Poiminnat
Arvioitu lukuaika 1 min

MT: Tsaarin varjo hankaloittaa korona-arkeamme

Suomalaisen hallinnon rakenne on suunniteltu hajauttamaan valtaa ja torjumaan yksinvaltiutta. Koronaepidemian kaltaisissa poikkeusoloissa se tekee reagoinnista vaikeaa.

Kirjoittaja

Jukka Vahti

Johtava asiantuntija, Ennakointi ja koulutus

Julkaistu

Sitran Uudistumiskyky-teeman johtaja Antti Kivelä pohtii Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä 21.10.2020 julkistetussa mielipidekirjoituksessaan suomalaisen päätöksenteko- ja hallintojärjestelmän heikkouksia koronaepidemian aikana.

”Koronakriisi on nostanut entistäkin näkyvämmin esiin suomalaisen päätöksenteko- ja hallintojärjestelmän keskeisimmän haasteen: Kaikki tekevät parhaansa omien sääntöjensä puitteissa mutta ongelman muodostaa systeemi, joka ei palvele kokonaisuutta”, Kivelä kirjoittaa.

Hänen mukaansa suomalaisen, hajautetun mallin juuret juontavat kauas, aina 1800- ja 1900-lukujen taitteeseen, jolloin erityisesti suomalaiset virkamiehet olivat keskeisessä roolissa tsaarin valtaa vastaan käynnistyneessä passiivisessa vastarinnassa. Mallin hajanaisuutta korostaa myös kuntien laaja ja perustuslaillinen itsenäisyys.

”Elämä ja tiedonvälitys ja siihen liittyvät toimintamallit olivat 1800- ja 1900-lukujen taitteessa kovin erilaisia kuin nyt. Nykyisin yhteiskunta elää reaaliajassa, ja esimerkiksi koronatilanteen kehittymistä seurataan hetki hetkeltä. Kaikki tapahtumat välittyvät suurille väkijoukoille – myös päättäjille – sekunneissa. On hyvä kysyä, että onko tsaarin ajoilta periytyvä hallintojärjestelmä ja mekanismi enää tätä päivää? Kuinka asioita voitaisiin hoitaa niin, että me kaikki saisimme osallistua nykyistä aktiivisemmin yhteiskunnan ja sen palvelujen suunnitteluun ja jatkuvaan kehittämiseen?” Kivelä kysyy.

Lue koko teksti Maaseudun Tulevaisuuden verkkosivuilta.

Mistä on kyse?