeille ja kunnianhimoisille uudistuksille on Suomessa huutava tarve. Simulaatio osoitti, miten haastavaa – muttei suinkaan mahdotonta – on yhdistää tällaiset uudistukset, talouden ja toiminnan realiteetit sekä nelivuotinen hallituskausi toisiinsa.

Visiona hyvä elämä

Yhteinen tilannekuva ja visio piti muodostaa nopeasti tarjolla olevan tiedon ja erilaisten näkökulmien pohjalta. Perustellulla tiedolla – tai sen puutteella – koettiin olevan prosessin tässä vaihessa suuri merkitys. Myöhemmin haasteena oli pitää visio koko ajan kirkkaana mielessä, silloinkin kun tavoitteet, keinot ja mittarit tahtoivat mennä keskusteluissa sekaisin.

Neljästoista kurssi kiteytti visionsa lauseeseen ”Suomi on hyvä elämä”. Ajatus sisältää tavoitteen turvallisesta, terveestä ja sivistyneestä Suomesta. Kehittyvässä ja avoimessa yhteiskunnassa jokainen voi luottaa toisiin ihmisiin sekä uskoa omiin ja yhteisiin mahdollisuuksiin ja elää puhtaassa ympäristössä. Mukana on myös tavoite kansainvälisesti aktiivisesta ja kokoaan suuremmasta Suomesta, jolla on ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin.

Hallitusohjelma laitettiin kirjoihin ja kansiin polveilevan ja monivaiheisen prosessin lopputuloksena. Rutinoituneiden esiintyjien ansiosta tämä ei kuitenkaan näkynyt harjoituksen päättäneessä tiedotustilaisuudessa. Tilaisuus herätti kurssilaisten keskuudessa paljon pohdintaa siitä, miten ohjelman tavoitteet kiteytetään koko yhteiskuntaa sitouttaviksi viesteiksi.

Pienillä asioilla oli taipumus korostua keskusteluissa suurten ja vaikeasti hahmotettavien kokonaisuuksien kustannuksella. Myös kompromissit ja oman puolueen tavoitteista lipsuminen koettiin yleisesti turhauttavina. Näin lienee tosielämässäkin.

Harjoituksen jälkipuinnissa esiin nousi myös epäilyksiä: Olivatko puolueohjelmat ja hallitusohjelma tavoitteiltaan riittävän kunnianhimoisia? Kantavatko ne vaikutuksiltaan parinkymmenen vuoden päähän? Johtiko työskentelytapa liialliseen varovaisuuteen? Miten ja missä olisi voinut olla rohkeampi?

Lopulta vastaus näihinkin kysymyksiin kiertyi johtajuuteen. ”Todellista johtajuutta hallitusneuvotteluissa osoittaa se, joka onnistuu kaiken vauhdin keskellä löytämään kestäviä ratkaisuja ja neuvottelemaan sekä saamaan läpi rohkeita avauksia”, tiivisti eräs kurssilainen ajatuksiaan.

Kurssin 14 oppeja

Kolme pointtia kestävästä talouspolitiikasta

Pyysimme kurssin 14 osallistujia nimeämään yhteisiä oppeja. Vahvimmin esiin nousivat innovaatiot, kannustimet ja osaaminen. Niitä kaikkia on hyvä hyödyntää yhteiskunnallisen muutoksen työkaluina.

#1 Luova uusiutuminen ja (radikaalit) innovaatiot
Sekä Suomessa että maailmalla on suuri tarve uudistaville ja kestäville sosiaalisille innovaatioille ja keinoille niiden synnyttämiseksi. Innovaatioiden pohjaksi tarvitaan yhteinen näkemys hyvän elämän perusedellytyksistä eli siitä, mistä hyvä elämä koostuu. Linjaus näyttäisi suuntaa sekä julkiselle että yksityiselle sektorille, kun ne kehittävät ratkaisuja erilaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin.

#2 Kannustimet ohjaimina
Taloudelliset ja tiedolliset kannustimet ovat tehokas keino ohjata sekä kansalaisten että elinkeinoelämän ja muiden organisaatioiden toimintaa toivottuun suuntaan. Niitä tarvitaan lisää esimerkiksi ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen. Moni haluaisi muuttaa elämäntapojaan kestävämpään suuntaan, mutta ei oikein tiedä, mistä tai miten aloittaa. Mitä, jos ihmiset pystyisivät seuraamaan oman elämänsä hiilijalanjälkeä ja elämäntapamuutosten vaikutuksia siihen?

#3 Osaaminen turvattava
Koulutus- ja osaamistasoa on nostettava kaikissa ikäryhmissä, jotta työn murros ei iske railoja suomalaisten hyvinvointiin ja Suomen kilpailukykyyn. Elinikäinen oppiminen tulee mahdollistaa kaikille. Koulutuksen ja opiskelun kehittämiseksi tarvitaan pussillinen uusia keinoja: tähän kurssilaiset ideoivat niin yhteisiä yleisopintoja kaikille yliopiston aloittaville kuin oppisopimusvuotta ammattikoulutuksen loppuun.

+ Kolme extraa

  • Strateginen hallitusohjelma vaatii kunnianhimoisen vision – sellaisen, joka pakottaa, sitouttaa ja motivoi kohti tarvittavaa muutosta.
  • Talouspolitiikan tulee olla osa ratkaisua, ei osa ongelmaa.
  • Ikäviä päätöksiä ei ole syytä pelätä, mutta niiden taustat ja perusteet on pystyttävä vääntämään rautalangasta. Tarvitaan lisää pitkäjänteisyyttä. Yksi hallituskausi ei riitä, vaan on katsottava pidemmälle.

Artikkelin on koostanut Taru Keltanen kurssin yhteisen loppukeskustelun pohjalta. Kurssille osallistuneet Simo Kyllönen, Mari-Leena Talvitie, Inari Virkkala ja Päivi Hirvola ovat rikastuttaneet tekstiä omilla kommenteillaan. 

Julkaistu

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?