sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Haastekilpailu on edennyt vaiheeseen, jossa 15 tiimiä kilpailee parhaimmasta ratkaisusta ja palkinnosta, miljoonasta eurosta, ratkaisun toteuttamiseen.
Haastekilpailun kilpailutiimit myöntävät heti, että vaikka voittoa haetaan sillä omalla idealla, niin ongelma on niin monitahoinen, että siihen tarvitaan monenlaisia ratkaisuja.
– Ketään ei palvele se, että sinulla on vain yksi sovellus ja yksi ratkaisu monimuotoiseen ongelmaan. Pitää olla monia käytännöllisiä ratkaisuja ja lisäksi pitää olla ajatus siitä, että olemme oikeutettuja suuntaamaan katsetta siihen, mikä toimii. Perinteisesti ja edelleenkin keskitytään todella paljon vain kriittisyyteen. Sanotaan, että olet muuten ihan kiva, mutta tätä voisi vielä parantaa. Tämä on etenkin opettajien tapa, mutta koskee kaikkia työpaikkoja ja ihmisiä, Positiivinen CV -tiimin Lotta Uusitalo-Malmivaara sanoo.
Eri ihmisryhmät ovat tiimien mielessä
Eri ihmisryhmät pitää huomioida, näkevät muun muassa Tsampo ja Goco.fi -tiimit.
– Tärkeintä on se, että löytäisimme monia eri näkökulmia. Se, että löydämme erinäköisiä ihmisryhmiä, joiden osaamista ei käytetä vielä tehokkaasti ja autetaan kaikkia, niin sillä saadaan se kokonaisuus parhaiten liikkeelle. Tällaisen kilpailun kautta saadaan monenlaisia ideoita esille ja herätettyä, perustelee Tsampo-tiimin Janne Enberg.
– Tässä kilpailussa on mukana monenlaisia ratkaisuja, osa niistä ratkaisee tietyn erityisryhmän ongelmia ja ovat siten hyviä. Sitten haastekilpailussa on mukana niitä, jotka ratkaisevat opetukseen liittyviä haasteita. Meidän näkökulmasta se suurin ongelma on nimenomaan se osaamisen hyödyntäminen, ei niinkään sen tunnistaminen. Hyödyntäminen tarkoittaa sitä, että pitää päästä tekemään, GoCo.fi-tiimin Iikka Virkkunen taas näkee.
Yhteistyötä hahmotellaan jo
Kaikki Ratkaisu 100 -tiimit kehuvat kilpailijoidensa ratkaisuja. Monet ovat innostuneet toistensa näkemyksistä ja myös yhteishenkeä kehutaan. Innokkaimmat näkevät jo yhteistyömahdollisuuksia.
– Lähdetään vaikka Integrifyn ratkaisusta, jossa opetetaan maahanmuuttajille koodausta, jotta he työllistyvät ja integroituvat suomalaiseen yhteiskuntaan. Me voimme auttaa siinäkin tuomalla mukaan tällaista automaattista tunnistamista, ketkä ovat miten pitkällä, miten nopeasti valmistumassa ja mitä firmoja voidaan lähestyä, jotta työllistytään. Tampereen Osaamisbotti-tiimillä on dataa, jota voisi ajaa meidän mallin läpi, jotta 5 000 kiinalaista firmaa löytää sieltä työntekijöitä. Näen, että näistä kilpailun ratkaisuista syntyy lopulta sellainen verkosto, jossa monet ratkaisut voivat tukea toisia ratkaisuja, pohtii HeadAI:n Harri Ketomo.
– Itse työskentelen vahvasti työllistämisen parissa ja uskon, että sillä puolella tarvitaan paljon toimenpiteitä ja tässä kilpailussa on myös siihen liittyviä hyviä ratkaisuja, jotka edistävät nimenomaan sitä, että oikeat osaajat löytävät oikean työpaikan. Tämä pätkätyön ja keikkatyön maailman pitäisi saavuttaa se ansaitsemansa asemansa. Se on ihan yhtä hyvä tapa tehdä töitä ja sitä kautta saadaan enemmän resursseja käytäntöön, Mentorist.it-tiimin Noora Holmström sanoo.
Siltoja tarvitaan ihmisten välille
Tiimit korostivat jatkuvasti, että yksittäinen sovellus voi olla hyvinkin tarpeellinen, mutta se yksinään ei riitä.
– Luulen, että tarvitsemme enemmän siltoja eri ratkaisujen ja toimijoiden välille. Se on se juttu, joka täytyy minusta ymmärtää, että koulu ei ole mikään saareke, vaan osaamista on joka puolella. Digitaalisuus on yksi mahdollisuus tunnistaa osaamista, mutta ylipäätään ihmisten välille tarvitsee luoda siltoja, jotta osaaminen tunnistetaan, OK App -tiimin Katariina Salmela-Aro näkee.
– Ratkaisu 100 -kilpailunkin ratkaisut ovat erilaisia keskenään. Näen, että tarvitaan monenlaisia ratkaisuja. Tarvitsemme tarkkarajaisia ja hyvinkin teknisiä ratkaisuja, kuten sovelluksia ja sitten tarvitsemme implemointia ja sitä, miten ne ratkaisut saadaan oikeasti käyttöön ihmismassoille, Munstepit-tiimin Anu Castaneda lausuu.
Johanna Lehtola / Mediahub & Sitra
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.