Millainen talouspolitiikka mahdollistaa hyvän elämän?

Miten talouspolitiikka valjastetaan kestävän hyvinvoinnin työkaluksi ja millaista johtamista se vaatii? Tätä pohtivat Sitran neljännentoista Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksen osallistujat.

Julkaistu

31.1.2020

Kuva: Minna Hemmilä, Sitra

Kuuntele

<!– wp:sitra/entry-layout –> <!– wp:freeform –> <p>Globaalilla tasolla tarvitsemme Pariisi+ -sopimuksen. Nyt tehdyt päästövähennysten sitoumukset eivät riitä. Niiden täytyy olla myös sitovia. Lisäksi toimeenpanon välineiden pitää olla yhteensopivia siten, että globaali ”päästökauppa” mahdollistuu. Päästöjä vähentävien investointien täytyy suuntautua sinne, missä niillä on paras hyötysuhde.</p> <p>EU:n uuden komission tulee viipymättä valmistella 2040 ilmasto- ja energialait, jotka ryhtyvät ohjaamaan toimintaa päästöjen vähentämiseksi jo tulevina vuosina. Tieliikenne, asuminen ja maatalous tulee tuoda päästökaupan piiriin.</p> <p>Suomen kansallisen strategian on oltava etunojassa. On määritettävä sitovat aikarajat fossiilisten energialähteiden käytön lopettamiseksi kokonaan selvästi ennen vuotta 2040.</p> <p>Tarvitaan mahdollisimman tehokkaita välineitä, joilla päästöjä voidaan vähentää mahdollisimman edullisesti. Näin voimme vähentää päästöjä paljon enemmän ilman mittavia hyvinvointitappioita.</p> <h2>Kärkikymmenikköni Sitran 100 yhteiskunnan ilmastotekoa -listalta</h2> <p><em>Tutustu koko listaukseen täällä: <a href=”https://www.sitra.fi/artikkelit/sata-yhteiskunnan-ilmastotekoa/”>100 yhteiskunnan ilmastotekoa</a></em></p> <h3>1. Tiukemmat päästötavoitteet</h3> <p>Kansalliset tavoitteet päästöjen vähentämisestä vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraaliuden saavuttamisesta voisi päivittää Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisiksi.</p> <h3>5. Vaikuttaminen EU-tavoitteiden tiukentamiseksi</h3> <p>Suomi voisi vaikuttaa EU:n vuosien 2030 ja 2050 päästösitoumusten tiukentamiseksi, niin että ne vastaisivat Pariisin sopimuksen tavoitteita</p> <h3>6. Päästökaupan vahvistaminen</h3> <p>Suomi voisi pyrkiä vahvistamaan EU:n päästökauppaa tehokkaana tapana ohjata vähentämään päästöjä esimerkiksi poistamalla päästöoikeuksia markkinoilta.</p> <h3>15. Takaraja fossiiliselle energialle</h3> <p>Fossiiliselle energialle yleensä tai eri polttoaineille erikseen voisi määritellä takarajat kivihiilen tapaan.</p> <h3>27. Velvoite eheyttää yhdyskuntarakennetta</h3> <p>Kaavoituksesta vastaaville kunnille voitaisiin asettaa sitova velvoite edistää vähäpäästöistä yhdyskuntarakennetta.</p> <h3>32. Ilmastovelvoitteet sijoituksiin</h3> <p>Eläkerahastot voitaisiin velvoittaa raportoimaan sijoitustensa hiilijalanjälki ja vetäytymään fossiilisijoituksista.</p> <h3>38. Korotettu kotitalousvähennys</h3> <p>Kotitalousvähennystä voitaisiin korottaa energiaremonteissa ja uusiutuvan energian asennuksissa.</p> <h3>48. Ratarahoituksen lisääminen</h3> <p>Uusia ratahankkeita ja nykyisten rautateiden kunnossapitoa voisi edistää lisäämällä rahoitusta.</p> <h3>77. Ekologinen verouudistus</h3> <p>Ekologisessa verouudistuksessa verotetaan enemmän päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vastaavasti vähemmän työtä ja yrittämistä.</p> <h3>79. Päästöpainotus polttoaineveroihin</h3> <p>Polttoaineiden valmisteverojen päästökomponenttia korottamalla ohjattaisiin siirtymään vähäpäästöisiin polttoaineisiin.</p> <p> </p> <p><em>Sitran </em><em>vierailijablogaukset</em><em> antavat äänen eri alojen tulevaisuudentekijöille. Kirjoitukset ovat kirjoittajiensa ajatuksia ajankohtaisista asioista, joilla on kytkentä Sitran työhön tai tuloksiin.<b> </b></em><em>Tämä kirjoitus on osa 10 ilmastovinkkiäni päättäjille -blogisarjaa, j</em><em>oka kokoaa yhteen eri asiantuntijoiden näkemyksiä siitä, millaisia ilmastotekoja yhteiskunnassa pitäisi tehdä ja pohjautuu Sitran <a href=”https://www.sitra.fi/artikkelit/sata-yhteiskunnan-ilmastotekoa/”>100 yhteiskunnan ilmastotekoa -listaukseen</a>. </em></p> <!– /wp:freeform –> <!– /wp:sitra/entry-layout –> <!– wp:acf/recommended-plara {”id”:”block_624b2a570c59f”,”name”:”acf/recommended-plara”,”data”:{”field_recommended_plara_show_recommended_plara”:true}} /–>

Millainen talouspolitiikka mahdollistaa hyvän elämän?

Tutustu myös