Nuoret ja tulevaisuus – mitä barometrit oikeastaan kertovat?

Nuorten tulevaisuususko on tärkeä ja ajankohtainen aihe. Opetus- ja kulttuuriministeriö on keväällä 2025 asettanut asiantuntijaryhmän selvittämään nuorten tulevaisuususkon heikkenemiseen vaikuttavia tekijöitä sekä laatimaan suosituksia tilanteen parantamiseksi ja myös Sitra on käynnistelemässä ennakointityötä nuorten tulevaisuususkoon liittyen.

Nuorisotutkimusverkoston toteuttaman Nuorisobarometrin mukaan nuorten tulevaisuususko on laskenut huolestuttavalla tavalla ja yhä harvempi nuori suhtautuu tulevaisuuteen optimistisesti. Jo aiemmin nuorten usko maailman ja Suomen tulevaisuuteen on häilynyt, mutta nyt myös usko omaan henkilökohtaiseen tulevaisuuteen horjuu. Sitran Tulevaisuusbarometrin mukaan nuoret kuitenkin suhtautuvat yleisesti tulevaisuuteen vanhempiin ikäryhmiin verrattuna positiivisesti ja he myös uskovat muita vahvemmin, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa.

Mitä barometrit oikeastaan kertovat nuorten suhteesta tulevaisuuteen ja miten niiden tuloksia tulisi tulkita? Mitä voimme niiden valossa ymmärtää nuorten tulevaisuususkosta ja siinä tapahtuneista muutoksista? Miksi nuorten tulevaisuususkosta ylipäänsä on tärkeää puhua ja miten sitä voidaan vahvistaa? Kutsuimme Tulevaisuusbarometrin ja Nuorisobarometrin tekijät pureskelemaan yhdessä barometrien tuloksia ja pohtimaan, mitä nuorten tulevaisuususkolle pitäisi tehdä.

1. Mitä barometrit kertovat nuorten suhteesta tulevaisuuteen? Millaisia muutoksia on havaittavissa ja mistä ne kertovat?

Sanna Rekola, Sitra: Alkuun on varmasti hyvä avata, kenestä Tulevaisuusbarometrissa puhutaan, kun puhutaan nuorista. Tulevaisuusbarometrissa nuorin vastaajaryhmä ovat 15–24-vuotiaat. Heitä kyselyyn vastasi 385.

Tulevaisuusbarometrin mukaan nuoret katsovat tulevaisuuteen vanhempia ikäryhmiä myönteisemmin ja nuoret myös uskovat heitä useammin, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Nuoret siis näyttäytyvät vanhempiin ikäryhmiin verrattuna eräänlaisena valopilkkuna. Tarkemmin katsottuna voidaan kuitenkin todeta, että nuortenkin näkemyksissä on havaittavissa huolestuttavia muutoksia. Niiden osuus, jotka suhtautuvat tulevaisuuteen yksinomaan innostuneesti on laskenut verrattuna aiempiin Tulevaisuusbarometreihin. Vuonna 2021 innostuneita oli 38 prosenttia, vuonna 2023 34 prosenttia ja nyt enää 28 prosenttia. Vastaavasti niiden määrä, joita tulevaisuus välillä pelottaa ja välillä innostaa on kasvanut. Tässä mielessä tulokset kyllä ovat yhdensuuntaisia Nuorisobarometrin kanssa. Toisaalta, tulevaisuus pelottaa entistä harvempia.

Verrattuna vanhempiin ikäryhmiin nuoret suhtautuvat Tulevaisuusbarometrin mukaan tulevaisuuteen luottavaisemmin oli kyse sitten henkilökohtaisesta, oman asuinkunnan, Suomen tai ihmiskunnan tulevaisuudesta. Suomen tulevaisuuden suhteen nuortenkin näkemykset ovat kuitenkin rajusti heikentyneet. Huonompana Suomen tulevaisuuden näkee nyt 36 prosenttia nuorista, kun vuonna 2023 näin koki 19 prosenttia. Myös ihmiskunnan tulevaisuuden nuoret näkevät erittäin synkkänä. Nuorimmassa vastaajaryhmässä (15–24-vuotiaat) ihmiskunnan tulevaisuuden nykyhetkeä synkempänä näkee 46 prosenttia. Ikäryhmistä pessimistisimmin ajattelee toiseksi nuorin vastaajaryhmä (25–34-vuotiaat), josta ihmiskunnan tulevaisuuden huonommaksi arvioi 69 prosenttia.

Mitä Nuorisobarometri kertoo?

Tomi Kiilakoski, Nuorisotutkimusseura: Nuorisobarometria on tehty 30 vuotta. Sen kohderyhmänä ovat Manner-Suomessa asuvat 15–29-vuotiaat nuoret. Nuorisobarometrissa tulevaisuudesta kysyttiin eri tavalla kuin Tulevaisuusbarometrissa. Vastaajia pyydettiin kertomaan, kuinka optimisesti tai pessimistisesti he suhtautuvat omaan tulevaisuuteensa. Vastauksissa tarjottiin viisiportainen asteikko, joka ulottui erittäin optimistisesta suhtautumisesta erittäin pessimistiseen. Välissä oleva vaihtoehto kysyttiin muodossa ‘en optimisesti enkä pessimistisesti’.  Kyseinen kysymys esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 2008. Nuorisobarometrissa voi siis verrata 16 vuoden mittaisia aikasarjoja.

Nuorisobarometri on aiemmin toteutettu puhelinhaastatteluna. Uusimmassa Nuorisobarometrissa kerättiin tietoa sekä puhelimitse että verkkokyselynä. Luotettavia aikasarjoja saa puhelimessa vastanneista. Heistä erittäin optimisesti tulevaisuuteen suhtautui 12 prosenttia ja optimisesti 49 prosenttia. Yhteensä siis vastanneista 61 prosenttia suhtautui tulevaisuuteen optimisesti. Pessimistisesti suhtautuvien osuus oli yhteensä 8 prosenttia. Ei optimisesti eikä pessimisesti suhtautui 29 prosenttia.

Nuorisobarometrin olennainen arvo liittyy siihen, että sen avulla voidaan verrata ajassa tapahtuvia muutoksia. Vuoden 2024 barometrissa tulevaisuususko oli matalimmalla tasolla ikinä. Erittäin optimisten osuus oli pienempi kuin aikaisemmin, kuten myös yhteensä optimisesti suhtautuvien osuus. Vuoteen 2021 vertailtuna laskua oli huomattavan paljon. Osin tämä selittyy sille, että ei optimisesti eikä pessimistisesti suhtautuvia oli aiempaa paljon enemmän. Tulevaisuususkon muutokset eivät siis tarkoita, että useampi nuori olisi siirtynyt pessimistisesti suhtautuvien joukkoon.

Verkkovastauksissa on tyypillistä, että niissä koettua eli subjektiivista hyvinvointia koskeviin kysymyksiin vastataan negatiivisemmin. Näin on myös tulevaisuususkon osalta. Verkossa vastanneista pessimistisesti suhtautuvien osuus oli 16 prosenttia, ja optimisesti suhtautuvien osuus 54 prosenttia

2. Mitkä asiat ovat barometrien mukaan nuorille tärkeitä tulevaisuudessa?

Sanna Rekola, Sitra: Tulevaisuusbarometrin mukaan nuoret keskittyvät tulevaisuuspohdinnoissa enemmän itseensä ja omaan elinympäristöönsä kuin maailmaan ja globaaleihin kysymyksiin. Eniten nuoret pohtivat – luonnollisestikin – omaa tulevaisuuttaan, esimerkiksi opiskeluja ja työelämää. Emme kuitenkaan barometrissa menneet syvemmälle henkilökohtaiseen elämään liittyvissä kysymyksissä.

Sen sijaan selvitimme, mitkä ovat tärkeimpiä yhteiskunnallisia asioita, joiden vastaajat toivoisivat toteutuvan tulevaisuudessa (10–20 vuoden aikajänteellä). Nuorille tärkein yhteiskunnallinen tavoite on, että lasten ja nuorten hyvinvointi on parantunut tulevaisuudessa. Tärkeää heille on myös, että työpaikkoja syntyy lisää ja kaikille riittää töitä ja että hyvinvointivaltio saadaan Suomessa säilytettyä. Kolmen tärkeimmän asian osalta nuorten vastaukset mukailevat vanhempien ikäryhmien näkemyksiä, mutta prioriteeteissa oli myös eroja. Siinä missä vanhemmilla ikäryhmillä listan kärkipäähän asettui myös kansallisen turvallisuuden pitäminen korkealla tasolla, nuorilla korostui voimakkaasti toive, että tasa-arvo on Suomessa vahvaa.

Tomi Kiilakoski, Nuorisotutkimusseura: Nuorisobarometrissa tätä tutkittiin kysyen, kuinka tärkeinä vastaajat pitivät heille tarjottujen vaihtoehtojen saavuttamista 35 ikävuoteen mennessä. Kyse on siis omaan itseen liittyvistä henkilökohtaisista tulevaisuusodotuksista. Selkeästi tärkeimpänä puhelinvastaajat pitivät sitä, että heillä on tulevaisuudessa läheisiä ystäviä. Ystävät ovat Nuorisobarometrissa olleet läpi vuosien tärkein tulevaisuuden toive. Seuraavaksi tärkeimpänä olivat hyvä fyysinen kunto, pysyvä työsuhde, korkea elintaso, mahdollisuus matkustaa ja nähdä maailmaa sekä mahdollisuus tehdä ympäristöä säästäviä kulutusvalintoja.

3. Mitä barometrit kertovat nuorten suhteesta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen?

Sanna Rekola, Sitra: Tulevaisuusbarometrin mukaan suurin osa (84 %) nuorista uskoo, että meidän on mahdollista vaikuttaa siihen, millaiseksi tulevaisuus muotoutuu. Vaikka luku on laskenut, nokittavat nuoret tässä vanhemmat ikäryhmät. Erityisen vankasti nuoret uskovat voivansa vaikuttaa siihen, millaiseksi oma tulevaisuus muodostuu. Vaikuttamisen keinot eivät kuitenkaan ole nuorille samassa määrin tuttuja – eivät toki vanhemmillekaan.

Kun tarkennetaan katsetta oman kotikunnan tasolle, kokemukset vaikuttamisesta vaihtelevat. Kolmannes nuorista kokee voivansa vaikuttaa oman kotikuntansa tulevaisuuteen ja vain 24 prosenttia kokee voivansa osallistua riittävästi oman kotikuntansa tulevaisuudesta käytävään keskusteluun. Vaikka luvut ovat koko väestön keskiarvoa paremmat, ovat ne silti aivan liian alhaisella tasolla. Tulevaisuusbarometri ei kuitenkaan tarjoa tarkempaa tietoa nuorten kokemuksista tai vastauksia siihen, mitä nuoret tulevaisuuteen vaikuttamisella tarkoittavat, tai miten he toivoisivat voivansa osallistua. Ehkä Tomi sinulla on tähän liittyen ajatuksia?

Tomi Kiilakoski, Nuorisotutkimusseura: Tässäkin kysymyksessä kiinnostavinta ovat aikasarjat. Nuorten kiinnostuksesta politiikkaan on kysytty lähes 30 vuoden ajan. 1990-luvun matalista lukemista ja ajan epäpoliittisesta ilmapiiristä on edetty tilanteeseen, jossa ainakin jonkin verran politiikasta kiinnostuneita on 63 prosenttia. Luku on korkein barometrin mittauksissa.

Vastaajilla kysyttiin myös, millä tavalla he ovat vaikuttaneet. Suosituimmat vaihtoehdot ovat ostopäätöksin ja äänestämällä vaikuttaminen, joita kumpaakin oli ainakin joskus toteuttanut neljä viidestä vastaajasta tai enemmän. Ostopäätöksillä vaikuttaneiden osuus on lisääntynyt huomattavasti. Mielestäni se kertoo siitä, että vasta nyt nuorten vastaukset ovat kehittyneet suuntaan, jota politiikan teorioissa on uumoiltu jo pidempään: että omat, henkilökohtaiset valinnat muodostuvat keskeiseksi tavaksi vaikuttaa yhteiseen maailmaan. Kiinnostavaa on myös se, että nuorille selkeästi suosituimpia ovat vaikuttamisen tavat, joita tehdään yksin. Kollektiivisesti, yhdessä muiden kanssa toteutettavat tavat ovat selkeästi harvempien toteuttamia.

4. Miksi nuorten tulevaisuususkoa on tärkeää vahvistaa ja miten tätä voidaan käytännössä tehdä?

Tomi Kiilakoski, Nuorisotutkimusseura: Kun ajattelen tulevaisuususkoa, ajattelen toivoa. Ihmisen kasvun tukemista ei voi olla ilman toivon kieltä ja kritiikin kieltä. Uskomus siihen, että tulevaisuudessa on tarjolla hyviä asioita, on perusta, jonka pohjaan voi lähteä luomaan omaa suhdettaan maailmaan ja yhteiskuntaan.

Tulevaisuususko on edellytys sille, että lähtee luomaan omaa paikkaansa. (Ja samalla tiedän, että kokemus tulevaisuuden uhkakuvista voi olla myös liikkeellepaneva voima.) Siksi ajattelen, että tulevaisuususkon vahvistaminen on kaikkien nuorten parissa toimivien yhteinen tehtävä. Tämä ei voi kuitenkaan perustua haihatteluun ja onttoon tsemppipuheeseen. Nuorten parissa on uskallettava puhua myös epäkohdista, joita aikanamme on.

Ajattelen myös, ettei kyse ole pelkästään nuorista. Meillä Suomessa on vallalla puhe, jossa väitetään minkä asian milloinkin olevan rikki, milloin politiikan, milloin keskustelukulttuurin, milloin talouden. Ruikutuksen rinnalle kaivattaisiin juuriin menevää pohdintaa siitä, mitä me haluamme tulevaisuudelta ja mitä arvokasta meillä on jatkossa tarjota suomalaisille nuorille riippumatta siitä, missä he ovat syntyneet.

Sanna Rekola, Sitra: Jos nuoret menettävät uskonsa tulevaisuuteen, voi sillä olla kauaskantoisia vaikutuksia heidän omaan elämäänsä ja hyvinvointiinsa, mutta myös yhteiskuntaan laajemmin. Nuoret saattavat madaltaa itse odotuksiaan elämälle ja luopua esimerkiksi opiskelu-, ura- tai perheenperustamishaaveistaan. Pahimmillaan pessimismi voi passivoida ja syrjäyttää, ja johtaa elämänilon katoamiseen ja katkeroitumiseen. Miksi tehdä mitään tai toimia minkään puolesta, jos tuntuu ettei vaikutusmahdollisuuksia tai toivoa paremmasta ole? Tulevaisuudentutkija Fred Polakin mukaan yhteiskunnat säilyttävät elinvoimansa vain niin pitkään, kuin niillä on kykyä kuvitella toivottavia tulevaisuuksia. Nuoret ovat tässä avainasemassa. Jos heiltä katoaa tulevaisuus, heikkenee yhteiskunnan elinvoima ja kyky uudistua. Siksi on hienoa, että Opetus- ja kulttuuriministeriökin on nyt etsimässä ratkaisuja nuorten tulevaisuususkon vahvistamiseksi.

Tulevaisuususkon kannalta on mielestäni olennaista tukea nuorten tulevaisuusvaltaa ja vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnassa. Sitran selvityksen mukaan nuorilla on halukkuutta yhteiskunnalliseen osallistumiseen, mutta uskallusta puuttuu. He tarvitsevat rohkaisua ja tukea, mutta myös uudenlaisia keinoja vaikuttaa ja osallistua. Tärkeää olisi kutsua nuoret mukaan kehittämään osallisuutta ja toimijuutta tukevia ratkaisuja.

5. Millaisia vinkkejä haluaisit antaa nuorten parissa toimiville?

Sanna: Yksikin nuori, joka ei usko tulevaisuuteen on liikaa. Meidän pitäisi yhdessä toimia sen eteen, että nuoret näkevät tulevaisuudessa mahdollisuuksia ja voivat myös itse vaikuttaa tulevaisuuteen.

Tomi: Rakenna tulevaisuutta koskevia myönteisiä kuvia. Älä silti vähättele ongelmia. Valmista nuoria tulevaisuuteen, ja samalla aikuisia nuorten kuunteluun nyt ja tulevaisuudessa. Tue yksittäisiä nuoria ja osallistu elinolojen kehittämiseen. Älä sano pelkästään, että asiat ovat rikki. Kerro, miten ne korjataan.  Nuorten tehtävä on tulla yhteisen maailmamme jäseneksi ja samalla muuttaa sitä. Usko siihen räjähtävään energiaan, jota nuoret kantavat mukanaan.