sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Ratkaisu 100 -kilpailussa kilpailevilla tiimeillä on haasteena kehittää ratkaisu, joka mahdollistaa osaamisen ja kykyjen paremman tunnistamisen ja hyödyntämisen maailmassa, jossa ihmiset ja tieto liikkuvat entistä enemmän maasta toiseen.
Teemu Arina uskoo, että osaaminen on avain tulevaisuuden työelämässä.
– On omalla vastuulla, että pysyt ajan tasalla uusista mahdollisuuksista ja uusista työvälineistä. Omaa osaamista pitää jatkossa osata markkinoida ja tulevaisuudessa henkilöbrändin rakentaminen on yhä tärkeämpää. Pitää osata vastata kysymyksiin kuka sinä olet ja mitä annettavaa sinulla on? Teemu Arina näkee.
Osaaminen nousee tapetille
Arina muistuttaa, että Suomessa oli pitkään hyvin tavallista, että työurat olivat pitkiä ja työura tehtiin vielä usein samalla työnantajalla. Nyt se on pikkuhiljaa muuttumassa ja osaaminen nousee tapetille.
– Digitaalisessa ajassa työ on yhä aineettomampaa ja siten se myös sitoo vähemmän yhteen paikkaan ja työnantajaan. Varmuus ei tule enää työsopimuksesta ja koulutuksesta, vaan tulee työstä ja siitä, että löydät aina töitä itsellesi osaamisesi kautta ympäri maailmaa.
Osaaminen työelämässä muuttuu Arinan mukaan päivä päivältä digitaalisemmaksi.
– Yhä enemmän maailmassa tarvitaan osaamista digitaalisissa alustoissa ja se on Suomessa vasta alussa. Alustoja pitää osata käyttää ja tässä osaamisessa vaikuttaa myös oma digitaalinen maine. Miten sinut on arvioitu osaajana erilaisten alustojen kautta? Mitä parempi luokitus tai arviointi sinulla on, sen paremmin saat töitä.
Kaikki osaaminen löytyy jo
Arina nostaa esille digitaalisen ajan alustat, niin sanotun alustatalouden.
– Meillähän on jo kaikki osaaminen ja resurssit käytettävissä, mutta jostain syystä kaikkea ei vain hyödynnetä. On tyhjiä varastotiloja tai osaajia ilman työtä. Toimivat digitaaliset alustat ratkaisevat koordinaatio-ongelmia. Alusta ei omista itse infrastruktuuria, esimerkiksi kyytipalvelu Uberilla ei ole omia autoja, Alibaba-verkkokaupalla ei ole omia varastoja, vaan palvelu tuo yhteen palvelun tarvitsijan ja sen tarjoajan.
Miten digitaalisena osaajana voi sitten kehittyä? Arina muistuttaa, että vastuu omasta osaamisesta on tietenkin itsellä. Osaaminen ei tule ilman, että suhtautuu avoimesti ja käyttää aikaansa osaamisen kehittämiseen.
– Kannattaa mennä erilaisille verkkokursseille ja antaa aikaa oppimiseen. Näin voi kehittää omaa osaamistaan lähes rajattomasti. Tosiasia on, että digitaalisessa muutoksessa oppi tulee usein jostain muualta kuin Suomesta.
Koulutuksen tulee pysyä perässä
Työn muuttuminen tarkoittaa, että myös koulutuksen tulee pysyä perässä. Ajatuskiihdyttämöitä löytyy ja yrittäjyyteen kannustetaan jo laajasti. Arinan mielestä suomalaiset korkeakoulut ovat suhteellisen hyvin vastanneet kysyntään, mutta lisää tarvitaan.
– Uskon, että Suomen on mahdollista olla tuotekehityksen kärkimaa, jos siihen panostetaan jatkossa. Nykypäivän nuoret ovat ihan erilaisia markkinoijia. Parikymppiset hakevat jo oppia Kalifornian Piilaaksosta. Asenne on muuttunut kyllä selkeästi viimeisen 15 vuoden aikana.
Ovatko suomalaiset sitten valmiita oman osaamisen esille tuomiseen ja digitaaliseen työn muutokseen? Arina uskoo, että ovat.
– Voi olla, että elän kuplassa, mutta uskon, että he, joille esimerkiksi minä olen kertonut työn ja digitalisaation muutoksesta, niin pitävät näitä ihan hyvänä juttuina. Se, että voit ottaa auton kadulta, eikä sinun tarvitsee enää omistaa sitä, niin kyllä se reaktio on siihen ollut wow.
Teemu Arina puhuu Porin SuomiAreenassa tiistaina 12.7 Piilevän osaamisen kisapäivässä.
Yhteistyössä Mediahub & Sitra
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.